Reumatroppi-ryhmätoiminnan tavoitteena on edistää ikääntyvien reuma- ja tuki- ja liikuntaelinsairaiden henkilöiden hyvinvointia ja kykyä pärjätä oman sairauden kanssa liikkumisen, kulttuurin, luontoelämysten ja terveellisten elintapojen avulla. 

Toimintamallin nimi
Reumatroppi-ryhmätoiminta
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Reumatroppi-ryhmätoiminnan tavoitteena on edistää ikääntyvien reuma- ja tuki- ja liikuntaelinsairaiden henkilöiden hyvinvointia ja kykyä pärjätä oman sairauden kanssa liikkumisen, kulttuurin, luontoelämysten ja terveellisten elintapojen avulla. 

Toteutuspaikka
Suomen Reumaliitto ry ja sen jäsenyhdistykset
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Jenni Karvonen

Luotu

01.02.2023

Viimeksi muokattu

02.12.2023
Ratkaisun perusidea

Reumatroppi-ryhmätoiminnassa on kyse mukavasta yhdessäolosta ja innostavasta tekemisestä hyvinvoinnin parissa. Reumatroppi-ryhmät tapaavat säännöllisesti Suomen Reumaliiton kouluttaman vapaaehtoisen ryhmänohjaajan johdolla käsittelemään erilaisia omahoitoon liittyviä terveys- tai hyvinvointiteemoja. Teemoja ovat esimerkiksi musiikki, lihaskuntoharjoittelu, terveellinen ravitsemus ja luonnon hyvinvointivaikutukset.

Ryhmäkerran rakenne:

  • Alustus teemaan. Yleistajuista tietoa siitä, millaisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia teemalla on tutkimuksissa havaittu. Tutkimuslähteet nimetty tarkempaa tutustumista varten.
  • Keskustelu. Valmiita keskustelunaloituksia ajatusten ja kokemusten jakamiseksi.
  • Yhteinen tehtävä. Yhteistä toiminnallista tekemistä sisällä tai ulkona. Esimerkiksi aivoterveyteen liittyvällä ryhmätoimintakerralla voidaan tehdä aivojumppaa. Tehtävät eivät vaadi mittavaa alkuvalmistelua ja ne ovat toteutettavissa vähäisillä, arkipäiväisillä välineillä. Kaksi vaihtoehtoa jokaisella ryhmäkerralla.
  • Itsenäisen tehtävän läpikäynti. Tehtäviä voidaan tehdä ryhmäkertojen välillä kotona yksin tai läheisten kanssa. Itsenäisten tehtävien tarkoituksena on syventää teeman käsittelyä ja auttaa hahmottamaan sen merkitystä omassa elämässä. Tehtävän herättämiä ajatuksia ja oivalluksia voidaan jakaa ryhmän kesken esimerkiksi WhatsAppissa ennen seuraavaa tapaamista.
  • Ryhmätoiminta ulkona. Ryhmäkerran päätteeksi lähdetään ulos nauttimaan luonnon hyvää tekevästä voimasta. Ulkona voidaan tehdä valmiiksi annettua tehtävää tai mennä tutustumaan esimerkiksi oman paikkakunnan ulkoliikuntamahdollisuuksiin tai kulttuurikohteisiin.

Ryhmänohjaajan tukena on 30 valmista ryhmätoimintakertaa sisältävä Reumatroppi-ryhmätoimintamateriaali. Materiaalista on myös saatavilla 10 kerran versio ruotsiksi ja englanniksi. Kirjallisen materiaalin ohella vapaaehtoisten ryhmänohjaajien tueksi on olemassa videomateriaalia, lisätehtäviä ja kulttuuripainotteinen luovan toiminnan materiaali.

Reumatroppi-ryhmätoiminnan ytimenä on ajatus siitä, että jokainen voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa pienillä arjen teoilla. Toiminnan lähtökohtia ovat vertaisuus, maksuttomuus ja toiminnallisuus. Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen viitekehyksenä toimivat sosiokulttuurinen innostaminen, seikkailukasvatus ja aktiivinen ikääntyminen.

Toimintaympäristö

Henkilön, jolla on reuma- tai muu tuki- ja liikuntaelinsairaus, elämänlaadun on havaittu olevan matalampi verrattuna saman ikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin ihmisiin, joilla ei ole reumasairautta. Reuma- tai tule-sairaus voi aiheuttaa muun muassa kipuoireita, väsymystä ja alakuloa ja vaikeuttaa liikkumista ja sosiaalista osallistumista. Myös ikääntyessä fyysinen ja henkinen terveys ja toimintakyky heikkenevät. Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen voi hankaloittaa esimerkiksi liikkeelle lähtemistä. Paikalleen jääminen nostaa muun muassa kaatumisen ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä, jotka puolestaan voivat johtaa esimerkiksi ulkoisen avuntarpeen lisääntymiseen.

Lääkehoito on keskeinen osa reumasairauksien hoitoa. Kuitenkin myös erilaisilla omahoitokeinoilla on merkittävä rooli terveyden ylläpitämisessä ja sairauden hoidossa. Omahoitoa ovat muun muassa liikkumiseen, ravitsemukseen ja muihin arjen toimintoihin liittyvät päätökset. Liikkumisella, luontoaltistuksella ja kulttuuriharrastuksilla on tutkimuksissa havaittu lukuisia myönteisiä vaikutuksia pitkäaikaissairaiden henkilöiden elämänlaatuun ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Myös ravitsemus, riittävä lepo ja mielen hyvinvointi ovat tärkeitä reuma- ja tule-sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa ja erityisesti liitännäissairauksien ehkäisyssä.

Omahoidolliset keinot tukevat mahdollista lääkehoitoa ja laajentavat yksilön omaa käsitystä roolistaan terveytensä edistämisessä. Aktiivinen osallistuminen, tekeminen ja kokeminen edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia ja ylläpitävät henkistä ja fyysistä vireyttä. Samalla ne nostavat yksilön omanarvontunnetta, minäpystyvyyttä ja luottamusta omiin kykyihin. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmät:

  • Reuma- tai muuta tuki- ja liikuntaelinsairautta sairastavat ikääntyvät henkilöt, jotka osallistuvat Reumatroppi-ryhmiin ja muuhun Reumatroppi-hankkeessa tuotettuun toimintaan.
  • Vapaaehtoiset, jotka kouluttautuvat Reumatroppi-ryhmänohjaajiksi.
  • Reuma- ja tuki- ja liikuntaelinyhdistykset, jotka ottavat Reumatroppi-toiminnan käyttöön omalla alueellaan.

Reumatroppi-ryhmätoimintamallia on kehitetty vuodesta 2020 lähtien yhdessä reuma- ja tules-yhdistysten kanssa. Ryhmätoimintamallia ja -materiaaleja on kehitetty palvelumuotoilun keinoin ryhmäläisiltä ja vapaaehtoisilta ryhmänohjaajilta saadun palautteen perusteella.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Suomen Reumaliitto tukee ryhmien käynnistämistä ja toteutusta:

  • Vapaaehtoiset ryhmänohjaajat saavat maksuttoman koulutuksen ja ryhmätoimintamateriaalit Suomen Reumaliitosta.
  • Vapaaehtoisia ryhmänohjaajia tuetaan ryhmän käynnistämisessä omassa paikallisyhdistyksessään tai valtakunnallisesti verkossa.
  • Vapaaehtoisille ryhmänohjaajille järjestetään vertaistukitapaamisia ja lisäkoulutusta.
  • Tukea on saatavilla kaikissa kysymyksissä ryhmän aikana ja sen jälkeen.

Juurtuakseen osaksi reuma- tai tules-yhdistyksen toimintaa:

  • Reumatroppi-toiminnan tulee olla ryhmän ja yhdistyksen näköistä ja osallistujien vahvuuksia ja voimavaroja hyödyntävää.
  • Vapaaehtoisen ryhmänohjaajan tulee olla innostunut ja motivoitunut tehtävästään.
  • Ryhmäläisten tulee osallistua Reumatroppi-toimintaan omasta vapaasta tahdostaan.
  • Yhdistyksen hallituksen on hyvä tukea toiminnan käynnistämistä ja vapaaehtoista ryhmänohjaajaa.
  • Asenteen uudenlaista toimintaa kohtaan tulee olla avoin.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Reumatroppi-toiminnan kautta reuma- ja tuki- ja liikuntasairaat henkilöt ovat pystyneet tekemään muutoksia omaan terveyskäyttäytymiseensä. Yli 90 prosenttia Reumatroppi-ryhmiin osallistuneista on pyrkinyt parantamaan omaa hyvinvointiaan arjessa. 86 prosenttia osallistujista on lisäksi kiinnittänyt enemmän huomiota omiin elintapoihinsa. Kolme neljästä on liikkunut enemmän ja vielä useampi on vähentänyt istumista ja pitkää paikallaanoloa.

Reumatroppi-toiminta on tuonut osallistujille ennen kaikkea yhteisöllisyyden kokemuksia, uusia ystäviä ja vertaistukea. 84 prosenttia osallistujista on löytänyt toiminnan kautta uusia ystäviä. Neljä viidestä on kokenut mielialansa parantuneen ja innostuksen lisääntyneen. Kolme neljästä kokee elämänlaatunsa parantuneen toiminnan myötä.

Lähes 90 prosenttia osallistujista kokee osallisuutensa parantuneen Reumatroppi-toiminnan myötä. 

9,5/10 suosittelisi Reumatroppi-toimintaa muille.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Reumatroppi-toimintamalli on kehitetty Suomen Reumaliitossa ikääntyvien reuma- tai tule-sairaiden henkilöiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja toimijuuden edistämiseen. Toiminta sopii kuitenkin kaikenikäisille ja kaiken kuntoisille osallistujille. Jokainen osallistuu toimintaan omista lähtökohdistaan käsin ja haastaa itseään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. 

Hyvinvointi- ja terveysteemat ovat sovellettavissa myös muihin ikä- ja sairausryhmiin. Esimerkiksi monipuolinen liikkuminen, terveellinen ravitsemus, kulttuuriharrastukset ja aivoterveyden edistäminen hyödyttävät kaikkia tasavertaisesti. Myös mitä aikaisemmassa vaiheessa yksilö alkaa kiinnittää huomiota omiin elintapoihinsa ja pitää huolta itsestään, sitä tehokkaammin ehkäistään erilaisia kroonisia sairauksia ja ylläpidetään hyvää elämänlaatua.