Sosiaalihuollon digitaaliset kalenterit ja ammattilaisen ajanvaraus, Kymenlaakson HVA, (RRP, P4, I1, I3 ja I4)
Sosiaalihuollon valikoidut palvelut ottavat käyttöön asiakastietojärjestelmässä olevan digitaalisen kalenterin oman asiakastyön merkitsemiseen ja asiakasneuvonnasta voidaan antaa asiakkaalle ensimmäinen kontaktiaika tarpeen mukaiseen palveluun.
Toimintamallin nimi
Sosiaalihuollon valikoidut palvelut ottavat käyttöön asiakastietojärjestelmässä olevan digitaalisen kalenterin oman asiakastyön merkitsemiseen ja asiakasneuvonnasta voidaan antaa asiakkaalle ensimmäinen kontaktiaika tarpeen mukaiseen palveluun.
Asiakastietojärjestelmän ajanvarauskalenteri otetiin käyttöön
- Lapsiperheiden kotipalvelussa
- Varhaisen tuen perhetyössä
- Perheneuvolassa
- Nuorten matalassa
- Vammaispalveluissa
- Tuetussa asumisessa
Ammattilaiset käyttävät kalentereita omantyön hallintaan ja asiakastyön tietoturvalliseen merkitsemiseen. Digitaalisten kalentereiden käyttöönoton myötä asiakastietojen tietoturvallinen käsittely toteutuu, työturvallisuus lisääntyy ja poissaolotilanteissa töiden järjestely helpottuu. Palvelut käyttävät yhtenäisiä kalenterimerkintöjä, joista saadaan tilastotietoa tiedolla johtamiseen.
Ajanvaraus sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta otettiin käyttöön
- Lapsiperheiden kotipalvelussa
- Perheneuvolassa
- Nuorten matalassa
- Vammaispalveluissa
Kymenlaakson hyvinvointialueeseen kuuluu kuusi kuntaa: Hamina, Kotka,
Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Vuoden 2020 lopussa Kymenlaaksossa asui 162 812
henkilöä ja ennusteen mukaan Kymenlaakson väestömäärän arvioidaan pienenevän 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Tämä heikentää alueen huoltosuhdetta entisestään. Lisäksi Kymenlaaksossa sosioekonomiset haasteet, kuten työttömyys ja pienituloisuus, ovat yleisiä. Väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää.
Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakson alueen väestön palvelutarve on suuri ja työttömyys on monimuotoista. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia.
Hyvinvointialuestrategian mukaisesti Kymenlaaksossa halutaan järjestää tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Lisäämme etä- ja digipalveluiden osuutta palveluissamme tarjotaksemme asiakkaillemme monipuoliset asiointimahdollisuudet. Suomen kestävän kasvun ohjelman ja Kymenlaakson hyvinvointialueen tuottavuusohjelman mukaisesti digitaalisen asioinnin määrä sosiaalihuollon palveluissa kasvaa 30% 2025 loppuun mennessä.
Digitaalisten kalenterien käyttöönottoa tarkastellaan tulosalueittain sosiaalihuollon palveluissa. Sosiaali Lifecare Aika ajanvarauskalenteri otetaan käyttöön
- Lapsiperheiden kotipalvelussa
- Varhaisen tuen perhetyössä
- Perheneuvolassa
- Nuorten matalassa
- Vammaispalveluissa
- Tuetussa asumisessa
Ajanvaraus sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta otetaan käyttöön
- Lapsiperheiden kotipalvelussa
- Perheneuvolassa
- Nuorten matalassa
- Vammaispalveluissa
Ajanvarauksen käyttöönottoon liittyen asiakkaiden näkökulmaa selvitettiin hyvinvointialueen perhekeskuskehittämiseen osallistuvilta vapaaehtoisilta kehittäjäasiakkailta. Heiltä kysyttiin ajanvarauksen merkityksestä asiakaspolulla, eri ajanvaraustavoista sekä kartoitettiin ajanvarauksen hyötyjä.
Kehittäjäasiakkaat pitivät erittäin tärkeänä/tärkeänä mahdollisuutta saada tieto heti ensimmäisessä yhteydenotossa minä päivänä ja mihin kellonaikaan heihin ollaan yhteydessä. Tärkeänä pidettiin myös mahdollisuutta varautua yhteydenottoon. Kehittäjäasiakkaat kokivat, että ajanvarauksia ym. aikataulutettuja asioita on helpompi hoitaa etukäteen ja saa heti varmuuden siitä, että oma asia varmasti etenee.
Ajanvarauskalenterin käyttöönotto:
Resurssit
- Ammattilaiset tarvitsevat aikaa kalenterin käyttöönottoon: koulutuksiin, harjoitteluun, yhteisistä pelisäännöistä sopimiseen tiimin sisällä ja seurantaan
- Esihenkilöt määrittelemässä aikataulua ja tukemassa muutosta
- Koulutukset: suunnittelu, aikataulu ja ohjeet
Juurruttaminen
- Esihenkilöt osallistuvat aktiivisesti juurruttamistyöhön seuraamalla kalenterien käyttöä ja tukevat tiimien yhteisten pelisääntöjen sopimista
- Juurruttamistyön painopiste on koulutusten ja kalenterien käyttöönoton jälkeen, koska käytännön kysymykset ja tuen tarve nousevat kalenterin käytön myötä
Ajanvaraus sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta:
Käytännön kokemuksia ajanvarauskalentereiden käytöstä:
- Usean kalenterin päivittäminen on mietityttänyt työntekijöitä
- Asiakastietojen tietoturvallista käsittelyä pidetään tärkeänä
- Ajanvarauskalenteri on helppokäyttöinen mutta osassa toiminnoista hitautta
- Poissaolotilanteissa on helpompi järjestellä töitä
- Työturvallisuus on parantunut
- Palveluissa halutaan hyödyntää ajanvarauskalenterista saatavaa tilastotietoa
Käytännön kokemuksia ajanvarauksesta:
Kansikuva
