Sote-keskuksen geronomi
Geronomi on sote-keskuksissa ikääntyneiden palvelujen asiantuntija. Keskeistä toiminnassa on ohjaus ja neuvonta. Tarkoituksena on löytää palveluiden väliin putoajat, kohdentaa palvelut oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäistä raskaiden palveluiden tarve.
Toimintamallin nimi
Geronomi on sote-keskuksissa ikääntyneiden palvelujen asiantuntija. Keskeistä toiminnassa on ohjaus ja neuvonta. Tarkoituksena on löytää palveluiden väliin putoajat, kohdentaa palvelut oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäistä raskaiden palveluiden tarve.
Sote-keskuksen geronomi -pilotti käynnistyi tammikuussa 2023 osana Päijät-Hämeen tulevaisuuden sote-keskus -hanketta. Geronomi toimii tällä hetkellä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman toiminnan sote-keskuksista Asikkalassa, Hollolassa ja Padasjoella, mutta tavoitteena ja toiveena on laajentaa toiminta myöhemmin koskemaan kaikkia oman tuotannon laajan palvelun sote-keskuksia.
Sote-keskuksen geronomin toiminnan tavoitteena on tuoda ikääntyneiden palveluverkoston ja etuuksien sekä erityispiirteiden osaaminen sote-keskuksen päivittäiseen toimintaan osaksi sote-keskusten moniammatillisia tiimejä. Sote-keskuksen geronomin ja moniammatillisen tiimin yhteistyöllä voidaan turvata asiakkaan tuki ja palveluiden oikea-aikaisuus sekä varmistaa samalla toiminnan kustannusvaikuttavuus. Tavoitteena on, että sote-keskuksen henkilökunta osaa huomioida asiakkaan ikääntymisen vaikutuksen terveydellisiin ongelmiin ja hyödyntää geronomin asiantuntemusta osana kokonaisvaltaista hoitoa.
Keskeistä geronomin toiminnassa on ohjaus, neuvonta sekä ikääntyneen asiakkaan kokonaistilanteen kartoitus (mm. kognitio, fyysinen toimintakyky, elinympäristö, sosiaalinen ympäristö, etuuden, taloudellinen tilanne sekä asiakkaan ja hänen läheistensä kokemus arjessa selviytymisestä). Geronomi tukee ja kannustaa asiakasta löytämään omat voimavaransa ja hyödyntämään niitä päivittäisessä elämässään asiakkaan toiveiden mukaisesti.
Geronomilla on laaja tuntemus sekä hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluista että kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien tarjoamista omaehtoisista palveluista. Yhdessä asiakkaan ja tämän läheisen kanssa geronomi pyrkii löytämään asiakkaalle juuri hänen palveluntarvettaan ja tilannettaan vastaavat palvelut ja kontaktoimaan tarvittavat tahot. Tavoitteena on, että omaehtoisia palveluita hyödyntämällä asiakas saa apua jo varhaisessa vaiheessa ja näin ollen asiakkaan tarve palvelutarpeen arvion myötä myönnettäville raskaammille palveluille (esim. säännöllinen kotihoito, yhteisöllinen asuminen tai ympärivuorokautinen palveluasuminen) siirtyy.
Geronomilla ei ole pitkäaikaisia asiakkaita vaan toiminnan tarkoituksena on 1-3 kontaktilla löytää ratkaisu ja apu asiakkaan tilanteeseen. Asiakkaalle annetaan kuitenkin mahdollisuus olla yhteydessä uudelleen mikäli hän tarvitsee tukea tai lisäneuvontaa omaan tilanteeseensa. Geronomi voi tarvittaessa toimia ikääntyneen asiakkaan yhteyshenkilönä sote-keskuksessa.
Päijät-Hämeessä 75 vuotta täyttäneen väestön osuuden on ennustettu olevan 17,7 % vuonna 2030. Tämä on koko maan ennustettua osuutta (14,3 %) korkeampi ja Suomen kaikista maakunnista kuudenneksi korkein. Päijät-Hämeen tavoitteena on, että ikääntyneet pysyvät terveinä ja pystyvät elämään turvallisesti ja arvokkaasti sekä mahdollisimman itsenäistä ja omatoimista elämää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Tähän mennessä geronomeja on työskennellyt usealla hyvinvointialueen tulosalueella erikoissairaanhoidosta kotiin vietäviin palveluihin, ei kuitenkaan avoterveydenhuollossa.
Sote-keskuksessa asioi ikääntyneitä asiakkaita/potilaita, joilla on vain yksittäistä ja lyhytkestoista terveydenhuollon palveluiden tarvetta, pidempikestoista terveydenhuollon tarvetta tai asiakkaita, joilla on sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon tarvetta. Kaikilla tuen tarve ei kuitenkaan ole niin suurta kuin toisilla asiakkailla. Resurssien, palvelujen riittävyyden sekä tarkoituksenmukaisten ja oikea-aikaisten palvelujen näkökulmasta tarkasteltuna resurssit tulisi kohdentaa mahdollisimman hyvin, jotta ne palvelisivat asiakkaiden erilaisia ja erilaistuvia tarpeita.
Tavoitteena on, ettei asiakkaiden tarvitsisi siirtyä suoraan raskaampiin palveluihin, vaan he saisivat geronomilta tarvitsemansa avun tai ohjauksen oikeisiin palveluihin jo varhaisessa vaiheessa sote-keskuksessa asioidessaan. Tilanteen vaatiessa geronomi voi alkukartoituksen jälkeen ohjata asiakkaan gerontologisen sosiaalityön tai ikääntyneiden asiakasohjaajan laajempaan palvelutarpeen arvioon.
Geronomin toiminta sote-keskuksessa keskittyy yli 65-vuotiaisiin säännöllisten palveluiden ulkopuolella oleviin terveydenhuollon asiakkaisiin, jotka tarvitsevat sairastamiseen, toimeentuloon, etuuksiin ja/tai elämäntilanteeseen liittyvää ohjausta, neuvontaa tai avustamista. Geronomi tarjoaa ohjausta ja neuvontaa myös yli 65-vuotiaiden asiakkaiden asioita hoitaville omaishoitajille (myös ilman virallista omaishoitajastatusta olevat omaishoitajat). Geronomi toimii myös kaikkien kolmen alueen sote-keskuksen muistiasiakkaiden muistivastuuhoitajana tehden yhteistyö geriatrisen keskuksen kanssa.
Asiakkaita on osallistettu palvelun kehittämiseen järjestämällä mm. pop-up-tapahtumia sote-keskusten aulassa. Tapahtumissa on lisätty asiakkaiden tietoisuutta geronomin palveluista ja saatu asiakkaiden näkökulmaa palvelun tarpeisiin ja kysyntään. Asiakkailta saatujen kommenttien perusteella on toimintaa helpompi kehittää tarpeita vastaavaksi.
Edellytyksenä on johdon ja henkilöstön sitoutuminen uuden toimintamallin tuomaan muutokseen. Geronomille tulee luoda edellytykset toimintamallin jatkuvaan kehittämiseen. Toimintamallin jalkauttaminen ja juurtuminen edellyttävät myös muun henkilöstön sitoutumista yhteiseen työskentelyyn ja geronomin toiminnan hyödyntämiseen. Teknisten ratkaisujen, kuten yhteydenottokanavien sekä potilas- /asiakastietojärjestelmän ja toimitilojen, tulee tukea geronomin toimintaa. Geronomin työnkuva osana moniammatillista tiimiä edellyttää uudenlaista, eri toimialoja yhteensovittavaa sote-keskusjohtamista ja viestintää. Toimintamalli vaatii onnistuakseen riittävän henkilöstöresurssin.
Useimmat ikääntyneet asiakkaat ovat saaneet geronomilta avun asioidessaan sote-keskuksessa muissa asioissa sen sijaan, että heitä olisi ohjeistettu olemaan erikseen yhteydessä eri toimijoihin asioidensa selvittelyä varten. Tilastojen perusteella voidaan todeta, että vain noin 1-2 % geronomin asiakkaiden tarpeista on vaatinut lisäselvittelyä palvelutarpeenarvioinnin muodossa.
Asiakkaat ja heidän läheisensä ovat kokeneet mahdollisuuden asioida geronomin vastaanotolla positiivisena muutoksena sote-keskustoiminnassa. Kerätyn asiakaskokemuksen perusteella asiakkaan näkökulmasta geronomi sote-keskuksen moniammatillisessa tiimissä on tarpeen.
Kun asiakkaalle on voitu kohdentaa oikeanlainen tarpeidensa mukainen apu geronomin ohjauksella ja kokonaistilanteen kartoituksella, on aikaisempaan toimintaan verrattuna asiakkaita luisunut entistä vähemmän sosiaalihuollon palvelutarpeenarviointiin. Näin ollen sosiaalihuollon viranomaisten kuormitus epätarkoituksenmukaisissa tapauksissa on vähentynyt. Geronomi on voinut ohjata asiakasta esimerkiksi erilaisten etuuksien hakemisessa ja omaehtoisten palveluiden pariin ohjautumisessa sekä muissa asioissa, joissa ei tarvita sosiaalihuollon viranomaista.
Geronomi on löytänyt paikkansa osana moniammatillista tiimiä ja muut ammattilaiset ovat hyödyntäneet hänen tuntemustaan ja ammattitaitoaan ikääntyneen asiakkaan hoidossa.
Geronomi on tehnyt yhteistyötä geriatrisen osaamiskeskuksen kanssa toimien sellaisten muistisairausdiagnoosin saaneiden asiakkaiden muistivastuuhoitajana, joilla ei diagnoosin saamisen jälkeen ole suoraan tarvetta ohjautua esimerkiksi kotiinvietävien palveluiden asiakkuuteen.
Kansikuva
