Tanssikummi® osana Ikääntyneiden palvelujen asumispalveluyksiköiden arkea Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (VARHA).

Asukkaiden  ja omaisten näkökulmat:

• Asukkaat toivoivat, että Tanssikummi olisi yksikössä pidempään. Tanssikummilla oli aikaa kohtaamiseen ja keskusteluun. Musiikin valinnoilla on merkitystä. Tanssikummi koettiin positiivisena ja iloisena. Kaikki eivät halunneet tanssia, mutta ne asukkaat, jotka halusivat tanssia, kokivat sen tärkeänä. Tanssikummi hyödynsi kohtaamisissa muita taiteen menetelmiä, jos asukas ei halunnut tanssia.
• Pitkäkestoisella toiminnalla voi saada aikaan merkittäviä muutoksia, vaikka suoraan vaikuttavuutta ei pystyttäisikään toteamaan. Esimerkkinä asukas, jonka paniikkikohtausten määrä väheni huomattavasti, kun Tanssikummi kävi säännöllisesti pilotin aikana hänen luonaan. Asukas on sanonut rakastavansa tanssia ja musiikkia.
• Omaisen näkökulmasta konsepti on tunnistettava ja ymmärretään, että yksikössä on muitakin kuin hoitohenkilökunta. Näin omaisen on helpompi havainnoida taidetoiminnan merkitystä läheisen hyvinvoinnille. Tanssikummi-toiminta mahdollisti myös yhteisen tekemisen omaisen ja asukkaan kanssa.
• Omaisilta saatu kiitos tai palaute on erityisen tärkeää, sillä he tuntevat usein parhaiten       asukkaan kulttuurisen pääoman ja identiteetin. Tanssikummi on saanut kiitosta omaiselta asukkaan henkisestä hyvinvoinnista huolehtimisesta ja kiltteydestä.

Tanssikummien näkökulmat:

• Pitkän hankkeen aikana hyvät käytännöt nousivat esiin. Tanssikummi koki toiminnan olevan vaikuttavampaa, kun hän toimi yksikössä kahtena päivänä peräkkäin. Tällöin muistisairaan mahdollisuus Tanssikummin muistamiseen on suurempi, yhteys löytyi helpommin ja työskentelyssä on voinut jatkaa siitä, mihin on viime kerralla jääty. Peräkkäiset päivät vahvistivat henkilökuntaan kuulumista ja henkilökunnan päivärytmin löytämistä. Toisessa yksikössä Tanssikummin ottaminen mukaan henkilökunnan päiväraporttiin auttoi henkilökuntaan kuulumisen tunnetta.
• Tanssikummit oppivat hankkeen aikana, henkilökunnankin avustuksella, toiminnasta muistisairaiden kanssa. Toisissa yksiköissä toimi ryhmämuotoinen toiminta, kun taas toisissa yksiköissä asukkaiden kanssa keskityttiin yksilölähtöiseen toimintaan. Liike, tanssi ja musiikki herättivät asukkaissa monenlaisia tunteita ja liikkeitä.  Asukkaat olivat iloisia tanssista, läsnäolosta, juttelusta ja kohtaamisesta. Tanssi ei välttämättä vaatinut sanoja, vaan liike riitti. Tanssikummit pystyivät toiminnallaan esimerkiksi saamaan kivun häviämään, aggressiivisen asukkaan rauhoittumaan, eksyneen omaan huoneeseensa ja asukkaita yhdistymään yhteisen toiminnan äärelle.
• Hankkeen keskiössä ollut moniammatillinen työskentely vaati aikaa yhteisten toimintatapojen löytämiseksi. Tanssikummit kokivat haasteelliseksi yhteensovittaa oman työpäivänsä rakenteen (esim. säännöllinen klo 9-15) henkilökunnan päivittäiseen työrytmiin
• Tanssikummi on pystynyt tarjoamaan asioita, joihin hoitohenkilökunnan aika ei riitä kuten kohtaaminen, juttelu, aktivoiminen ja erilaisiin aktiviteetteihin asukkaan kuljetus – osana omaa työnkuvaansa. Toiminta yksiköissä on sujuvampaa, kun töitä tehdään yhdessä, esim. hoitotoimenpiteen toteuttaminen tanssien. Liike tarttui hoitohenkilökuntaan Tanssikummin poissa ollessa ja henkilökunta on tanssittanut asukkaita. Tanssikummilta henkilökunta sai myös neuvoja kulttuuriseen työotteeseen.
• Tanssikummi koki roolinsa olevan erilaisten toimintatapojen näyttäjä sekä uusien maailmojen avaaja. Tärkeinä elementteinä ovat kiireettömyys ja ajan sekä läsnäolon antaminen.

Henkilökunnan näkökulmat:

• Loppupalautteen perusteella Tanssikummi edistää asiakkaiden osallisuutta ja toimintakykyä osana työyhteisöä. Björkebossa koettiin, että asiakkaat olivat pirteämpiä ja Tanssikummi toi uusia välineitä käytettäväksi, hyödynsi tanssia ja musiikkia ja mm. palloja. Tanssikummi koettiin vahvana tukena henkilöstölle ja koettiin, että Tanssikummi havainnoi asioita, joita henkilökunta ei aina näe asiakkaasta. Tanssikummi näkee asiakkaan yksilönä ja tunnistaa hänen voimavaransa.
• Tanssikummista oli iso apu yksikössä, asukkaat tunnistivat hänet ja olivat aina iloisia ja odottivat Tanssikummia. Tanssikummin työasu oli asukkaille ja henkilökunnalle tunnistettava ja luottamusta herättävä.
• Tanssikummi oli aidosti läsnä asukkaan kanssa ja näki jokaisen asukkaan omana yksilönään, kohdaten senhetkisestä tilanteesta käsin. Tanssikummi havainnoi asioita, joita hoitohenkilökunta ei aina näe asukkaista.
• Tanssikummi lisää yksikön kulttuurista työotetta. Björkebossa koettiin, että henkilökunta aktivoitui itse järjestämään toimintaa. Tanssikummi toi iloa ja eloisuutta asiakkaan arkeen, joka tuo jokaisella mielihyvää. Hulvelassa henkilökunta koki hyvänä tanssin ja musiikin monipuolisuuden ja ihmisten kohtaamisen. Musiikin käyttö osana työtä ja asiakaskohtaamiset sekä kulttuurin vaikutukset työn sisällä koettiin hyvänä.
• Työyhteisöön on tullut iloisuutta. Henkilökunta on motivoitunut kohtaamaan asukkaita kulttuurisen työotteen avulla ja hyödyntämään hankkeen aikana tilattuja tarvikkeita mm. Musiikin soittamiseen tilattuja bluetooth-kaiuttimia, palloja ja huiveja. Tanssikummin työstä poimittiin ideoita ja kohtaamisen keinoja. On merkittävää, että joku on asukkaiden kanssa läsnä silloin kun hoitohenkilökunta on hoitotoimenpiteissä kiinni. Näitä tilanteita päivään osuu useita, jolloin asukkaat ovat keskenään.
• Tanssikummi osana työyhteisöä lisää henkilöstön työhyvinvointia. Björkebossa koettiin, että Tanssikummi rauhoitti haastavia asiakkaita ja osasi löytää keinoja toimia näissä tilanteissa. Tanssikummin iloisuus ja positiivisuus vaikutti kaikkiin. Tanssikummi toi positiivista energiaa työyhteisöön. Hulvelassa koettiin, että Tanssikummi toi arkeen iloa ja uuden tavan nähdä asiakkaan, jonka hän myös kertoi henkilökunnalle. Positiivinen ja energinen Tanssikummi toi valoa koko taloon. Henkilökunta osallistui ajan puitteissa myös tuokioihin. Jos henkilökunnalla olisi enemmän aikaa, lähtisivät he helpommin toteuttamaan kulttuurihyvinvointia.
• Björkebossa tanssin toimintamalli levisi henkilökuntaan ja he olivat aloittaneet päivänsä tanssimalla yhdessä ja samalla toivoivat yhteistä tanssin hetkeä päiväsalissa asukkaiden kanssa. Päivän tanssihetkessä sitten olikin osallisena asukkaita ja henkilökuntaa. Henkilökunnan osallistumisella hetkeen ja sen riemukkuuteen ja yhteyden luomiseen oli iso merkitys asukkaille ja henkilökunnallekin. Tällaiset tilaisuudet mahdollistivat henkilökunnalle asukkaan näkemisen uusin silmin.
• Henkilökunta koki, että Tanssikummin läsnäolo keventää hoitajien taakkaa ja yleistä tunnelmaa. On koettu myös, että yhdessä asukkaan tapaaminen on mukavaa.
• Henkilökunnalta kysyttiin miten he kokivat kulttuurikoulutetun osana työyhteisöä ikääntyneiden palveluissa. Björkebossa koettiin, että Tanssikummi näkee asiakkaan toisella tavalla. Huomioi eri asioita kuin hoitohenkilökunta. Tanssikummin työote on toisenlainen kuin hoitohenkilökunnan, joten hän kohtaa asiakkaat toisella tavalla. Björkebossa koettiin, että Tanssikummi olisi iso apu kaikille ja koettiin positiivisena. Hän on aidosti läsnä asiakkaan kanssa ja huomaa asiakkaan omana yksilönä. Hulvelassa koettiin, että säännölliset tanssilliset kulttuuritempaukset ja tapahtumat aktivoisivat omaa henkilökunta toteuttamaan vastaavaa toimintaa ja madaltamaan kynnystä sen toteuttamisessa. Tanssikummi toivottiin osaksi työyhteisö ja yhteisiä tuokioita lisää hänen kanssa. Hienoa saada oppia uusia taitoja Tanssikummilta ja päästä jakamaan liikkeen ja kulttuurin ilosanomaa ryhmänä.
• Esihenkilö toi esiin, että Tanssikummin läsnäolo on rauhoittanut asukkaita ja mahdollisesti vähentänyt levottomuutta sekä hälytyskellon soittamista. Osa kaipaa sosiaalisten tarpeiden täyttämistä, joka luontevasti toteutuu Tanssikummin kanssa.  Hälytyskellojen soittoon ei aina tarvita koulutettua hoitohenkilökuntaa vaan kulttuurikoulutettu voisi tässä kohdin riittää vastaamaan asukkaan tarpeisiin, esimerkiksi jos asukas kaipaa vierelleen jonkun keskustelemaan. Henkilökunnasta oli kommentoitu, että Tanssikummin läsnäolo lisää levollista oloa yksiköissä ja työpäivä sujuu mukavammin. Hoitohenkilökunta on saanut lisää toimintatapoja työskentelyyn. Tanssikummin käynnit ovat lisänneet hoitomyönteisyyttä.
• Kulttuurikoulutettu voi muokata oman työpäivän rakenteen joustavasti asukkaiden ja yksikön tarpeiden mukaan. Hoitohenkilökunnan työpäivää aikatauluttaa perustarpeiden ja perushoitotoimenpiteiden rakenteet. Välipalaverissa arvioitiin Hulvelan palvelukeskuksessa osalta toiminnan toteutumisen haasteita. Päätettiin muuttaa toimintaa niin, että aikataulu muuttui ja vaikutti positiivisesti hankkeen etenemiseen. Molemmissa ryhmäkodeissa käytiin vuorotellen aamu- tai iltapäivällä, koska Tanssikummi-toiminnan tarve oli eri ajankohdissa. Pohdittiin olisiko Tanssikummin työaika voinut olla klo 10-18, jolloin iltavuoron klo 15-18 välinen aika mahdollistaisi Tanssikummin läsnäolon kun hoitajamitoitus on vähäisempi kuin aamuvuorossa. Björkebossa ja Hulvelan palvelukeskuksessa Tanssikummin työaika oli klo 9-15.

Läntinen tanssin aluekeskuksen näkökulma:

• Haastavinta on toimintakulttuurien yhteensovittaminen. Taiteilijat ovat lähtökohtaisesti itsenäisiä työn tekijöitä ja muussa työelämässä määrittelevät itse oman työnsä lainalaisuudet. Kun tullaan asumispalveluyksikköön on sitouduttava yksikön toimintatapoihin, joka vaatii Tanssikummilta erityistä perehtymistä. Sitä edesauttaa merkittävällä tavalla yksikön esihenkilön suhtautuminen ja sitoutuminen toimintaan. Taidealan työntekijöiden perinteiset työajat poikkeavat hoivakotiympäristön aikatauluista.
• Tanssikummin sairastumistilanteet ovat haastavia ja jatkossa olisi varmasti syytä pohtia jonkinlaista sijaistuskiertoa tai -järjestelyä. Jos Tanssikummi on osana henkilöstömitoitusta, se vaatii palveluntuottajalta järjestelyä ja pohdintaa siitä, miten varmistetaan Tanssikummien saatavuus.
• Hankkeessa oli mukana osastoja joilla oli hyvin erilaiset toimintakulttuurit. Varhan Kulttuuriasiantuntijoiden kanssa tehty yhteistyö oli merkittävä resurssi Tanssikummin työn tekemiseen, artikulointiin, yhteisen ymmärryksen löytämiseen ja Tanssikummin työn tukemiseen. Kulttuuriasiantuntijat tunsivat kohteet hyvin, joten heillä oli kyky toimia palveluntuottajan ja kohteen välillä synnyttäen yhteistä ymmärrystä ja toisaalta tarjota näkökulmia Tanssikummin työn toteutukseen kyseisessä kohteessa.
• Kulttuurikoulutettuna Tanssikummi-toiminnan tunnistettavuus työasuista ja konseptista lähtien luo mahdollisuuden taiteen ja hoivatyön väliseen vuorovaikutukseen ja rinnakkain toteuttamiseen. Konseptiin kuuluvat aloitus-, väli- ja loppupalaverit, Tanssikummien ikäihmisille jättämät kuvalliset kortit sekä Tanssikummi-esite, jolla viestitään toiminnasta henkilökunnalle. Lisäksi konseptiin kuuluu Tanssikummien työnohjauksen järjestäminen sekä työn koordinoinnin tuki toiminnanjohtajalta ja palvelupäälliköltä sekä Vastaava Tanssikummi, joka vastaa palvelun laadun kehittämisestä. Vastaava Tanssikummi toimii Tanssikummien työn tukena ja kehittää palvelua Tanssikummien näkökulmasta vastaamaan asiakkaan tarpeita. Hankkeessa Vastaava Tanssikummi loi pohjan hankeen arvioinnille. Läntinen tanssin aluekeskus kouluttaa Tanssikummeja ja alueen tanssitaiteilijoita säännöllisesti, esimerkiksi ensiaputaidoissa, kielitaidossa ja muissa toimintaympäristön vaatimassa erityisosaamisessa osana konseptia. Tällaisten väliportaan toimijoiden tukeminen, löytäminen ja sitouttaminen yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa ilman erillistä rahallista resurssia on mahdotonta. 

Ohjausryhmän näkökulma:

• Kulttuurikoulutettu osana työyhteisöä on mahdollisuus kasvavaan työvoimapulaan. Asukkaiden kaikki tarpeet eivät vaadi sosiaali- ja terveydenhuollon koulutettua henkilöstöä, mutta vaatii työntekijän, joka tuntee asukkaiden hyvinvointiin liittyvät tarpeet esimerkiksi kulttuuriset ja sosiaaliset tarpeet. Pitkäkestoisella toiminnalla saadaan pidempiä vaikutuksia sekä asukkaiden hyvinvointiin että henkilöstön työhyvinvointiin ja helpotusta työn kuormittavuuteen.
• Sitoutuminen ja motivaatio toiminnan kehittämisestä uudenlaisen hankkeen pilotoinnilla on suuri merkitys onnistumiselle. Jatkuva seuranta ohjausryhmän toimesta ja kulttuuriasiantuntijoiden vastuu pilottiyksiköistä mahdollisti tiiviin yhteistyön ja hanketuen yksikölle ja Tanssikummille. Jotta toiminta voi juurtua osaksi yksiköiden arkea, se edellyttää moniammatillista yhteistyötä, jossa on edustus vastaanottavalta yksiköltä, hyvinvointialueelta (koordinoiva taho) ja palveluntuottajalta. Kulttuuriasiantuntijat koordinoivat tarvittavien välineiden hankinnan Tanssikummin ja yksikön tarpeista. Hankkeen puitteissa on saatu yksiköihin kulttuurihyvinvointia edistäviä tarvikkeita ja materiaaleja mm. palloja, huiveja ja bluetooth-kaiuttimet.  
• Merkityksellistä oli, miten Tanssikummi otetaan vastaan osaksi työyhteisöä ja että yksikön esihenkilöt tukivat pilotin onnistumista. Esihenkilön rooli vahvistui, kun pohdittiin työyhteisöjen eroja kulttuurikoulutetun vastaanottamisessa osaksi arkea. Esihenkilö tuntee parhaiten toimintakulttuurin työyhteisössä. Esihenkilön rooli korostui myös siinä, kun tehtiin nopeita muutoksia, esimerkiksi miten Tanssikummi organisoi oman työaikansa, jos osastoja on useampi kuin yksi. Pilotissa haluttiin testata erilaisia vaihtoehtoja ja löytää työpäivästä kriittiset kohdat, joissa kulttuurikoulutettu pystyy tukemaan hoitajien työtä ja asukkaiden arkea.
• Tanssikummi osallistui Björkebossa hoitajien päiväraporttiin, jolloin hän pystyi raportoimaan omia havaintojaan ja hoitaja kirjasi nämä havainnot asukkaiden potilastietoihin. Hulvelan palvelukeskuksessa Tanssikummi raportoi hoitajille erikseen, koska Hulvelan palvelukeskuksessa toteutuu hiljainen raportointi. Yöhoitaja kirjasi nämä potilastietoihin. Mikäli toiminta jatkuisi tai vakiintuu, kulttuurikoulutettu tulee perehdyttää yksikön kirjaamiskäytäntöihin ja hänen tulee itse kirjata päivittäiset havainnot potilastietojärjestelmään omilla tunnuksilla.
• Tanssikummien persoonalla oli suuri merkitys ja he saivat kiitosta ammattitaitoisesta ja rauhallisesta työskentelystä. Tanssikummi sopeutui yksikköön todella hyvin ja omaksui toimintakulttuurin siten, että työyhteisö oppi luottamaan ja hyödyntämään Tanssikummin osaamista hoitotilanteissa, kuitenkin niin, että Tanssikummi koki tekevänsä omaa työtään. Yksiköiden tulee olla valmiita ottamaan vastaan kulttuurialan työntekijä samoilla ohjeistuksilla kuin muu henkilökunta, esimerkiksi yllättävissä yhteiskunnallisissa muutoksissa kuten pandemiassa tai lakon aikana.
• Björkebossa toiminut Tanssikummi, jolla ei ollut aiempaa työkokemusta ruotsin kielellä toimimisesta, asetti itselleen tavoitteen työskennellä ruotsinkielisessä toimintaympäristössä. Kyseiselle väestöryhmälle täytyy tuottaa palvelua omalla äidinkielellään. Yhteinen kieli on löytynyt, eikä esimerkiksi ammattisanasto ole noussut keskusteluissa ongelmaksi.
• Pilotissa toimineilla Tanssikummeilla oli kollegiaalinen tuki toisistaan. Björkebon Tanssikummi sijaisti Hulvelan palvelukeskuksessa Tanssikummin ollessa estynyt, jolloin heillä oli myös mahdollisuus keskustella keskenään toimintaympäristöstä ja jakaa vinkkejä toisilleen. Lisäksi Läntisen tanssin aluekeskuksen vastaava Tanssikummi tuki Tanssikummeja erilaisissa haasteissa ja kysymyksissä ja pilotin läpiviennissä. Vastaava Tanssikummi koosti Tanssikummien päiväkirjoista palauteyhteenvedot. Tanssikummi-konseptiin kuuluu säännöllinen ulkopuolinen työnohjaus. Pilotin aikana Tanssikummeilla oli kaksi työnohjausta.
• Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden tilat toimivat hyvin pilotin tarpeisiin. Työyhteisön toimintakulttuuri vaikutti kykyyn ottaa kulttuurikoulutettu osaksi hoitohenkilökuntaa. Kulttuurikoulutetun ja hoitohenkilökunnan välinen vuorovaikutus ja toisen osaamisen hyödyntäminen on helposti saavutettavissa. Tällöin on helppo kutsua kulttuurikoulutettu avuksi esimerkiksi hoitotilanteissa. Pilotissa tällaisia hoitotilanteita tuli vastaan kun asukas ei halunnut lähteä suihkuun, mutta Tanssikummin keinoin suostui. On tärkeää, että molemminpuolisesti tunnistetaan toisten vahvuudet ja hyödynnetään niitä tarvittaessa sekä puhalletaan yhteen hiileen.
• Tanssikummi tai muu kulttuurikoulutettu voisi tulevaisuudessa olla osana työyhteisöä pilotin mukaisesti ensin 2pv/viikossa ja sen jälkeen 1pv/viikossa säännöllisesti. Työpanos voi olla myös ns. Pirkanmaan mallin mukainen, jolloin kulttuurikoulutettu työskentelee osana työyhteisöä päivän viikossa. Perusteltua kuitenkin on aloittaa toiminta intensiivijaksolla, joka mahdollistaa molemminpuolisen ymmärryksen kehittymisen ja toimintatapojen muotoutumisen yhdessä.
• Jotta toiminta voi juurtua osaksi yksiköiden arkea, se edellyttää moniammatillista yhteistyötä, jossa on edustus vastaanottavalta yksiköltä, hyvinvointialueelta (koordinoiva taho) ja palveluntuottajalta. Tanssikummi-konseptiin kuuluu aloitus-, väli- ja loppupalaverit sekä jatkuva palautteenkeruu ja arviointi, joten prosessinomaisesti toiminta vaatii koordinoinnin. Myös mikäli toiminnalle löytyy ulkopuolinen rahoitus.
• Yksiköiden valvontakäynneillä on tuotu esiin mm. ulkoilun ja kulttuuri- ja harrastetoiminnan merkitys. Omavalvontasuunnitelmiin on kirjattu hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta eli kuvaus asiakkaiden fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä ja hyvinvointia edistävistä palvelu- ja hoitoperiaatteista sekä niitä tukevista käytännöistä, liikunta-, kulttuuri-, harrastus- ja ulkoilu yms. mahdollisuuksien toteutumisesta sekä siitä miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan.