Terveys- ja hoitosuunnitelmien edistäminen sekä prosessi Kanta-Hämeen hyvinvointialueella
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella halutaan edistää yhdenmukaista terveys- ja hoitosuunnitelman (THS) käyttöä. Yhteinen kansallisen määrittelyn mukainen THS sovellus on omahoidon tuen työkalu.
Toimintamallin nimi
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella halutaan edistää yhdenmukaista terveys- ja hoitosuunnitelman (THS) käyttöä. Yhteinen kansallisen määrittelyn mukainen THS sovellus on omahoidon tuen työkalu.
Lifecaressa on kansallisen määrittelyn mukainen hoitosuunnitelma sovellus, jota hyvinvointialueellamme on lähdetty hyödyntämään terveys- ja hoitosuunnitelmien(THS) laadinnassa. On luotu prosessi jonka mukaan laadinta toteutetaan. Prosessiin on kuvattu myös miten asiakkaan osallistaminen etenee. Monialaisen asiakkuuden työryhmissä on yhteisesti käyty läpi miten eri ammattilaiset voivat sovellusta omassa työssään hyödyntää ja mitä pääasioita/hoidon linjauksia mihinkäkin kohtaan tulee kirjata, jotta se koostaa kaikki tarvittavat pääkohdat asiakkaan hoidosta " yhdelle lehdelle".
Asiakkaan kokonaishoidon näkyminen yhdeltä suunnitelmalta on ollut pitkään tavoitteena hoitosuunnitelmien osalta maakunnassa. Valtakunnallisestikin on pohdittu tähän työkaluja ja eri hyvinvointialueilla on otettu erilaisia käytänteitä käyttöön, jotta yhteinen suunnitelma saataisiin näkyväksi ja tukemaan asiakkaan hoitoa. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella arvoina ovat yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja rohkeus. Terveys- ja hoitosuunnitelma vastaa arvojemme mukaisesti asiakkaan hoitoon ja tukee hoidon toteutumista sekä tukee asiakasta parhaimmillaan omahoidossa. Laissa myös määritellään kenelle hoitosuunnitelma tulisi olla tehtynä. Lisäksi meillä on astunut voimaan hoitotakuu. Hoitosuunnitelma tukee myös hoitotakuun piiriin kuuluvia asiakkuuksia kooten tarpeet, tavoitteet, toteutuksen ja suunnitelman yhdelle lehdelle.
Tavoitteeksi alueellemme on asetettu, että 70%:lle pitkäaikaista tämä tulisi olla tehtynä. Terveys- ja hoitosuunnitelmien laatiminen on alkanut perusterveydenhuollosta ja sen toivotaan etenevän aina erikoissairaanhoitoon saakka osallistaen kaikki ammattiryhmät täydentämään sitä omalta osaltaan asiakkaan asioidessa eri palveluissa.
Kanta-Hämeessä suunnitelmia on pääsääntöisesti tehty paljon palveluita käyttäville ja monisairaille asiakkaille. Asiakkaita on osallistettu THS esitietojen testaukseen ja heidän kokemustaan on kartoitettu haastattelemalla asiakkaita. Esitietolomakkeen tarkoitus on osallistaa asiakasta oman terveys- ja hoitosuunnitelman laadinnassa ja pohtia omia voimavarojaan itsehoitoon. Kerättyä esitietoa ammattilaiset käyttävät vastaanotoilla suunnitelman laadinnassa. Ammattilaisten kokemuksia on myös haastattelemalla kyselty ja saatu esitietolomakkeeseen tarpeellisia muutoksia ja lisäyksiä.
Hyvinvointialueelle on pidetty THS koulutukset hoitotyön ammattilaisille monialaisesti. Intraan on ammattilaisille koottu koulutusmateriaalia(videot, power point materiaalit). Ammattilaiset ovat saaneet osallistumisesta merkinnän Herttaan (HR- järjestelmä) ja materiaalia käytetään myös osana uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Esitietolomake(sähköinen ja paperinen ei digitaitoisille) on laadittu osallistamaan asiakasta omaan hoitoonsa sekä pohtimaan omia voimavarojaan ja tuottamaan sen avulla tietoa terveydentilastaan. Tätä tietoa ammattilainen hyödyntää THS laadinnassaan ja se nopeuttaa THS työstämistä. Paikkakunnittain on jalökauduttu myös "osastopalavereihin" ja viety sisäisesti tietoa yksiköihin, kouluttaen uutta ja kerraten vanhaa, jotta THS juurtuminen vakiintuu yksiköissä käytännön työhön.
Hyvinvointialueella on prosessille valittu omistajat(2). Sen ympärille on koottu työryhmä jossa on ammattilaiset eri paikkunnilta(2) edustettuna jotta tiedon juurtuminen jatkuu jatkossakin. Työryhmä kehittää ja jatkaa THS edistämistä jatkossa ja huolehtii kertauskoulutuksista alueella.
Ammattilaisten kouluttaminen oli hyvin tärkeää koska THS laadinta vaatii uudenlaisen työtavan omaksumista ja se vaatii ammattilaisille aikaa ja mahdollisuutta rauhassa harjoitella THS laadintaa.
Korona on haastanut prosessin läpivientiä sillä THS työstämiseen käytetty aika vaatii työkirjajärjestelyitä mikä on hidastanut edistämistä. Esitietolomakkeen käyttöön saamisen hitaus(sähköiset järjestelmät) hankaloitti myös juurtumista koska ammattilaisen työstöä helpottava ja aikaa säästävä väline alkuun puuttui. Kehittäjäryhmän palaute ja siellä edistettäväksi päätetyt asiat ovat antaneet pohjaa kehittämisen jatkamiselle ja tarpeelle. Minimi THS laadinta tuli prosessin lähes ollessa valmiina tarpeelliseksi ja sen juurruttamista lähdettiin edistämään kertauskoulutuksin. Ammattilaisille haastavaa kirjaamisesta tekee sen että on osattava löytää kirjattavaksi ne hoidon päälinjaukset jotka hoitoon liittyy. Tarkemmat hoidolliset kuvaukset on kirjattu viittauksin ja löytyvät sisällöllisistä potilasasiakirjamerkinnöistä. Tämän avulla ammattilainen löytää tarkemmat kirjaukset helposti kun viite löytyy.
Kansikuva
