Terveysasemien ajanvaraukseton sote-digituki, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, 1B)

Ajanvaraukseton digitukipilotti hyvinvointialueen asiakkaille erityisesti vieraskieliset huomioiden. Koulutetut kokemusasiantuntijat sekä sairaanhoitajaopiskelijat  antavat ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöön. 

Toimintamallin nimi
Terveysasemien ajanvaraukseton sote-digituki, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, 1B)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Ajanvaraukseton digitukipilotti hyvinvointialueen asiakkaille erityisesti vieraskieliset huomioiden. Koulutetut kokemusasiantuntijat sekä sairaanhoitajaopiskelijat  antavat ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöön. 

Toteutuspaikka
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

25.04.2024

Viimeksi muokattu

30.09.2024
Ratkaisun perusidea

Terveysasemien digitukipilotissa tarjotaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaille ohjausta ja neuvontaa sosiaali- ja terveyspalveluiden digitaalisten palveluiden käyttöön. Tarkoituksena on parantaa kaikkien mahdollisuuksia käyttää digitaalisia asiointikanavia ja parantaa hyvinvointialueen asukkaiden digiosaamista sekä lisätä sen myötä digiasiointia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi tavoitteena on tavoittaa vieraskielinen digituen tarpeessa oleva väestö. Selvitämme myös mahdollisuuksia tarjota digitukea ruotsinkielellä.

Toimintaympäristö

Digitalisaatiokehityksen myötä tarve kansalaisten digitaitojen parantamiselle on kasvanut. MoniSuomi 2022 tutkimuksen mukaan maahanmuuttaneiden itsearvioitu digiosaaminen on matalammalla tasolla kuin muulla väestöllä. Ikäryhmien väliset erot digiosaamisessa olivat samankaltaisia kuin muullakin väestöllä.​ TEMn Kotoutumisen vuosikatsauksen (2023) mukaan suomalaistaustaiset ovat terveyspalvelujen piirissä ulkomaalaistaustaisia kattavammin. Lisäksi pandemian on todettu vaikeuttaneen entisestään maahanmuuttaneiden palvleuihin pääsyä.

Myös Espoon ja Vantaan digiasiointitaidot raportin (2021) mukaan ulkomaalaistaustaisten verkkoasiointia haastaa palvelujärjestelmän heikko tuntemus.​ Tarve digituelle on ilmeinen, sillä myös Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan Suomen siirtyvän  asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaiskanavana. 

Aikaisemmin tuen tarve on koskenut pääsääntöisesti laitteiden ja palveluiden käyttöönottoa sekä peruskäyttöä. Nyt tarvitaan apua nopeasti uudistuvien käyttöliittyminen, sähköisten palveluiden ja mobiilisovellusten kanssa. Antamalla digitukea pyritään tukemaan kaikkien mahdollisuutta käyttää digitaalisia palveluja.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asiakas voi saada digitukea muun muassa kaupungin toimijoiden ja järjestöjen toimesta. Ohjausta ja neuvontaa saa esimerkiksi sähköiseen asiointiin sekä palveluiden ja laitteiden turvalliseen käyttöön. Tukea on tarjolla sekä lähi- että etäpalveluna. Nyt toteutettavassa pilotissa tuki tuodaan terveyspalveluihin muun asioinnin yhteyteen ja tarjotaan asiakkaalle ohjausta kohdennetusti sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöön.

Terveysasemien ajanvaraukseton sote-digitukipilotti on jatkoa Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman Vantaa-Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeen digitukipilotille.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Digitukipilotin kohderyhmänä ovat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakkaat. Digitukipisteet sijaitsevat Tikkurilan, Koivukylän ja Myyrmäen terveysasemilla. Erityisesti pyritään tavoittamaan digituen ja ohjauksen tarpeessa olevat vieraskieliset henkilöt.

Asiakasymmärrystä kartoitetaan keräämällä asiakaspalautetta digitukipisteellä vierailleilta asiakkailta. Palautetta, kokemuksia ja kehittämisehdotuksia kerätään myös pisteellä työskennelleeltä henkilökunnalta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Resurssit:

  • Tarvitaan sitoutuneita digituen antajia
    • Kaksi neuvojaa paikalla antamassa neuvontaa.
    • Osaaminen varmistetaan perehdyttämällä toimintaan digituen ammattilaisten toimestakouluttamalla. 
  • Markkinointi tärkeää ja tulevaisuudessa mainontaan on hyvä budjetoida 
    • Digitukea markkinoidaan terveysasemien ilmoitustauluilla,  verkkosivuilla, somessa, asukastiloissa, Vantaa-infoissa, sanomalehtimainoksilla. Lisäksi alueen kolmannen sektorin toimijoita informoidaan pilotista.
    • Markkinointi toteutetaan yhteistyössä viestinnän ammattilaisten kanssa
    • Sanomalehtimainonta todettu tehokkaimmaksi väyläksi markkinoinnissa, jos tavoitellaan ikäihmisiä

Verkostot: 

  • Tehdään tiivistä yhteistyötä viestinnän, kaupungin toimijoiden ja järjestöjen kanssa. 

Vakiinnuttaminen: 

  • Tulevaisuudessa toiveena on saada toiminta pysyvästi osaksi hyvinvointialueen omaa toimintaa.
  • Toiminnan vakiinnuttaminen vaatii hyvinvointialueen sitoutumista toiminnan ylläpitämiseen hankepilotoinnin jälkeen.
  • Pyritään juurruttamaan toiminta osaksi organisaation omaa toimintaa siten, että digitukea olisi tarjolla säännöllisesti esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden toimesta tai järjestö- ja oppilaitosyhteistyönä. 

Osana toimintamallin kehittämistyötä on tehty ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi sekä kaksikielisyyden toteutumisen arviointi. Arvioinneissa nousi esiin seuraavaa: 

  • Digitukea tulisi tuottaa myös ruotsin kielellä, ja siitä tulisi silloin myös viestiä ruotsiksi.
  • Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa  tunnistettiin asiakkaan maantieteellisen sijainnin vaikutukset  palveluun pääsyyn.  Myös asiakkaan puhumalla kielellä voi olla vaikutusta palveluun pääsyyn. 
    • Jos toiminta vakiintuu alueelle, on tärkeää tarjota palvelua tasapuolisesti kaikilla alueilla huomioiden esimerkiksi aluekohtaiset kielelliset erot. 
    • Lisäksi voisi olla järkevää järjestää etädigitukea, jolloin myös ne, jotka eivät pääse tulemaan paikan päälle saamaan tukea, voisivat osallistua. 
    • Koska hyvinvointialueella puhutaan erittäin monia eri kieliä, ei digituen tarjoaminen kaikilla kielillä ole mahdollista. On siis tärkeää tuntea muut alueella toimivat organisaatiot, jotka tarjoavat monikielistä digitukea. 
    • Lisäksi on tärkeää panostaa selkokieliseen ohjaukseen, jotta digituki olisi mahdollisimman monen saavutettavissa ja sähköisen asioinnin mahdollisuudet lisääntyisivät. 
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Touko-kesäkuussa (8.5.-12.6.2024) aikana pisteillä on kävi 58 asiakasta. Varsinaista digitukea annettiin 23 asiakkaalle. Muut käynnit ovat pääasiassa olleet piipahduksia pisteellä, jotka sisältäneet yleisneuvontaa terveysasemalla asiointiin liittyen. Asiakaskyselyyn saatiin keväällä 8 vastausta. Kuuden vastanneen kysymykset koskivat Maisaa, kolmen OmaKantaa ja neljän jotain muuta (lääkärin todistus, sähköposti, puhelin). Kaikki vastanneet asioivat suomen kielellä. Keskiarvio koetusta tuen hyödyllisyydestä oli 9.38 (asteikko 1-10).

Elo-syyskuussa (7.8.-25.9.2024) terveysasemien digituki tavoitti 58 henkilöä. Varsinaista digitukea annettiin 35 henkilölle. Suurin osa (44) asioineista arvioitiin seniori-ikäisiksi, työikäisiksi arvioitiin 14 kävijää. Asiakkaita palveltiin suomen kielellä.  Asiakaskyselyyn vastasi 25 asiakasta. Heistä 15 oli löytänyt digitukeen Vantaan Sanomien mainoksen perusteella. Muutama oli nähnyt mainoksen verkkosivuilla (2) tai terveysasemalla (3). Vastanneista 21 ilmoitti asiointinsa koskeneen Maisaa, Omakantaa 10. Kukaan ei ilmoittanut asioinnin koskeneen Terapianavigaattoria tai Klikkaa oire -palvelua. Arviointiasteikolla 1-10 (1= ei lainkaan, 10=erittäin hydöyllinen) keskimääräinen arvio digituen hyödyllisyydestä oli 8.92. Sanallisissa palautteissa korostui tarve tämän tyyppiselle palvelulle: " Tälläisiä digitukia tarvitaan meille vanhuksille."