Moniammatillinen terveysasematoiminta, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1A)
Moniammatillinen terveysasematoiminta, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1A)
Terveysasemien moniammatillista yhteistyötä vahvistamalla parannamme asiakkaiden ohjautumista heidän tarpeidensa mukaisiin palveluihin oikea-aikaisesti ja sujuvasti.
Toimintamallin nimi
Terveysasemien moniammatillista yhteistyötä vahvistamalla parannamme asiakkaiden ohjautumista heidän tarpeidensa mukaisiin palveluihin oikea-aikaisesti ja sujuvasti.
Toimintamallin avulla edistetään moniammatillista ja -alaista yhteistyötä terveysasemalla vahvistamalla eri palveluiden ja niiden ammattilaisten välistä vuorovaikutusta sekä selkeyttämällä ja yhtenäistämällä asiakasohjauksen käytäntöjä.
Tavoitteena on, että terveysaseman yhteydenottokanavan kautta yhteyttä ottaneen asiakkaan hoidon- ja palvelutarpeen ratkaiseminen alkaa heti tämän yhteydenotosta riippumatta siitä, mihin palveluun asiakkaan tarve kohdistuu.
Moniammatillisen terveysasematoiminnan malli toimii kattokäsitteenä, johon sisältyy useita erilaisia tapoja ja menetelmiä tehdä moniammatillista ja -alaista yhteistyötä terveysasemilla.
Malli kokoaa yhteen terveysasemilla hyödynnettäviä asiakasohjausta, hoidon tarpeen arviointia ja moniammatillista yhteistyötä tukevia menetelmiä, työkaluja ja toimintamalleja. Menetelmät kohdistuvat terveysaseman ammattilaisten eri palveluja koskevan osaamisen vahvistamiseen, vaivattomaan muiden ammattilaisten konsultointiin, yhteistyön tekemiseen asiakastyössä ja moniammatillisena tiiminä toimimiseen.
Toimintamallissa moniammatillinen yhteistyö käsitetään ensisijaisesti muiden ammattiryhmien kuin yleislääkärien ja sairaan- tai terveydenhoitajien välisenä yhteistyönä.
Kun eri ammattiryhmien työpanokset kohdistuvat asiakkaiden hoitamiseen heidän ammattiosaamisensa mukaisesti, asiakkaan hoitoon ja palveluihin ohjautuminen toteutuu järjestelmällisemmin ja henkilöstöresursseja tehokkaasti hyödyntäen.
Toimintamalli perustuu monialaisen kehittämistyön tuloksiin. Kehittämistyön teemoja olivat muun muassa:
- Terveysasemien ammattilaisten välisen, eri terveysasemien sekä terveysasemien ja muiden palveluiden välisen yhteistyön ja yhteydenoton käytännöt
- Fysioterapiaan ohjautuminen terveysasemalla
- Mielenterveys- ja päihdetyön palveluihin ohjautuminen terveysasemalla
- Toimintaterapiaan ohjautuminen terveysasemalla
- Ikääntyneiden palveluihin ohjautuminen terveysasemalla
- Farmasistien palveluihin ohjautuminen terveysasemalla
- Osastonsihteerityö ja tukipalvelut terveysasemalla
- Lääkelogistiikka terveysasemalla
- Työttömien etäterveystarkastuksiin ohjautuminen
-
Terveys- ja hyvinvointikeskuksen monialainen asiakasraati
Vuonna 2023 voimaan astuneen hoitotakuulain mukaisesti asiakkaan on saatava yhteys terveysasemalle saman arkipäivän aikana. Kiireettömään hoitoon 14 vuorokaudessa ja hammashoitoon neljässä kuukaudessa yhteydenotosta. Koronapandemiasta syntyneen palveluvelan ja henkilöstöpulan takia hoitotakuun tavoitteita ei ole vielä saavutettu kaikilla Helsingin kaupungin terveysasemilla.
Helsingin kaupungin terveysasemat toimivat osana kaupungin terveys- ja hyvinvointikeskuksia. Terveys- ja hyvinvointikeskuksissa tarjotaan sosiaali- ja terveyspalveluja pääasiassa työikäisille helsinkiläisille. Terveysasemien lisäksi terveys- ja hyvinvointikeskuksissa toimiviin palveluihin sisältyy psykiatrian, fysioterapian, toimintaterapian, suunterveyden sekä aikuissosiaalityön ja vammaistyön palveluja.
Helsingin kaupungilla on 23 terveysasemaa, joista 21 terveysaseman toiminta tuotetaan omana palveluna.
Toimintamallin kohderyhmä on terveysasemien ja muiden terveys- ja sosiaalipalvelujen ammattilaiset, esihenkilöt ja kehittäjät, joiden työ kohdistuu asiakkaiden hoitoon pääsyn valmistamiseen. Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö tukee ammattilaisia ja palveluyksiköitä asiakkaaksi tulon sujuvuuden varmistamisessa.
Toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty laajasti terveysasemien ja muiden terveys- ja sosiaalipalveluiden ammattilaisten osaamista. Toimintamallin ja siihen sisältyvien kehittämistehtävien tiedonkeruussa ja yhteiskehittämisessä on hyödynnetty kyselyitä, työpajoja ja muita osallistamisen menetelmiä.
Myös asiakkailta on kerätty palautetta uusista moniammatillisista palvelumuodoista.
Moniammatillista yhteistyötä tukevien menetelmien suunnitteleminen ja kokeileminen toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kehittämistyöhön osallistuneiden palvelujen välillä.
Palvelujen välisten kehittämiskokeilujen toimeenpanossa kehittämistyötä tukevia tekijöitä ovat:
- Kehittämistyön tavoitteet perustuvat palvelujen yhteisille asiakkaille tarjottavan hoidon ja palvelun saatavuuden ja laadun parantamiseen.
- Kehittäjät työskentelevät terveysasemilla ja integroituivat osaksi niiden työyhteisöjä. Kehittämistyön kytkemisellä palvelun päivittäiseen toimintaan vahvistettiin sitä, että kehittämistyössä ratkottiin asiakasrajapinnasta nousevia haasteita.
- Tekemällä useita pieniä kokeiluja ja osallistamalla niihin palveluiden ammattilaisia tuotetaan monipuolisesti tietoa toimivista toimintatavoista.
Keskeisimpiä käyttöönotettuja toimintamalleja oli terveysasemien ja muiden palvelujen välistä yhteistyö ja yhteydenottoa tukevien toimintatapojen kokonaisuus. Muutos kohdistui 21 terveysaseman toimintaan.
Laajan muutosprosessin suunnittelussa ja käyttöönotossa korostui seuraavia ehtoja:
- Tarve muutokselle tunnistettu laajasti palvelun johdon, ammattilaisten ja asiakkaiden näkökulmasta.
- Muutoksen toimeenpanoa käsitellään laajasti palvelun johdon, keskijohdon, esihenkilöiden ja ammattilaisten kanssa, jotta käyttöönottoa koskevat käytännön haasteet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa.
- Käyttöönotolle varataan riittävästi aikaa, ja siinä huomioidaan huolellisesti viestintä ja seuranta.
Toimintamalliin sisältyvien moniammatillisten ja -alaisten menetelmien avulla parannettiin asiakkaiden ohjatumista heidän tarpeidensa mukaisiin palveluihin ja vahvistettiin palveluiden välistä yhteistyötä useilla tavoilla.
Moniammatillisen terveysasematoiminnan malliin sisältyvien yksittäisten sisältöjen arviointi- ja seurantatietoja
- Fysioterapian puhelinlinja terveysasemalla
- Toimintamallissa terveysaseman puhelinpalveluun avattiin tuki- ja liikuntaelinoireiden hoidon tarpeen arviointiin kohdistuva puhelinlinja asiakkaille. Puhelinlinjan kautta yhteyttä ottaneiden asiakkaiden hoidon tarpeen arvioinnin tekivät fysioterapeutit.
- Kokeilu toteutettiin helmikuu-kesäkuu 2025. Kokeilussa toteutettua toimintamallia on jatkettu kokeilujakson jälkeen.
- Kokeilujakson aikana saapuneista puheluista noin 60 %:ssa varattiin aika fysioterapeutille, 16 % puheluista saatiin asiakkaan palvelutarve ratkaistua ensikontaktissa.
- Fysioterapian suoravastaanottojen määrä pilottiterveysasemalla kasvoi 37 % edelliseen vuoteen verrattuna. Terveysasemalta avofysioterapiaan tehtyjen lähetteiden määrä väheni kokeilun aikana 28 kappaleella edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakkaiden kysyntä lääkärin kiirevastaanotoille tuki- ja liikuntaelinvaivoissa väheni vuoteen 2024 verrattuna noin 60 % (-104 kpl vastaanottoa). Vuoteen 2023 verrattuna lääkärien kiirevastaanottojen määrä väheni 135 kpl. Kiireettömien vastaanottojen osuus kasvoi hieman vuoden takaiseen verrattuna. Ennen asiakas saattoi päästä 8 vrk kuluttua, nyt saa yhteyden suoraan fysioterapiaan.
- Aikuisen mielenterveysoireisen hoitopolku terveysasemalla
- Hoitopolku edistää hoidon etenemistä johdonmukaisesti selkeyttää ammattilaisten välistä työnjakoa, vähentää epäselvyyksiä ja parantavat yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Hoito etenee suunnitellusti ja porrastetusti.
- Hoitopolun ohje julkaistiin helmikuussa 2025 julkaistu, minkä jälkeen sitä on katsottu 7538 katselukertaa.
- Toimintaterapian konsultaatiolinja / Toimintaterapiatarpeen tunnistamisen ja hoitoonohjauksen kehittäminen
- Osaprojektissa kehitettiin sitä, kuinka terveysaseman ammattilainen voi tunnistaa toimintaterapiapalvelun tarpeen.
- Toimintaterapeuttien osallistuttua terveysasemalla hoidon tarpeen arvioinnin tekemiseen tuotettiin kokeilun perusteella toimintaterapian konsultaatiolinja ja kuntoutuksen palveluiden ohje terveysasemille.
- Käyttöönoton jälkeen seurantatietoa
- Kokeilujakson jälkeen konsultaatiolinjaa jatkettiin, ja ajanjaksolla 3-11/2025 alkaen konsultointeja on tehty 44 kpl.
- Farmasistien hoidon tarpeen arviointi puhelimessa
- Keväällä 2024 Helsingin kaupungin terveysasemilla työskenteleviä farmasisteja koulutettiin hoidon tarpeen arvioinnin (HTA) tekemiseen asiakkaille sekä se kirjaamiseen Apotti-potilastietojärjestelmään.
- 1.1.–30.6.2025 yhdeksän kokoaikaista farmasistia teki 2 025 kpl HTA-merkintää. Aikavälillä 25.4.–30.10.2024 yksitoista farmasistia teki yhteensä 2 312 kpl merkintää. HTA-merkinnät koskivat pääsääntöisesti terveysasemien reseptiuusintalinjojen puheluita.
- Toimintamalli on käytössä niillä kaupungin terveysasemilla, joilla työskentelee farmasisteja.
- Farmasistien valmistelema resepti lääkärille
- Virheet lääkemääräyksissä ovat yleisiä perusterveydenhuollossa. Lääkemääräysvirheet sekä viiveet reseptien uudistamisessa voivat aiheuttaa potilaille vältettävissä olevaa haittaa
- Toimintamalli helpottaa lääkäreiden työtä, ja voi siten nopeuttaa reseptien käsittelyprosessia. Samalla toimintamallissa toteutuu lääkitysturvallisuutta edistämä lääkemääräysten kaksoistarkistaminen. farmaseutit valmistelivat reseptejä lääkäreille ajanjaksolla 1.-30.9.2025 yhteensä 1811 kpl.
- Toimintamalli on käytössä niillä kaupungin terveysasemilla, joilla työskentelee farmasisteja.
- Hoidon tarpeen arvioinnin työkalut ja ISBAR-koulutusmateriaali
- Osaprojektissa yhtenäistettiin hoidon tarpeen arvioinnin tekemisessä hyödynnettäviä terveysasemien ammattilaisten työkalujen käyttöä. Työkaluja ovat mm. hoidonperusteet.fi-verkkopalvelu. Työkalujen sisällöt ovat valtakunnallisten linjausten mukaiset.
- Hoidonperusteet.fi-ohjekirjaston rekisteröityneiden terveysasemien ammattilaisten määrä kasvoi 494 käyttäjästä 776 käyttäjään aikavälillä 11/2024–11/2025), eli noin 57 %.
- Terveysasemilla työskentelevien ammattilaisten tekemien hoidon tarpeen arviointien tueksi kuvattiin ISBAR-toimintamalliin perustuva hoidon tarpeen arvioinnin prosessi ja tuotettiin sen käyttöönottoa varten koulutusmateriaali “ISBAR-raportointimenetelmä ammattilaiselle”. Yhdenmukainen hoidon tarpeen arvioinnin prosessi tukee asiakkaiden hoidon ja palveluiden tarpeen tunnistamista varhaisessa vaiheessa. Oppiva-oppimisympäristössä suoritettavan kurssin käyntimäärä oli vuoden 2024 lopussa noin 400. Itsearvioinnin perusteella koulutuksen suorittaneiden osaamisen taso oli ennen koulutusta 3.7 (ka), ja sen jälkeen 4.3 (ka). 28.11.2025 kurssin käyntimäärä oli n. 576 käyttäjää. Osa yksiköistä on suorittanut koulutukset ryhmätoteutuksena. Koulutus otettiin käyttöön terveysasemilla 1.7.2024.
- Terveysasemien ja muiden palveluiden välisen yhteistyön käytännöt
- 21 terveysasemalla otettiin käyttöön yhtenäisten yhteistyön ja yhteydenoton käytäntöjen kokonaisuus.
- Käytännöt sisältävät yhtenäiset määritelmät kiireelliselle ja kiireettömälle hoidolle, yhteydenottokanavat muiden palveluiden käytettäväksi ja ajanvaraustyypit.
- Yhtenäisten määritelmien avulla tuotetaan tarkempaa tietoa asiakkaiden hoitoon pääsystä.
- Yhtenäisiin käytäntöihin sisältyy tarkennetut määrittelyt terveysasemilla käytettäville ajanvaraustyypeille. Yhtenäiset käytännöt ajanvarausten tyypeissä ja käyttötarkoituksissa sekä asiakkaiden hoito- ja palvelutietojen kirjaamisessa mahdollistavat kaupunkitasoisen asiakkaiden palvelutarpeiden kokonaiskuvan tuottamisen, jolloin voidaan kohdentaa ammattilaisresursseja nykyistä paremmin kysynnän mukaisesti. Yhtenäisesti käytettyjen terveysasemien ajanvaraustyyppien avulla tunnistetaan kaupunkitasoisesti terveysasemien käytetyimmät ajanvaraustyypit.
- Käytäntöjen yhtenäistämisen jälkeen muiden palveluiden ammattilaisista hieman suurempi osa arvioi, että he tietävät kuinka he saavat yhteyden terveysasemalle asiakkaan kiireettömissä asioissa (33,7 %:sta 41,7 %:iin) ja kiireellisissä asioissa (29,7 %:sta 30,4 %:iin).
- Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka -palvelun kirjaamisopas
- Koronapandemian jälkeen 2021 Helsingin terveys- ja sosiaalipalvelut siirtyivät Apotti-potilastietojärjestelmän käyttöön.
- Osaprojektissa kehitettiin Kirjaamisopas-ohjemateriaali terveysasemien ammattilaisille asiakastietojen kirjaamista koskevien käytäntöjen vahvistamiseksi.
- Terveysasemien ammattilaisten yhdenmukaisilla kirjaamiskäytänteillä tavoitellaan sitä, että käytössä oleva asiakas- ja potilastieto on laadukasta ja kattavaa. Ajan tasalla olevan tiedon ansiosta voidaan arvioida tehokkaammin resurssien tarkoituksenmukaista hyödyntämistä ja kohdentamista siten, että hoitojonoja onnistutaan purkamaan.
- Kirjaamisopas julkaistiin 26.8.2024. Julkaisun jälkeen opasmateriaali on avattu 21 719 kertaa, ja 1806 kävijää on käyttänyt sitä (marraskuun 2025 puoliväliin mennessä).
- Monialainen terveys- ja hyvinvointikeskuksen asiakasraati
- Kahden terveys- ja hyvinvointikeskuksen asiakasraati kokoontui syksyn 2025 aikana viisi kertaa. Asiakasraadin kommenttien perusteella on parannettu toimintaterapian kahta ohjetta sekä Omaolo-digipalvelua koskevaa viestintää.
- Työttömien etäterveystarkastukset
- Toimintamallissa asiakkaat ohjautuvat Helsingin työllisyyspalveluista sähköisellä lähetteellä suoraan etäterveystarkastusprosessiin, ja saavat palautteen terveystarkastuksesta sähköisesti.
- Toimintamallin nopeuttaa asiakkaiden ohjautumista terveystarkastuksiin, koska asiakkaita ei ohjata terveysaseman jonoihin (esim. ajanvarausjono, hoitotakuujono). Toimintamalli on yhtenäinen kaikille Helsingin kaupungin terveysasemien asiakkaille, ja sitä jatketaan vuonna 2026.
- Toimintamalli on vahvistanut terveystarkastuksen palautteen ohjautumista työllisyyspalveluihin, mikä edistää asiakkaan työllistymistä tukevien palvelujen tarpeen arviointia.
- Toimintamallin kokeileminen käynnistettiin 4/2025, ja 11/2025 loppuun mennessä terveystarkastuksia oli toteutettu 1035 kpl. Vuonna 2024 tilastoituja terveystarkastuksia toteutettiin terveysasemapalveluissa 41 kpl.
- 88 prosenttia etäterveystarkastukseen osallistuneista asiakkaista oli tyytyväisiä tarkastukseen, ja 83 prosenttia on motivoinut tekemään positiivisia valintoja oman terveydentilansa eteen.
Kansikuva
