Omaishoidon kehittäminen Kainuun hyvinvointialueella (RRP,P4,I1)
Mallissa kiinnitetään huomiota omaishoitajien jaksamisen tunnistamiseen , oikea-aikaisiin palveluihin pääsemisen ja varhaisen tuen edistämiseen.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Mallissa kiinnitetään huomiota omaishoitajien jaksamisen tunnistamiseen , oikea-aikaisiin palveluihin pääsemisen ja varhaisen tuen edistämiseen.
Toimintamalli lyhyesti
Valtakunnallisten ja alueella tehtyjen selvitysten perusteella pandemian vaikutukset kohdistuvat omaishoitajien jaksamiseen. Koronapandemia on vaikuttanut palvelujen kuten kotiin tarjottavaan apuun, tukipalveluiden ja lyhytaikaishoitopaikkojen saatavuuteen. Koronapandemian aikana omaistaan ja läheistään hoitavien on pitänyt selviytyä poikkeusolon aikana monesti yksin eikä tarvittavaa neuvontaa ja ohjausta ole ollut saatavilla. Kestävän kasvun Kainuu II- hankkeessa edistetään heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien erityisryhmien palveluita. Kainuun hyvinvointialueella kaikkien ikäryhmien omaishoito keskittyy sosiaali- ja perhepalvelujen toiminta-alueelle. Kehittämisen toimenpiteet kohdennetaan Kainuun hyvinvointialueen järjestelmäsuunnitelman linjausten mukaisesti palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä digitaalisten palveluiden kehittämiseen.
Kestävän kasvun Kainuu -hankkeen mukaan omaishoitajat kuuluvat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevaan asiakasryhmään. Koronapandemia on vaikuttanut monin eri tavoin omaishoitajien jaksamiseen. Kohderyhmään kuuluvat ne henkilöt, jotka pitävät huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä omaisestaan tai läheisestään sekä ne henkilöt, jotka eivät ole tehneet sopimusta omaishoitajuudesta hyvinvointialueen kanssa.
Kestävän kasvun Kainuun I- vaiheessa syksyllä 2022 kerättiin kyselyllä tietoa omaishoitajien jaksamisesta ja tarvittavasta tuesta, lakisääteisten palveluiden saatavuudesta korona-aikana sekä toiveita tarvittavasta tuesta jatkossa omaishoitajana toimimiseen. Kyselyyn saatiin 70 vastausta. Omaishoitajien vastauksista kävi ilmi, että eniten heidän elämäntilannettaan korona-aikana kuvasivat tunne jäämisestä yksin hoidettavan kanssa (36 vastaajaa) ja yli puolet vastaajista kokivat sosiaalisen elämän kapeutumista. Palvelut, joista omaishoitajat olisivat korona -aikana saaneet tukea olivat oman jaksamisen tukeminen, enemmän mahdollisuuksia omaishoidon vapaiden järjestämiseen, siivousapu, tiedon saanti, mahdollisuus pitää omaishoidon vapaat, yhteydenotto omatyöntekijältä tai sosiaali-ja terveysalan ammattihenkilöltä, hoidettavan terveydentilaan avun saaminen. Yhteiskehittämisen ryhmä on hyödyntänyt kyselyn tuloksia omaishoidon kehittämisessä Kestävän kasvun Kainuu II- vaiheessa.
- mallia sovelletaan omaishoitajan tarpeeseen
- toimijajoukko määrittelee käsitteet yhdessä
- omaishoitaja tietää palveluista ja saatavilla olevasta tuesta
- omaishoitajuus vahvistuu osaamisen kehittämisen myötä
- omaishoitajan, ammattilaisten ja järjestöjen välillä on yhteinen ymmärrys mallista
- tavoitellaan yhteisen tahtotilan syntymistä toimijoiden yhteissuunnittelulla
- malli jalkautetaan mahdollisimman laajasti koko hyvinvointialueella
Omaishoitajat voivat paremmin ja heillä on paremmat valmiudet toimia omaishoitajuudessa. Mallin vaikuttavuutta arvioidaan kyselyllä omaishoitajille.