TOIVEIDEN KARTOITTAMISESTA MIELEKKÄÄSEEN VAPAAEHTOISTOIMINTAAN
Toimintaan ohjataan joko hankkeen yhteistyöverkostoista, kuten kaupungin nuorisopalveluista, TE-toimistosta ja oppilaitoksista, tai mukaan voi tulla itsenäisesti. Yksilötapaamisissa on riittävästi aikaa, jotta luottamus ehtii syntyä. Yksilötapaamisten määrä riippuu tuen tarpeesta. Ensimmäisessä tapaamisessa hanketyöntekijä ja osallistuja tutustuvat toisiinsa vapaamuotoisesti ja kartoittavat minkälaisia mahdollisuuksia hanke tarjoaa osallistujalle. Tapaamisessa on yleensä mukana joku osallistujalle läheinen henkilö. Toisella tapaamiskerralla osallistuja pohtii vahvuuksiaan, osaamistaan ja mielenkiinnon kohteitaan. Osallistuja saa kertoa, mitä hän haluaisi oppia ja millaisia taitoja kehittää. Apuna voi käyttää kuvakortteja tai hanketyöntekijä voi eritellä toiveita, jotta ne hahmottuisivat helpommin. Tavoitteet ohjaavat osallistujaa löytämään itseään kiinnostavan vapaaehtoistoiminnan paikan hanketyöntekijän tukemana.
VAPAAEHTOISTOIMINNAN PAIKKAAN KIINNITTYMINEN
Kun sopiva paikka toimia vapaaehtoisena on löytynyt, osallistuja menee tutustumiskäynnille yhdessä hanketyöntekijän kanssa. Tässä hankkeessa sopiva paikka löytyi useimmiten Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkostosta, johon kuuluu yli 40 toimijaa julkiselta puolelta, seurakunnista ja järjestöistä. Vapaaehtoiseksi on hakeuduttu myös muualle. Esimerkiksi yksityinen vanhainkoti ja paikallinen liikuntaseura ovat tarjonneet vapaaehtoistoimintaa. Osallistujat voivat kokeilla vapaaehtoistoimintaa eri paikoissa. Kesto ja tehtävät määrittyvät yksilöllisesti riippuen vapaaehtoistoimintaa tarjoavan tahon mahdollisuuksista ja osallistujan omista voimavaroista. Vapaaehtoiset pääsevät osaksi vapaaehtoisten yhteisöä ja vapaaehtoisille suunnattuja koulutuksia ja virkistysmahdollisuuksia.
TUKI VAPAAEHTOISTOIMINTAAN SIIRTYMISESSÄ JA SEN AIKANA
Tutustumiskäynnin jälkeen vapaaehtoinen osallistuu joko itsenäisesti tai tuettuna vapaaehtoistoimintaan. Paikalla on mentori, joka tukee vapaaehtoistoiminnassa tarpeen mukaan. Mentori auttaa toiminnan aloittamisessa, vapaaehtoistehtävien tekemisessä ja ympäristöön sekä muihin vapaaehtoisiin tutustumisessa. Hankkeen työntekijä on yhteydessä vapaaehtoiseen sekä tutustumiskäynnin että muutaman toimintakerran jälkeen kyselläkseen miten vapaaehtoistoiminta on alkanut sujua. Hanketyöntekijä sopii tarvittaessa tapaamisen vapaaehtoisen kanssa. Hänen tukensa varmistaa sen, että vapaaehtoinen pystyy kertomaan kokemuksistaan luottamuksellisesti ja tarvittaessa vaihtamaan vapaaehtoistoiminnan paikkaa.
KEHITTÄJÄT:
Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu Tuettu vapaaehtoistoiminta Lahdessa -hankkeessa (ESR 2018–2020) tehtyyn kehittämistyöhön.
Tuettu vapaaehtoistoiminta Lahdessa -hankkeen verkkosivut
SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS:
Jeesaan – Nuori vapaaehtoistoiminnassa -hankkeessa (STEA 2017–2019) kehitetty Jeesaan-korttipeli, jossa opitaan vapaaehtoistoiminnan periaatteita ja mahdollisuuksia. Sen avulla löydetään itselle sopivia vapaaehtoistoiminnan muotoja, mikä madaltaa kynnystä toimia vapaaehtoisena. Pelissä vapaaehtoistoiminnan keskeisiä asioita käydään läpi kysymys- ja tehtäväkorttien avulla, mikä auttaa pelaajia tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan. Pelin keskeinen viesti on se, että oikein tuettuna vapaaehtoistoiminta sopii kaikille. Heikoimmassa asemassa olevien lisäksi tarvetta tuelle on myös puolella niistä aikuisista ja kolmasosalla nuorista, jotka eivät osallistu vapaaehtoistoimintaan. He voisivat osallistua, jos joku pyytäisi heitä mukaan ja sopiva tehtävä löytyisi.
Pelissä opitaan vapaaehtoistoiminnan periaatteita. Periaatteiden tunteminen on tärkeää, jotta vapaaehtoisen, autettavan ja vapaaehtoistoiminnan tarjoajan oikeudet toteutuvat. Osallistujan ymmärrys vapaaehtoistoiminnasta ja sen merkityksestä kasvaa, mikä auttaa häntä hahmottamaan osaamistaan, paikkaansa ja merkitystään osana vapaaehtoistoiminnan kenttää. Vapaaehtoistoiminta opitaan näkemään osana demokraattisen yhteiskunnan toimintaa, jossa voi olla aktiivinen kansalainen omasta elämäntilanteestaan riippumatta. Pelaajat kilpailevat toisiaan vastaan, mutta tärkeää on myös yhdessä oppiminen, toisten auttaminen ja ryhmän tuki.
Pelitilanteessa ohjaaja fasilitoi pelin etenemistä ja kartoittaa alueen vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia etukäteen (esimerkiksi hiiop.fi). Ohjaaja voi toimia myös kutsujana, koska mukaan pyytäminen madaltaa kynnystä osallistua vapaaehtoistoimintaan. Ohjaus on tärkeää etenkin erityisryhmiin kuuluville osallistujille. Peliä voidaan käyttää myös vapaaehtoisten koulutuksiin ja perehdyttämiseen.
Peli on kehitetty toisen asteen oppilaitosten tarpeiden pohjalta, mutta sitä voidaan soveltaa erilaisille ryhmille. Peliä on pelattu esimerkiksi Tikkurilan lukiossa, Vantaan ammattioppilaitos Varian eri toimipisteissä sekä Rinnekodissa kehitysvammaisten päivätoiminnassa. Pelistä työstetään parhaillaan kuvitettua versiota, joka soveltuu laajemmin eri kohderyhmille.
Kansalaisareena ry:n Jeesaan – Nuori vapaaehtoistoiminnassa -hanke
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n We Pop-Up -hankkeessa (STEA 2017–2019) kehitettiin tuettua polkua vapaaehtoistoimintaan. Hanke tarjosi säännöllistä ja avointa ryhmätoimintaa, josta osallistuja pystyi halutessaan etenemään tuettuun vapaaehtoistoimintaan tai ryhmän apuohjaajaksi. Jokainen sai edetä omaa tahtiaan ja valita itselleen sopivan tavan osallistua. Toiminnalla tavoitettiin parhaiten mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, työttömiä ja eläkeläisiä. Toiminta jatkuu Lapinlahden Lähteellä.
Matalan kynnyksen säännöllisissä, ohjatuissa ryhmissä osallistuja tapaa muita ihmisiä. Maksuton toiminta on osallistujien ja henkilökunnan yhdessä kehittämää. Työntekijä huolehtii turvallisesta ilmapiiristä ja pyrkii löytämään jokaiselle kiinnostavaa tekemistä. Useita eri kohderyhmiä tavoittavassa toiminnassa on mahdollista identifioida itsensä haluamallaan tavalla, ja siten löytää itsestään uusia taitoja ja vahvuuksia. Hankkeen aikana puolet osallistujista raportoi kokeneensa, että toiminta vähensi heidän yksinäisyyden tunnettaan.
Jos osallistuja kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi, sekä kokee saavansa iloa, voimavaroja, tukea tai muuta positiivista yhteisestä toiminnasta muiden ihmisten kanssa, halu antaa vastavuoroisesti muille positiivisia kokemuksia voi herätä. Osallistuja voi edetä tuetun vapaaehtoistyön tehtäviin, esimerkiksi toteuttamaan matalan kynnyksen tapahtumia ja projekteja. Jos työryhmissä vaaditut ryhmätyötaidot tuntuvat haastavilta, hän voi toimia vapaaehtoisena ryhmänohjaajana työntekijän tuella. Ohjausvastuu räätälöidään osallistujan voimavarojen mukaan.
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n We Pop-Up -hanke
Nuorisokeskus Piispalan Hyvinvoiva nuori -hankkeessa (ESR 2015–2018) kehitettiin toimintaa 17–29-vuotiaille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville sekä yli 29-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille. Tärkeimpinä kumppaneina toiminnassa ovat etsivät nuorisotyöntekijät ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat, joiden kautta asiakkaat löysivät mukaan toimintaan.
Old care – tuettu vapaaehtoistoiminta osana nuorten kuntoutusta
Toiminnassa sosiaalisen kuntoutuksen tai kuntouttavan työtoiminnan ryhmästä jalkauduttiin yhteiskyydillä vanhusten palvelutaloihin toteuttamaan kerran viikossa ikäihmisten viriketoimintaa: lukemaan lehtiä, keskustelemaan, tekemään perinneruokia, järjestämään juhlallisuuksia, askartelemaan ja leipomaan.
Toiminnan avulla voidaan lievittää ikäihmisten yksinäisyyden kokemusta sekä mahdollistaa pitkäaikaistyöttömille nuorille matalan kynnyksen paikkoja, joissa harjoitella vuorovaikutusta ja käden taitoja. Yhteistoiminta lisää eri osapuolien merkityksellisyyden kokemusta.
Hankkeessa sekä osallistujien että työntekijöiden taitoja kartutettiin SPR:n ystävätoiminnan kurssilla ja mielenterveyden ensiapu I ja II -kurssien avulla. Ammattilaisten ja asiakkaiden yhteisvalmennuksessa opittiin uusia taitoja yhdessä.
Yhteyshenkilö: Heidi Reiman, p. 040 5240 880, etunimi.sukunimi(at)piispala.fi
Hyvinvoiva nuori -hanke RR-tietokannassa
Nuorisokeskus Piispala
