Tukena muutoksessa -ryhmätoiminnan malli (vertaistukiryhmä)
Malli on kehitetty tukemaan omaishoitajia, jotka pohtivat hoidettavan läheisen siirtymistä pitkäaikaishoitoon ja hoitovastuusta luopumista. Ryhmästä osallistuja saa tukea nykyhetkeen sekä valmistavaa tukea omaishoitajuuden muutostilanteeseen.
Toimintamallin nimi
Malli on kehitetty tukemaan omaishoitajia, jotka pohtivat hoidettavan läheisen siirtymistä pitkäaikaishoitoon ja hoitovastuusta luopumista. Ryhmästä osallistuja saa tukea nykyhetkeen sekä valmistavaa tukea omaishoitajuuden muutostilanteeseen.
Tavoitteena on tukea ryhmätoiminnan kautta muutosvaiheessa olevia omaishoitajia vahvistaen heidän hyvinvointiaan.
Omaishoitajien tukeminen tulee olemaan jatkossakin tärkeä yhteiskunnallinen asia. Kotona asumista suositaan mahdollisimman pitkään omaisten ja sosiaalisen verkoston tukemana, kotiin tuotavien palveluiden rinnalla. Tämän kaiken yhteiskunnallisen ja poliittisen paineen alla on myös tärkeää tunnistaa omaishoitajuuden yksilölliset rajat: "Kuinka pitkään hoidan? Voinko omaishoitajana hyvin?" Omaishoitajat ovat itsekin ihmisiä ja heidän hyvinvoinnilla on merkitystä. Omaishoitajuudellakin on kääntöpuolensa, vaikka se antaa paljon, se voi myös ottaa liikaa. Omaishoitajaa on hyvä tukea tunnistamaan, milloin on itsensä ja läheisen hoidettavan kannalta aika siirtää hoitovastuu jollekin toiselle taholle. Tähän Tukena muutoksessa -ryhmä antaa oivan keinon, tutkia harjoituksien, teemojen ja vertaistuen avulla omaa omaishoitotilannetta ja kääntää katsetta lempeästi itseen.
Toteutimme helmikuussa 2019 toiminnankehittämiskyselyn, jossa kohdensimme yhden kysymyksen muutostilanteessa tarvittavaan tukeen. Kysymykseen vastasi 118 henkilöä, joiden mielestä muutostilanteessa tarvittaisiin mm. keskusteluja sen hoitopaikan työntekijöiden kanssa, johon hoidettava on siirtymässä, muiden samassa tilanteessa olevien tukea/ vertaisryhmiä, sekä keskusteluja yhdistyksen työntekijän kanssa.
Sosionomiopiskelijat tekivät vuonna 2018 yhdistykselle opinnäytetyön, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa omaishoitajien kokemuksista ko. elämäntilanteessa. Tulosten perusteella omaishoitajat kokivat elämänlaatunsa heikentyneen eniten sosiaalisella ja psyykkisellä ulottuvuudella. Elämänmuutoksen herättämien tunteiden ristiriitaisuus, arjen uudelleen muotoutumisen ja omaishoitajuudesta luopumisen haasteet korostuivat. Ratkaisevassa asemassa näiden ristiriitaisten ajatusten keskellä ovat omaishoitajan omat tunteiden käsittelytaidot. Omaishoitaja voi tarvita jonkun toisen sanoittamaan ääneen sen, että nämä tunteet ovat luonnollisia ja päätös palvelukotiin siirtymisestä oli oikea.
Haastatteluista nousi esiin, että hoidettavan muutto palvelukotiin on omaishoitajalle suuri elämänmuutos, joka vaikuttaa omaishoitajan kokemaan elämänlaatuun moniulotteisesti. Omaishoitotilanteen kehittyessä yhä sitovammaksi, omaishoitajan sosiaaliset verkostot usein kaventuvat, mutta haastattelujen perusteella se näyttäisi konkretisoituvan omaishoitajalle toden teolla vasta siinä vaiheessa, kun omaishoidettava on siirtynyt pitkäaikaishoivaan. Kun omaishoidettavan siirtyminen palvelukotiin tapahtuu, olisi tärkeää, että omaishoitajalla on tarvittavia voimavaroja ja työkaluja elämänmuutoksen käsittelyyn. Opinnäytetyön tuloksista voikin tehdä johtopäätöksen, että uuteen elämäntilanteeseen on hyvä alkaa valmistautua tietoisesti etukäteen, ammattilaisen tukemana.
Lisäksi haastatellut omaishoitajat toivat esiin huolensa läheiselle annettavan hoivan ja hoidon laadusta palvelukodissa. Hyvä yhteistyö hoitohenkilökunnan, omaishoitajan ja omaishoidettavan välillä lisää luottamusta ja edistää omaishoitajan hoitovastuusta irrottautumista. Care Home Nursing Professionals -Ttm Outi Kiljusen hoitotieteen väitöskirjan (18.1.2019 Kuopio) tulosten mukaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä kehittämiskohteita ovat mm. työntekijöiden kyky tukea asukkaiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti sekä kyky tukea omaisia ja heidän osallisuuttaan.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat omaishoitajat ovat vaarassa jopa syrjäytyä yhteiskunnasta, jos heidän tuen tarpeeseensa ei kiinnitetä riittävää huomiota omaishoidon päättymisen jälkeen. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla ehkäistään myös omaishoitajien yksinäisyyttä ja masennusta, sillä arviolta 30 % sairastuu masennukseen omaishoidon päättymisen jälkeen.
Ryhmään tulijat tavataan ja haastatellaan mahdollisuuksien mukaan ennen ryhmän alkua. Näin varmistutaan yksilölle sopivasta tuen tarpeen muodosta ja hänen soveltuvuudesta ryhmään. Tapaamisen aikana on hyvä keskustella myös ryhmäläisen henkilökohtaisista tavoitteista: Mitä hän toivoo saavansa Tukena muutoksessa -ryhmästä? Muita ryhmään vaadittavia resursseja ovat: Kokenut ryhmänohjaaja, ryhmäkertojen materiaalit, ryhmäkertojen tarjottavat ja rauhallinen suljettu ryhmätila.
Ryhmään osallistujat kokivat hyvinvoinnin vahvistuneen, saanensa vertaistukea, tukea päätöksentekoon hoidettavan pitkäaikaishoitoon siirtymisestä, omaishoitotilanne selkiytyi, saavansa uusia näkökulmia ja voimavaroja arkeen.