Työkalu nuorten aikuisten ja työikäisten sujuvaan ohjaamiseen mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluissa, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, (RRP P4 I1)

Toimintamallissa kehitettiin ammattilaisille interaktiivinen työkalu, jonka tavoitteena on sujuvoittaa asiakkaan ohjautumista oikea-aikaisiin mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluihin sekä tukea palveluiden jatkuvuutta ja yhteensovittamista.

 

Toimintamallin nimi
Työkalu nuorten aikuisten ja työikäisten sujuvaan ohjaamiseen mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluissa, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, (RRP P4 I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallissa kehitettiin ammattilaisille interaktiivinen työkalu, jonka tavoitteena on sujuvoittaa asiakkaan ohjautumista oikea-aikaisiin mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluihin sekä tukea palveluiden jatkuvuutta ja yhteensovittamista.

 

Toteutuspaikka
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Sanna Nevala

Luotu

25.06.2024

Viimeksi muokattu

03.02.2025
Ratkaisun perusidea

Työntekijöille kehitettiin interaktiivinen työkalu asiakkaan ohjaamisen tueksi. Työkalun avulla työntekijän on helppo löytää nopeasti kaikki oikea-aikaiset mielenterveys- , päihde- ja sosiaalipalvelut nuorille aikuisille. Työkaluun koottiin mielenterveys- päihde- ja sosiaalipalvelut portaittain kevyistä palveluista raskaimpiin palveluihin. Portaille koottiin myös järjestöjen ja seurakunnan tarjoamia palveluja, konsultaatio käytänteet sekä ohjeet hoidontarpeen arviointiin.  Toimintamallin tavoitteena on mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä sosiaalipalvelujen saatavuuden ja yhteensovittamisen paraneminen. 

 

Toimintaympäristö

Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023. Uudistuksessa selkeytetään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rooleja mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyössä ja –hoidossa sekä siten vahvistetaan niiden yhteensovittamista ja toimivien palvelukokonaisuuksien muodostumista. Tavoitteena on myös yhdistää mielenterveyteen ja päihteisiin sekä riippuvuuksiin liittyvät palvelut aikaisempaa selkeämmin osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä vähentää palvelujen käyttöön liittyvää leimautumista.

Kansallinen mielenterveysstrategia julkaistiin alkuvuonna 2020. Vuoteen 2030 saakka ulottuvan strategian tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus. Mielenterveysstrategian tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa edistämällä mm. hoitoon pääsyn toteutumista päihde- ja mielenterveyssyistä sekä  edistämällä tarpeenmukaisten psykososiaalisten hoitojen saatavuutta.

 

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pääkohderyhmänä on Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevä potilas ja asiakastyötä tekevä henkilöstö, joka kohtaa ja ohjaa nuoria aikuisia sekä työikäisiä mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluihin . Vahvistamalla nuorten aikuisten sujuvaa mielenterveys,- päihde- ja sosiaalipalveluihin ohjautumista  pyrittiin vaikuttamaan asiakkaiden palvelukokemukseen sekä oikea-aikaiseen ja oikeisiin palveluihin ohjautumista.

Asiakasymmärrystä saatiin tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeessa toteutetusta kyselystä sekä haastatteluista työntekijöille ja kokemusasiantuntijoille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työkalun jalkauttamien osaksi arjen toimintaa aloitettiin osallistumalla Keski-uudenmaan hyvinvointialueen nuorten aikuisten ammattilaisverkostoon, jossa on laaja edustus nuorten aikuisten parissa työskenteleviä ammattilaisia. Ammattilaisverkoston tapaamisessa sovittiin jatkotoimenpiteet sekä määriteltiin hankkeelta tarvittava tuki työkalun juurruttamiseksi. Viestinnän keinoin henkilöstölle levitettiin tietoa interaktiivisesta työkalusta, sen käyttöönotosta ja loppusijoitus paikasta.

Kehittäjäjoukko vastasi työkalun jalkauttamisesta omissa palveluissaan ja keräsi käyttäjäkokemuksia ja palautetta työkalusta. Kehittäjäjoukkoon kuului ammattilaisia mielenterveys- ja päihdepalveluista, sosiaalipalveluista, opiskeluhuollosta, päihdekuntoutuksesta, asiakasohjauksesta ja avopalveluista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Porrasmallin implementointi päästiin aloittamaan vasta hanke ajan lopussa, eikä siinä vaiheessa ollut vielä arviointitietoa käyttöön ottamisen aikaansaamista muutoksista. Porrasmallin käyttöä ja avauskertoja pystytään seuraamaan Thinglink statistiikan avulla, mutta koska työkalun juurruttaminen osaksi arjen toimintoja oli hankeajan päättyessä vasta alussa, niin porrasmallin käyttö oli ollut varsin vähäistä eikä avauskertoja ollut kertynyt paljoakaan.

Käyttäjiltä saatu palaute porrasmallista oli positiivista ja kerätystä palautteesta kävi ilmi, että porrasmalli vastaa tavoitteisiin, joita sille oli asetettu. 

Poimintoja käyttäjien palautteista; 

  • Työkalu helpottaa palveluihin ohjaamista ja palveluiden löytämistä koska palveluviidakko on usein työntekijöille epäselvä.
  • Visuaalisesti mukava, helppo käyttää.
  • Portaat selkeät ja helposti hahmotettavat.
  • Varsin kattava. Ei liikaa, selkeä käyttää, jos tietää mitä pitää etsiä, niin löydettävissä, en löytänyt virheitä, . Koottuna tiedot yhdellä sivulla.
  • Hyvä ja laaja paketti ammattilaiselle. Hyödyllinen lisä uuden työntekijän perehdytykseen
  • Informatiivinen työkalu.
  • Ajantasainen tieto on plussa!
  • Sivut ovat yksinkertaiset ja helppo käyttää.
  • Hyvä työväline verkostolle ja nuorten kanssa työskenteleville.
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • vaatii organisaatiolle maksullisen Thinglink lisenssin
  • vaatii Thinglinkin käyttöön perehtymistä 
  • organisaatiossa tulee olla päivityksestä vastaavat henkilöt, joilla on riittävä perehdytys Thinglinkin käyttöön
  • Prosessin aikana työkalusta toivottiin myös asiakasversiota (työntekijä palautteiden perusteella ja johdon taholta), mutta sellaisenaan työkalu ei sovellu asiakkaiden käytettäväksi koska ohjeet on tehty ammattilaisille ja linkit ohjaavat henkilöstön ohjeisiin ja sisäisiin sivuihin. Lisäksi tulee huomioida, että asiakasversioksi soveltaminen edellyttäisi asiakastarpeen kartoittamista ja asiakkaiden osallistamista kehittämiseen,  jotta voitaisiin määritellä vastaako työkalu asiakastarpeisiin.
  • on sovellettavissa eri asiakasryhmille sekä eri toimintaympäristöihin. Työkalua toivottiin julkiseksi myös organisaation ulkopuolisille sidosryhmille (erikoissairaanhoito, järjestöt, seurakunta). Linkkiä työkaluun voi jakaa myös organisaation ulkopuolelle mutta tulee huomioida, että  työkalu sisältää joitakin sisäisiä ohjeita tai ohjaa Keusoten sisäiseen intraan.
  • Työkalu kehitettiin nuoria aikuisia (18-29v) kohtaaville ja mielenterveys-, päihde-, ja sosiaalipalveluihin ohjaaville työntekijöille, mutta se soveltuu käytettäväksi kaikkien työikäisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluihin  ohjaamisen tukena. 
Kansikuva
Työikäisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt