Espoon Työkykyhanke
Työkykyhankkeessa kehitetään toimivaa prosessia työttömien sote-palveluille kytkemällä työllisyyskokeilu- ja tulevaisuuden sote-keskushankkeet yhteen. Tavoitteena on työttömien sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdentaminen entistä paremmin.
Työkykyhankkeessa rakennetaan työttömien palvelupolku, joka kytkee yhteen työllisyys- ja sote-palvelut. Työttömien palvelupolku tarkoittaa työllisyys- ja sote-palvelujen kokonaisuutta, selkeitä ja sovittuja työtapoja, joiden kautta päästään nopeasti auttamaan työtöntä henkilöä hänen tarpeidensa mukaisesti.
Tavoitteena on madaltaa kaikkia työllistymistä estäviä ongelmia ja tukea asiakkaan toimintakykyä.
Liitteenä loppuraportti.
Kokonaisuuden nimi
Työkykyhankkeessa kehitetään toimivaa prosessia työttömien sote-palveluille kytkemällä työllisyyskokeilu- ja tulevaisuuden sote-keskushankkeet yhteen. Tavoitteena on työttömien sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdentaminen entistä paremmin.
Työkykyhankkeessa rakennetaan työttömien palvelupolku, joka kytkee yhteen työllisyys- ja sote-palvelut. Työttömien palvelupolku tarkoittaa työllisyys- ja sote-palvelujen kokonaisuutta, selkeitä ja sovittuja työtapoja, joiden kautta päästään nopeasti auttamaan työtöntä henkilöä hänen tarpeidensa mukaisesti.
Tavoitteena on madaltaa kaikkia työllistymistä estäviä ongelmia ja tukea asiakkaan toimintakykyä.
Liitteenä loppuraportti.
1) Hankkeessa rakennetaan toimiva prosessi työttömien sote-palveluille kytkemällä työllisyyskokeilu- ja tulevaisuuden sote-keskushankkeet yhteen ja tunnistetaan työttömien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeet nykyistä aiemmin ja pyritään siten ennaltaehkäisyyn. Prosessi on asiakkaalle selkeä ja lähtee hänen tarpeistaan, hyödyntää digitaalisia välineitä, tähtää asiakkaan omatoimisuuden ja toimintakyvyn lisäämiseen, integroi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä järjestöjen tarjooman.
2) Paljon eri sote-palveluja tarvitseville asiakkaille on tehty yksilöllisen tarpeen mukainen (terveys- hoito- ja asiakas-) suunnitelma ja nimetty vastuutyöntekijä / omatyöntekijä.
3) Vaikeasti työllistyville asiakkaille, joilla on monia eri toimintakyky- ja terveysongelmia, tehdään kattava (somaattinen, psyykkinen, sosiaalinen) työkyvyn arviointi ja sen perusteella suunnitellaan tarvittavat jatkotoimet.
1.12.2020- 31.12.2022
Kokonaisuus päättynyt.
Espoo on mukana työllisyyden kuntakokeilussa. Yksi kuntakokeilun tavoitteista on kehittää työttömien palveluja. Kehittäminen toteutetaan yhteistyössä Länsi-Uudenmaan kuntien kanssa mm. rakentamalla yhteistä sote-keskusta.
Kuntakokeilusta erillisessä työkykyhankkeessa rakennetaan työttömien palvelupolku, joka kytkee yhteen työllisyys- ja sote-palvelut. Työttömien palvelupolku tarkoittaa työllisyys- ja sote-palvelujen kokonaisuutta, selkeitä ja sovittuja työtapoja, joiden kautta päästään nopeasti auttamaan työtöntä henkilöä hänen tarpeidensa mukaisesti.
Kunnan puolelta mukana on sosiaali- ja terveystoimi sekä työllisyyspalvelut. Keskeiset kumppanit ovat Kela ja TE-toimisto.
Asiakkaan ongelma
Ehkäisevä terveydenhuolto, jota työterveyshuolto tarjoaa työssä käyville, ei toteudu riittävän tehokkaasti työttömien osalta–vaikka tarve siinä ryhmässä on jopa suurempi kuin työssä käyvällä väestöllä.nAsiakkaan sosiaali-ja terveysongelmiin puututaan vasta viiveellä. Varsinkin työttömyyden pitkittyessä asiakkaalla on usein monia eri ongelmia, joita ratkotaan yksi kerrallaan, pahimmillaan kokonaan yhteensovittamatta. Asiakkaan saama palvelu ei näin ollen vastaa hänen tarpeeseensa. Pääsy erikoistuneisiin palveluihin on sattumanvaraista. Asiakas ei tiedä, kuka vastaa kokonaisuudesta.
Palvelujärjestelmän ongelma
Palvelut toteutetaan eri lainsäädäntöjen pohjalta, niissä käytetään eri tietojärjestelmiä. Tieto ei kulje eri toimijoiden välillä riittävän tehokkaasti edes silloin kun asiakas siihen antaisi luvan. Työllisyyspalvelujen ja sote-palvelujen kytkös on heikko. Työllisyyspalveluissa ei tunnisteta riittävän hyvin sote-ongelmia ja vaikka tunnistettaisiin, ei tiedetä, mikä on paras tapa ohjata asiakas palvelujen piiriin. Myös sote-palvelujen sisällä asiakasta saatetaan pallotella. Paljon eri palveluja tarvitsevan asiakkaan palvelumalli on rakenteilla, mutta sitä ei hyödynnetä vielä kattavasti. Osa asiakkaista ei sitoudu hyvinkin tehtyihin suunnitelmiin.Työ-ja toimintakyvyn arviointiin erikoistuneita palveluita ei ole tarjolla niiden tarpeeseen nähden ja ne vaativat erityistä osaamista. Osaamisen kertyminen osaksi vakituisia kunnan palveluita on hidasta henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi.
Maksajan ongelma
Espoo maksoi vuonna 2019 noin 20,6 miljoonaa euroa työmarkkinatuen kuntaosuusmaksua. Pelkästään yli 1500 päivää työttömän olleita on 1000. Tiedetään, että tehokkaalla ja paremmin yhteensovitetulla palvelukokonaisuudella voidaan vaikuttaa siihen, että ihmiset ohjautuvat tarpeen mukaisiin tukitoimiin tai kriteerien täyttyessä eläkkeelle. Hankkeen myötä rakennettava uusi toimintamalli voidaan laskennallisesti vakinaistaa säästöillä, jotka syntyvät, kun suunnataan nyt passiivisessa työttömyydessä syntyneitä kustannuksia aktiivitoimiin ja palveluihin
1) Hankkeessa rakennetaan toimiva prosessi työttömien sote-palveluille kytkemällä työllisyyskokeilu-ja tulevaisuuden sote-keskushankkeet yhteen ja tunnistetaan työttömien sosiaali-ja terveyspalveluiden tarpeet nykyistä aiemmin ja pyritään siten ennaltaehkäisyyn. Prosessi on asiakkaalle selkeä ja lähtee hänen tarpeistaan, hyödyntää digitaalisia välineitä, tähtää asiakkaan omatoimisuuden ja toimintakyvyn lisäämiseen, integroi sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut sekä järjestöjen tarjooman
•Mittari: Prosessi on kuvattu ja koeteltu käytännössä. Sen toimivuus on arvioitu sekä asiakkaiden että ammattilaisten toimesta. Digitaaliset välineet ovat tuotannossa. Tiedon tuotanto tukee sovitun prosessin vakiinnuttamista. Jalkautus koko Länsi-Uusimaan sote-keskuksen alueelle on suunniteltu / aloitettu.
2) Paljon eri sote-palveluja tarvitseville asiakkaille on tehty yksilöllisen tarpeen mukainen (terveys-ja hoito-, asiakas-) suunnitelma ja nimetty vastuutyöntekijä/ omatyöntekijä
•Mittari: tehtyjen suunnitelmien määrä (tavoite: 1500)
Vaikeasti työllistyville asiakkaille, joilla on monia eri toimintakyky-ja terveysongelmia, tehdään kattava(somaattinen, psyykkinen, sosiaalinen)työkyvyn arviointi ja sen perusteella suunnitellaan tarvittavat jatkotoimet
•Mittari: kattavan arvioinnin läpikäyneiden asiakkaiden määrä (tavoite: 500)