Työpajaliikunnalla osallisuutta ja työkykyä
Kuntouttavan työtoiminnan työpajoilla tapahtuva matalan kynnyksen liikuntatoiminta tarjoaa työpajojen asiakkaille tasavertaiset liikuntamahdollisuudet. Kokemusperäinen, maksuton ja vapaaehtoinen liikunta lisää osallisuutta ja liikkumisen määrää.
Toimintamallin nimi
Kuntouttavan työtoiminnan työpajoilla tapahtuva matalan kynnyksen liikuntatoiminta tarjoaa työpajojen asiakkaille tasavertaiset liikuntamahdollisuudet. Kokemusperäinen, maksuton ja vapaaehtoinen liikunta lisää osallisuutta ja liikkumisen määrää.
Toimintamallissa annetaan kuntouttavan työtoiminnan työpajaohjaajille peruskoulutus matalan kynnyksen liikuntatoiminnasta ja sen hyödyntämisestä työpajatoiminnassa. Tämän jälkeen ohjaajat järjestävät työpajojen asiakkaille liikuntamahdollisuuksia heidän toiveidensa ja tarpeidensa pohjalta.
Työpajoilla tapahtuvan liikunnan tavoitteena on tukea työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien osallisuutta, hyvinvointia ja työkykyä. Liikuntatoimintaan osallistuminen on maksutonta ja vapaaehtoista, ja halutessaan asiakkaat voivat olla mukana myös liikuntatilanteiden suunnittelussa, valmistelussa ja ohjauksessa.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Toimintamallia on sovellettu nuorten kuntouttavan työtoiminnan työpajoilla. Toimintamallia voidaan soveltaa myös aikuisille suunnatussa työpajatoiminnassa.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat kuntouttavan työtoiminnan työpajojen asiakkaat, jotka hakevat aktiivisesti työ- tai opiskelupaikkaa. Toissijaisena kohderyhmänä liikuntatoiminnan kehittämisessä ovat työpajoilla työskentelevät ohjaajat, joilla valtaosalla on sosiaalialan tutkinto.
Väestötasolla tarkasteltuna haastavassa sosioekonomisessa tilanteessa olevat henkilöt liikkuvat keskimääräistä vähemmän ja heillä voi olla liikunnan harrastamisen esteitä, kuten mielialaongelmia, sosiaalisten tilanteiden pelkoa tai rahan puutetta. Perinteinen suorituskeskeinen liikuntatoiminta ei välttämättä tavoita työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia henkilöitä ja liikuntaharrastuksen aloittaminen vapaa-ajalla ei useinkaan ole mahdollista.
Kuntouttavan työtoiminnan liikuntatoimintaa ei ole määritelty tai ohjeistettu valtakunnallisesti ja liikuntatoiminta työpajoilla vaihtelee. Sosiaalialan koulutuksessa liikunnan hyvinvointivaikutuksia ja liikkumisen ohjausta käsitellään vain vähän tai ei lainkaan. Toimintamalli tarjoaa tukea tähän.
Toimintaan osallistuvien asiakkaiden liikuntatoiveiden ja ohjaajien osaamistarpeiden kartoitus
Liikuntatoiminnan kehittämistyö aloitetaan kartoittamalla toimintaan osallistuvien asiakkaiden liikuntatoiveet ja työpajaohjaajien koulutustarpeet. Asiakkaiden liikuntatoiveiden kartoittamisessa on hyödynnetty esimerkiksi puhelimella toteutettavaa kuvamuotoista kyselyä. Kartoituksessa voidaan käyttää myös NOVA2-hankkeen liikkumisen kortteja (ks. hankkeen verkkosivut). Kuvamuotoisuuden lisäksi korkeampaa vastausaktiivisuutta voidaan tavoitella sillä, että asiakkaat vastaavat kyselyyn hanketyöntekijän läsnä ollessa. Työpajaohjaajien koulutustarpeet voidaan kartoittaa esimerkiksi sähköisellä kyselylomakkeella.
Kokemusliikunnan peruskoulutus ohjaajille
Liikuntatoiveiden ja koulutustarpeiden pohjalta rakennetaan ohjaajille Kokemusliikunnalla hyvinvointia -peruskoulutus. Koulutus sisältää sekä teoriatietoa että käytännön harjoituksia kokemusliikunnasta. Koulutuksen teoriaosuudessa käsitellään liikunnan hyvinvointivaikutuksia, kokemusliikuntaa, liikuntaan motivointia, liikunnan puheeksi ottamista, positiivisen ilmapiirin luomista, liikkumisen ohjausta sekä lajien soveltamista ja palautteen keräämistä osallistujilta. Sisällön suunnittelussa voi hyödyntää NOVA2-hankkeen loppujulkaisua.
Koulutuksessa ohjaajille esitellään asiakkaiden liikuntatoiveet, joiden perusteella ohjaajat tekevät työpajoille 12 viikon jaksoissa toteutettavat liikuntakalenterit. Liikuntakalenterin toteuttamisessa voidaan hyödyntää oman ohjauksen lisäksi esimerkiksi paikallisten urheiluseurojen tuottamia liikuntapalveluja. Koulutuksessa ohjaajat suunnittelevat kokemusliikunnan demotunnit, jotka alkavat koulutuksesta vastaavan henkilön toteuttamana sekä jatkuvat tuetusti työpajaohjaajien toteuttamana. Koulutuskokonaisuudessa ohjaajat toimivat työpajatoiminnan asiantuntijoina. Liikuntatoiminnasta opitaan yhdessä koulutuksen vetäjien ja osallistujien kesken, soveltaen liikkumista työpajaympäristöön.
Kokemusliikuntatoiminnan toteuttaminen työpajoilla
Kokemusliikunnan toteuttamisessa korostetaan työpajan asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksia, vapaaehtoisuutta, yhdessä tekemistä, kilpailun välttämistä sekä onnistumisia. Liikuntatoimintaan osallistuminen on työpajan asiakkaille maksutonta. Kokemusliikunnassa ei tarvita esimerkiksi lajitaitoja, vaan keskeistä on toimintaan osallistuvan osallisuus ja toimijuuskokemukset. Halutessaan asiakkailla on mahdollisuus osallistua liikuntatilanteiden suunnitteluun, valmisteluun ja ohjaukseen omien vahvuuksiensa tai voimavarojensa mukaisesti.
Toiminnan kehittäminen: palautteen kerääminen, vaikutusten arviointi ja syventävät koulutukset
Työpajaliikuntaa kehitettäessä on hyvä huomioida, että osallistujien liikuntatoiveiden ja palautteen kerääminen on toiminnassa keskeistä ja jatkuu koko toiminnan ajan. Keräämällä palautetta säännöllisesti työpajaliikunta pysyy osallistujien näköisenä ja mielekkäänä.
Toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi osallistujille voidaan tarjota mahdollisuus osallistua hyvinvointikartoitukseen ennen liikuntatoiminnan aloittamista ja 8-12 viikkoa sen aloittamisen jälkeen. Hyvinvointikartoituksessa voidaan kysyä muun muassa hyvinvointiin, työkykyyn ja elintapoihin liittyviä kysymyksiä tietosuoja ja anonymiteetti huomioiden sekä seurata osallistujien liikkumisen määrää aktiivisuusmittarilla tai esimerkiksi puhelimessa olevalla aktiivisuussovelluksella. Ohjaajien osaamisen sekä asenneilmapiirin kehittymistä voidaan seurata koulutuksen alussa ja lopussa toteutettavalla sähköisellä kyselyllä. Työpajojen liikuntatoimintaa kehitetään osallistujilta ja ohjaajilta saadun palautteen ja osallistujille suunnatun hyvinvointikartoituksen havaintojen perusteella.
Kokemusliikunnalla hyvinvointia -peruskoulutuksen jälkeen ohjaajille ja osallistujille voidaan toteuttaa syventäviä hyvinvointiin ja elintapoihin liittyviä koulutuksia pohjautuen osallistujille suunnatun hyvinvointikartoituksen tuloksiin. Syventävissä koulutuksissa voidaan hyödyntää olemassa olevia toimintamalleja kuten arkiaktiivisuuskalenteri ja liikkumisen kortit. Ohjaajille voidaan myös tarjota syventäviä koulutuksia heidän osaamistarpeisiinsa perustuen.
Arkiaktiivisuuskalenteri ja liikkumisen kortit NOVA2-hankkeen verkkosivuilla
Tarvittavat resurssit
Mallin käyttöönottoa varten tarvitaan esimerkiksi kunnan liikuntapalveluista henkilö, jolla on riittävä osaaminen työpajaohjaajien kouluttamiseksi matalan kynnyksen liikunnasta. Ennen koulutuskokonaisuuden alkua tulee sopia, miten ja kenen toimesta asiakkaiden liikuntatoiveet kerätään, jotta niitä voidaan hyödyntää liikuntakalenterin tekemisessä.
Ohjaajilla tulee olla varattuna aikaresurssi liikuntatuokioiden suunnitteluun ja ohjaukseen. Kokemusliikunnan ajatuksena on, että sitä voi harrastaa myös ilman kalliita välineitä eikä erillistä liikuntatilaa välttämättä tarvita. Etukäteen on kuitenkin hyvä pohtia liikuntatoimintaan varattavaa budjettia, mihin vaikuttaa muun muassa se, toimiiko liikunnan ohjaajina oma henkilökunta vai hyödynnetäänkö ostopalveluja, ja tarvitaanko rahaa esimerkiksi tilavuokriin tai kuljetuksiin.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: TYÖPAJALIIKUNTA TUKEE OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA JA TYÖKYKYÄ
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Toiminta lisää asiakkaan osallisuutta omassa elämässään monin tavoin. Toiminnassa korostetaan onnistumisia ja tarjotaan uusien kokemusten kautta mahdollisuus irrottautua arjesta ja löytää itsestään uusia voimavaroja. Parhaimmillaan osallistujat innostuvat lisäämään liikuntaa pysyvästi, mikä lisää omaa hyvinvointia. Osallistuja itse päättää osallistumisensa tason. Maksuttomuus mahdollistaa sellaistenkin lajien kokeilun, joihin osallistujalla ei muuten olisi mahdollisuutta. (1)
Liikuntatoiminnan sisältö perustuu osallistujilta anonyymisti kerättyihin toiveisiin. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua liikuntatilanteiden suunnitteluun, valmisteluun ja ohjaukseen omien vahvuuksiensa tai voimavarojen mukaisesti. (1,2)
Liikuntatoiminnan kautta on mahdollista olla osa yhteisöä, jossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että ilmapiiri on positiivinen ja kannustava. Liikuntatoimintaa kehitetään osallistujilta ja ohjaajilta myös toiminnan aikana saadun palautteen ja osallistujille suunnatun hyvinvointikartoituksen havaintojen perusteella, jolloin toiminta pysyy osallistujien näköisenä ja mielekkäänä. Kartoituksessa esille nousseita haasteita työstetään yhdessä osallistujien ja ohjaajien kanssa. Kartoitusten tuloksia myös esitellään päättäjille työpajatoiminnan kehittämiseksi laajemmassa mittakaavassa. (2)
Toiminta tarjoaa mahdollisuuden yhteisen hyvän edistämiseen. Toiminnan kautta niin osallistujat kuin ammattilaiset saavat mahdollisuuden olla tarjoamassa harrastusmahdollisuuksia ja rakentamassa yhteisöllistä hyvinvointia toimintaan osallistuville ja välillisesti myös laajemmin alueella. Toiminta on avointa kaikille työpajan asiakkaille. Toiminta edistää liikkumattomuudesta aiheutuvien yhteiskunnallisten seurauksien vähentymistä. (3)
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Sokran arvio toimintamallista Työpajaliikunnalla osallisuutta ja työkykyä (31.5.2021) (pdf 352 kt)
Kansikuva
