Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Tarve
-
Joka neljäs lapsi/perhe herättää terveydenhoitajan huolen (Poutiainen 2016)
-
Tärkeä tunnistaa kokonaistilanne ennen kuin tehdään päätöksiä (mm. Poutiainen 2016, Heliskoski 2019)
-
Jo pelkkä pysähtyminen tilanteen arvioimiseksi toimii interventiona
Puutteet nykykäytännössä
-
Ei selkeää toimintatapaa kokonaistilanteen selvittämiseen -> jäädään seuraamaan, tarjotaan lisäkäyntejä tai ohjataan lisätuen piiriin
-
Perheet joutuvat odottamaan apua ja tukea, joka ei välttämättä ole edes sopivaa tukea
-
Perheitä ohjataan eteenpäin "luukutetaan"
-
Perheelle saatetaan tehdä useita arviointeja, ammattilaiset eivät välttämättä tietoisia toisistaan ja perheen kokonaistilanteesta -> avun saanti viivästyy
-
Palvelujen pirstaleisuus
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Yhdessä ajan kehittäminen ja käyttöönotto sekä yhteistyö- ja konsultaatiokäytänteiden määrittäminen osana Yhdessä aikaa on osa tulevaisuuden sotekeskus-ohjelman toimenpiteitä Pohjois-Savossa. Mallia on kehitetty ja kokeiltu jo LAPE-hankkeen aikana.
Yhteistyötä on hankkeen aikana tehty Pohjois-Savon kuntien kanssa. Kehittämistyötä tehtiin yhdessä kuntien perhekeskusverkostojen (si-sote-järjestöt & seurakunta), asiakkaiden ja Tulevaisuuden sote-keskus- hankkeen muiden perhekeskuskehittäjien kanssa. Yhteistyö- ja konsultaatiokäytänteiden osalta kehittämistyötä tehtiin myös muiden keskeisten yhdyspintapalvelujen kanssa (kts. kuva).
Asiakas: Perhe saa apua ja tukea yhdellä yhteydenotolla ennaltaehkäisevästi ja varhain. Perheelle nimetty vastuutyöntekijä toimii yhteyshenkilönä ja sopii tarvittaessa uuden tapaamisen perhekeskusverkoston toimijoiden kanssa. Perheen ei tarvitse itse olla yhteydessä moneen eri tahoon. Perheen osallisuutta painotetaan ja palvelu käynnistyy perheen tarpeista ja toiveista käsin.
Ammattilainen: Lähityöntekijän varhaisen puheeksiottamisen ja verkoston kokoamisen avulla irtaannutaan pois lähettämisen- ja ohjaamisen kulttuurista. Ammattilainen saa perhekeskusverkostosta toisten ammattilaisen tuen eikä hän jää yksin perheen asian tai huolen kanssa. Näin toimien myös tuen ja avun saaminen yhdellä yhteydenotolla toteutuu.
Organisaatio: Päällekkäisen työn välttäminen ja toisten toimijoiden ydinosaamisen tunteminen tehostavat resurssien käyttöä. Esimiesten ja johtajien verkosto- ja muutosjohtamisosaaminen on keskeistä onnistuneelle monitoimijaisen yhteistyömallin käyttöönotolle. Yhteistyö- ja konsultaatiokäytänteistä sopiminen perus- ja erityistason sekä vaativan erityisen tason välillä sujuvoittaa yhteistä työtä.
Yhteiskunta: Kustannusvaikuttavuus. Siirretään painopiste korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Yhdessä ajan kohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja perheet sekä perhekeskuksen että perhekeskusverkoston ammattilaiset.
Perheitä on osallistettu eri puolilla maakuntaa käynnistyneissä Yhdessä ajan kokeiluissa erityisesti asiakaspalautteen muodossa. Perheet ovat olleet osallisena lisäksi toimintamallin suunnittelussa ja kokeiluissa. Yhdessä aika itsessäänkin osallistaa perheitä monitoimijuuden näkökulmasta. Perheet saavat olla vaikuttamassa yhteiseen työskentelyyn koko Yhdessä aika- prosessin ajan.
Aisiakasymmärrystä kerättiin lisäksi asiakashaastatteluilla, joissa käytiin keskustelua vanhempien kokemuksista monitoimijaisesta yhteistyöstä, palvelusta toiseen siirtymisestä ja puheeksiotosta.
Maaliskuussa 2023 toteutettiin kehittämistyön päätteeksi vielä sähköiset työntekijä- ja asiakaskyselyt liittyen Yhdessä ajan kokemuksiin.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on:
-
Parantaa ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen oikea-aikaisuutta ja saatavuutta
-
Vahvistaa palvelujen ja tuen yhteentoimivuutta ja sujuvoittaa yhteistä työtä
-
Lisätä lapsi- ja perhelähtöisyyttä palveluissa, jotta kokemus osallisuudesta ja kohdatuksi tulemisesta vahvistuu
-
Tehostaa resurssien käyttöä
-
Edistää vaikuttavuutta, jolloin asiakas hyötyy ja toimitaan ennaltaehkäisevästi ja varhain (Klavus ym. 2019)
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Hankkeen aikana seurataan oma-arvioinnin myötä puolivuosittain Yhdessä ajan käyttöönoton tilannetta kunnissa. Käyttöönoton tilanne jaetaan viiteen portaaseen:
- Malli ei ole suunnitteilla eikä siitä ole käyty keskustelua
- Mallin käyttöönotto on tavoitteena, mutta mallin suunnittelu ei ole vielä alkanut
- Mallin käyttöönottoa/kokeilua suunnitellaan
- Mallin kokeilu on käynnissä
- Malli on juurtunut osaksi perustoimintaa
Lisäksi järjestettyjen Yhdessä aikojen määrää seurattiin hankkeen ajan koko Pohjois-Savon alueella. Tätä varten luotiin yhtenäinen seurantalomake koko alueelle, jota kunnat pystyivät halutessaan hyödyntämään.
Kolmas mittari muutokselle oli asiakaspalaute järjestetyistä Yhdessä ajoista.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Jotta Yhdessä aika juurtuu osaksi perhekeskusverkoston työtä, tulee Yhdessä ajan käyttöönottoon, johtamiseen, arviointiin ja seurantaan liittyvistä asioista sopia palvelutuotannossa ja jakaa vastuut. Kyseiset asiat tulee kuvata myös hyvinvointialueen perhekeskustoimintasuunnitelmaan ja muihin tarvittaviin asiakirjoihin.
Viestinnän rooli Yhdessä ajan juurtumisessa on merkityksellistä. Yhdessä ajasta on hyvä viestiä eri kanavissa ja viestinnän tulee olla säännöllistä. Työntekijöille tulee mahdollistaa keskustelu Yhdessä aikaan liittyen ja henkilöstön näkemyksiä ja mielipiteitä kannattaa hyödyntää Yhdessä ajan kehittämiseksi alueella.
Yhdessä ajan käyttöönoton osalta johdon sitoutuminen on erityisen tärkeää. Ilman johdon mukanaoloa, käyttöönoton onnistuminen on haastavaa. Liitteenä kuva perhekeskusmenetelmän systemaattisesta käyttöönotosta.
