Yhteinen ruokailu lähentää ja laskee kynnyksiä

Yhteinen ruokailu on luonteva kohtaamispaikka, jossa tutustutaan toisiin yhdessä olon tai tekemisen lomassa. Yhteinen ruokailu houkuttelee muuhun toimintaan tai tuen äärelle.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Yhteinen ruokailu lähentää ja laskee kynnyksiä
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Yhteinen ruokailu on luonteva kohtaamispaikka, jossa tutustutaan toisiin yhdessä olon tai tekemisen lomassa. Yhteinen ruokailu houkuttelee muuhun toimintaan tai tuen äärelle.

Toteutuspaikka
Osallisuutta kuntoutuksesta (OsKu -hanke), (ESR 2015–2017). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Etelä-Pohjanmaa
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

09.04.2020

Viimeksi muokattu

06.08.2020
Ratkaisun perusidea **

Yhteisen ruokailun kautta voi kohdata toisia ihmisiä rennossa paikassa, mikä lisää yhteisöllisyyttä. Samalla saa seuraa ja opitaan arjen taitoja. Myös kynnys osallistua yhteiseen toimintaan tai hakeutua avun äärelle madaltuu.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
 

Toimintaympäristö **

Ks. otsikko: VINKIT TOIMINTAMALLIN SOVELTAJILLE

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toiminta on suunnattu kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville ja kaukana avoimista työmarkkinoista oleville osatyökykyisille, vammaisille, ikääntyneille sekä pitkäaikaistyöttömille, jotka ovat saaneet vähintään 500 päivää työttömyysetuutta. Toimintaan osallistutaan kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen päätöksillä, ja se on osa moduulimaista ryhmätoimintaa, jossa eri moduuleista valitaan mieluisimmat kokonaisuudet. Yhteinen ruokailu voi kuitenkin olla avoin kaikille. Välillisiä kohderyhmiä ovat alueen järjestöt, osallistuvien kuntien eri hallintokunnat, sosiaali- ja terveystoimen työntekijät, TE-toimi ja maakunnan työllisyyden hoidon toimijat. Toiminta voidaan toteuttaa osana kuntouttavaa työtoimintaa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS

Yhteinen ruokailu voidaan järjestää monen toiminnan yhteydessä, esimerkiksi kumppanuustaloilla, asukastaloilla, työpajoissa, seurakuntataloilla ja oppilaitoksissa. Myös työpaikat voivat avata työpaikkaruokaloiden ovet ulkopuolisille. Kuntouttavassa työtoiminnassa yhteinen ruokailu voidaan toteuttaa kerran viikossa tai päivittäin yhdessä osallistujien kanssa esimerkiksi siten, että osallistujat ehdottavat valmistettavaa ruokaa ja osallistuvat sen valmistamiseen. Ruoan äärellä on helppo keskustella arkisista ja vähemmän arkisista asioista tai vain kuunnella. Mukana voi olla monella tapaa ja toiminnassa edetään vähitellen. Ruoan valmistuksen ohella tai sijaan osallistujat voivat esimerkiksi etsiä tarjouksia, laskea budjetteja ja huolehtia keittiölaitteiden ylläpidosta. Ruokatarvikkeita voidaan hankkia myös ruokajaosta tai hävikkinä. Yhdessä voidaan myös esimerkiksi käydä poimimassa marjoja. Ruokailun on syytä olla hyvin huokeahintaista tai ilmaista.

TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS

Toimintamallia kehittäneessä OsKu-hankkeessa ”työpajan ruokatiistait” ovat lisänneet kiinnostusta ruokaan, elintapoihin, hyvinvointiin sekä paikallislehtien luvun kautta myös asuinympäristöön ja laajempaan yhteiskuntaan, jolloin tulee syvennyttyä muihinkin teemoihin ja yhteiseen keskusteluun. Tietoisuus ruokien hinnoista on lisääntynyt. On opittu tekemään monipuolisempaa edullista ruokaa ja kotonakin on alettu valmistaa lämmintä ruokaa. Yhteinen ruokailu on ollut osallistujille viikon kohokohta ja kehittynyt itsestään sellaiseksi kuin on.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: YHTEINEN RUOKAILU LÄHENTÄÄ IHMISIÄ JA LASKEE KYNNYKSIÄ

Yhteinen ruokailu lisää ihmisen osallisuutta omassa elämässä, koska se ravitsee mutta tarjoaa myös kullekin sopivia tapoja osallistua. Yhteisessä toiminnassa yhteys omiin voimavaroihin kasvaa, jolloin toimijuus vahvistuu. Osallistujat saavat arkeensa välineitä, kuten reseptejä ja taloustaitoja. Vapaamuotoinen toiminta lisää yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa siten merkityksellisyyden kokemuksen paikallisessa yhteisössä.

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja: 

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Osallisuutta kuntoutuksesta (OsKu) -hankkeessa (ESR 2015–2017) tehtyyn kehittämistyöhön.

Samankaltaista toimintaa kehitetään myös

  • SOSKU-hankkeen Forssan osahankkeessa (ESR 2015–2018)
  • Elämä alkaa arjesta -hankkeessa (ESR 2015–2017)
  • PARTY-hankkeessa (ESR 2015–2018)
  • From Waste to Taste -hankkeessa (ESR 2016–2017) ja
  • Yhteinen keittiö -hankkeessa (osa hallituksen kärkihanketta 2017–2018).
     

Ruokajonoista osallisuuteen -hankkeessa (ESR 2018–2020) ollaan myös kehittämässä ruokaan liittyvää toimintaa.

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) Forssan osahankkeessa järjestetään yhteisiä aamupaloja Forssassa. Ryhmä käynnistettiin asuinalueen tarpeen pohjalta: alueella toimi aiemmin tila, jossa tarjottiin apua, palveluohjausta, ruokaa ja mahdollisuus tavata muita ihmisiä, mutta toiminta loppui rahoituksen puutteessa. Aamupala järjestetään alueella, jonka asukkaat ovat keskimääräistä heikommassa asemassa.

Yhteinen aamupala järjestetään viikoittain erään asuinalueen kerrostalon kerhohuoneessa. Aamupala on helposti saatavilla ensimmäisen kerroksen kerhohuoneessa ja tilaan voi tulla kertomatta itsestään. Aamupalaa ei ole sidottu kiinteästi muuhun toimintaan, mikä saattaa tehdä siitä myös helpommin lähestyttävän. Aamupalalla tavataan toisia ihmisiä ja voi jutella toisten kanssa. Ruoka houkuttelee pois neljän seinän sisältä. Aamupalalla kävijät voivat pyytää ruokailun lomassa järjestäjiltä apua ja neuvoja pulmiinsa. Kerhohuoneesta voi myös lainata kirjoja.

SOSKU-hankkeen hanketyöntekijän työparina on toiminut muun muassa työntekijä aikuissosiaalityöstä ja A-klinikalta. Kaikki aamupalalla kävijät eivät tiedä järjestäjien ammatteja. Kentällä viranomaisen ja asiakkaan välinen suhde väljenee, eikä itseään tarvitse määritellä tiukasti tässä suhteessa. Alueen asukkaat saavat matalan kynnyksen mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen ja sosiaalisiin suhteisiin sekä sisältöä päivään. Tutustuminen toisiin asukkaisiin on synnyttänyt pienimuotoista yhteisöllisyyttä. Aamupala jatkuu hankkeen päätyttyä aikuissosiaalityön alla. Jatkuvuus on varmistettu siten, että lähes koko viimeisen hankevuoden ajan hanketyöntekijän työparina on toiminut aikuissosiaalityön työntekijä. Hän saa myöhemmin työparikseen pitkäaikaistyöttömän, kokemusasiantuntijan tai toimijan kolmannelta sektorilta. Toiminta on levitettävissä yhteisösosiaalityöhön laajemmin.

Elämä alkaa arjesta -hankkeessa nuoret oppivat arjen rutiineja. Toiminnalle nähtiin tarvetta, sillä NEET-nuorten määrä on kasvussa. Toiminta on suunnattu nuorille, jotka ovat vaikeasti tavoitettavissa. 16–29-vuotiaat nuoret tulevat toimintaan Vamoksen etsivän nuorisotyön piiristä. Nuoret oppivat perustaitoja ruoanvalmistuksesta, kodinhoidosta, oman talouden hallinnasta ja rohkaistuvat kohtaamaan muita ihmisiä. Tavoitteena on arjen perustaitojen haltuun ottaminen, päivärytmin saaminen opiskelun tai työn mahdollistamiseksi, sekä aikaansaada onnistumisen kokemuksia.

Asioita opetellaan yhdessä tekemällä turvallisessa ympäristössä ja samalla kohdataan toisia nuoria. Pienryhmissä valmistetaan terveellistä ruokaa, siivotaan, pyykätään ja keskustellaan raha-asioista, kuten miten tulla toimeen pienellä budjetilla.

Marttojen järjestämänä ruokakursseilla on erityinen merkitys, koska martat voivat kohdata nuoret ei-ammattilaisina, ilman ennakko-odotuksia ja hyväksyä heidät sellaisina kuin he ovat. Vertaisuus, konkreettinen tekeminen ja oman panoksen muuttuminen yhteiseksi tekemiseksi ovat tärkeitä. Yhteisen tekemisen kautta motivoidutaan käyttämään olemassa olevia ja uusia taitoja. Oppiminen on palkitsevaa. Toimintaa kehitettiin yhdessä nuorten kanssa ja nuoret voivat vaikuttaa ryhmätoiminnan sisältöihin ja toteutukseen.

Osallistujia on ollut runsaasti. Hankkeessa kehitettiin marttajärjestöjen toimintamalli, joka voidaan ottaa marttajärjestön ja etsivää nuorisotyötä tekevien organisaatioiden yhteistyön osaksi ja jolla voidaan tarjota nuorille palveluja ympäri maata. Toiminta on juurtunut laajasti myös nuorten palvelujen ulkopuolelle ja mallia käytetään esimerkiksi Yhteisessä keittiössä. Erityisryhmille suunnattu kotitalousneuvonta jatkuu Martoissa normaalina työnä.

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä -hankkeen Rauman, Salon ja Turun osahankkeissa yhteinen ruokailu on otettu osaksi ryhmätoimintaa erilaisin tavoin. Raumalla kuntouttava työtoiminta alkaa yhteisellä aamupalalla. Ruokasaliin kokoontuvat silloin kaikki kuntouttavan ja sosiaalisen työtoiminnan osallistujista ammattilaisiin. Aamupalan tekee kuntouttavaan työtoimintaan osallistuja. Lisäksi useassa ryhmässä on toteutettu kokkauspäivä, jolloin ryhmän osallistujat suunnittelevat ja valmistavat yhdessä päivän aterian hankkeen hankkimista elintarvikkeista.

Turussa yhteiseen syömiseen on budjetoitu niin, että ryhmätoimintaan osallistuvat pääsevät välillä yhdessä lounastamaan ravintolaan. Lounas ravintolassa muiden lounasruokailijoiden joukossa tuo vaihtelua arkeen. Yhteinen ruokailu on osoittanut tärkeäksi ryhmää ylläpitäväksi voimaksi. Salossa kuntouttavan työtoiminnan ryhmissä suunnitellaan, tehdään ja syödään ruokaa yhdessä. Waltti-talon työpajoilla on myös jaettu pajalaisille kaupungin keskuskeittiön ylijäämäruokaa maksutta.

From Waste to Taste -hankkeessa on tehty toisenlaista ruokatoimintaa: hävikkiruokaa hyödyntävä ravintola Loop työllistää syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä kiinnostuksen mukaan eri tehtäviin, kuten lähetti-, ravintola- ja toimistotöihin. Osallistujat tutustuvat ruokahävikin pienentämiseen ja oppivat kehittämään omaa luovuuttaan ruoanlaitossa. Työ on koettu merkitykselliseksi.

Yhteinen keittiö -hankkeessa luodaan avoimia tiloja, joissa voi nauttia ruoasta, seurasta ja yhdessä tekemisestä (ruoan suunnittelu, valmistaminen ja ateriointi). Samalla edistetään hyvinvointia ja terveyttä sekä vähennetään ruokahävikkiä.

Kansikuva
Yhteinen ruokailu lähentää ja laskee kynnyksiä -toimintamallin kansikuva.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Aikuissosiaalityö Yhteisöllisyys Osallisuus Sosiaalinen kuntoutus Ryhmätoiminta

Ilmiöt

Jakamistalous- ja alustat Joukkoistaminen ja osallisuuden uudet muodot Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Paljon palveluita tarvitsevat Työttömät