Aktiivisuuden seurantapalvelun käyttö senioriasumisyksikössä
Aktiivisuuden seurantapalvelu tuottaa reaaliaikaista tietoa ja automaattisia hälytyksiä hoitajille ja läheisille kotona asuvan ikäihmisen hyvinvoinnista.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Aktiivisuuden seurantapalvelu tuottaa reaaliaikaista tietoa ja automaattisia hälytyksiä hoitajille ja läheisille kotona asuvan ikäihmisen hyvinvoinnista.
Toimintamalli lyhyesti
Toimintamalli sisältää sellaisia teknologisia ratkaisuja, joilla on mahdollista toteuttaa monipuolisesti asiakkaan aktiviteettiin, kotona ja kodin ulkopuolella liikkumisen ja uni-/valve rytmin seurantaan perustuvaa datan analysointia, ja järjestelmän tekemää omaa päättelyä erilaisten informatiivisten automaattisien ilmoitusten ja herätteiden muodossa. Lisäksi laitteen- ja järjestelmäpalvelu sisältää tiedonsiirtoon tarvittavat liittymät- ja yhteydet, myös omaisen käyttöliittymän.
Turvallisuussensorit antavat tilannekuvaa henkilön aktiivisuudesta kotona eri huoneissa vietetystä ajasta, keittiön liikeaktiivisuudesta; sähkölaitteiden käytöstä (mikro, vedenkeitin, kahvinkeitin ym.) sekä jääkaapin käytöstä. Turvallisuussensorit näyttävät myös viimeisimmän vuorokauden lepoajan aktiivisuuden (sänkyyn asennettu sensori), ulos poistumiset sekä huonetilojen lämpötilan ja - kosteuden. Järjestelmä oppii henkilön aktiivisuusprofiilin ja siltä pohjalta voidaan asettaa hälytysrajat. Järjestelmä tekee hälytykset poikkeavasta käytöksestä. Hoitaja voi päätellä järjestelmästä saatavan tiedon perusteella terveydentilan muutoksia kuten diabetes, virtsatietaudit ja muistihäiriöt. Lisäksi mallissa on käytössä päiväkirjatoiminto, joka toimii omaisten ja ohjaajan välillä ja tarvittaessa hoitoketjuun osallistuvien taholla.
Ohjatussa senioriasumisyksikössä työskentelee arkisin yksi ohjaaja, joka on asukkaille arjen tukena ja yhteisöllisen toiminnan järjestäjänä. Ohjaajan työtä helpottaa kotiin asennetut turvallisuussensorit, joiden avulla hän voi seurata niiden asukkaiden toimintakykyä, joiden terveydentila vaatii sitä. Ohjaajan ei tarvitse mennä aina paikan päälle asukkaan kotiin tarkistamaan hänen tilanteensa. Asukkaan aktiivisuutta pystytään seuraamaan turvallisuussensoreista saatavilla tiedoilla mobiilisti tai tietokoneelta. Omaisen on myös asukkaan luvalla mahdollista seurata hänen aktiivisuuttaan.
Suomessa väestö vähenee ja ikääntyy tulevina vuosikymmeninä, samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Suomen vanhuspoliittisena linjauksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, myös säännöllisten palvelutarpeiden ilmaantuessa. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asettaa yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön.
Hyvinvointialueen aluevaltuusto on valinnut kolme hyvinvointialuestrategian kärkeä: henkilöstöön panostaminen, prosessit ja sujuvuus sekä hoidon porrastus, paljon palveluja käyttävät ja oma tiimimalli.
Kohderyhmänä Imatran Immalan Loisteen senioriasumisyksikön asukkaat, joiden toimintakyky / terveydentila vaatii seurantaa, mutta ei varsinaisesti vielä säännöllistä palvelua.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty ideoimalla yhdessä asukkaiden kanssa erilaisia, uusia hyvinvointiteknologioita ja valittu pilottiin aktiivisuuden ja uni- /valve rytmin sensorit . Lisäksi palvelun sopivuutta asukkaille ja pilotissa oleville omaisille on kartoitettu palautekyselyillä.
Kokonaisuutta kehitettiin yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Järjestelmän toimittajan rooli oli tuoda Aktiivisuuden- ja uni-/valve rytmin seurantapalvelua tutuksi.
Toiminnassa tavoitteena on asukkaan omien voimavarojen - , arjen hyvinvoinnin - ja elämänlaadun tukeminen. Aktiviteettitietoja pystytään hyödyntämään asiakkaan toimintakyvyn muutoksiin ennaltaehkäisevänä vaikutuksena ja reagoimaan niihin ajoissa. Aktiviteettitietoa pystytään hyödyntämään myös palveluiden oikea-aikaisena kohdentamisena.
Prosessi: Yksikössä pidettiin 2/2022 avoin Infotilaisuus. Ohjaaja ja palvelun tuottaja kävivät läpi valikoituneet asukkaat, jonka jälkeen suostumuslomakkeet allekirjoitettiin asukkaiden osalta.
Palvelun tuottajan työntekijät, jotka lähtivät mukaan tähän, allekirjoittivat salassapitosopimukset Eksotelle ennen laitteiden asennusta, joka tapahtui huhtikuu 2022 loppupuolella. Ohjaaja sai palvelun tuottajan toimesta koulutuksen ohjelman pääkäyttäjyyteen huhtikuussa.
Huhtikuun loppupuolella täydennettiin myös järjestelmään asukkaiden ja toimintamallin osallistuvien omaisten tiedot; jolloin myös omaisten perehdytykset mobiilisovellukseen pidettiin. Samalla käynnistyi mallin kehittäminen.
Toukokuussa lisättiin kaksi uutta asukasta palvelun piiriin ja samoin lisättiin kotihoidon sairaanhoitajalle oikeudet mobiilisovellukseen 2 yhteisen asukkaan osalta.
Palvelun toimittaja ja asumisyksikön ohjaaja tekivät tiivistä yhteistyötä koko mallin kehittämisen aikana.
Syyskuun alussa käytiin myös keskustelua mallin juurruttamisesta vakiintuneeksi toiminnaksi.
Lokakuussa pidettiin palautetilaisuus kuuden kuukauden tilanteesta mallin kehittämiseen osallistuneille asukkaille ja omaisille. Lisäksi paikalle oli kutsuttu palvelun tuottaja ja johdon edustusta.
Marraskuussa kerättiin vielä palautetta avointen kysymysten muodossa.
Mallin kehittäminen jatkui joulukuu 2022 loppuun.
Palvelun toteuttaminen maksoi aloitusmaksun ja kuukausimaksun / asukas sekä laitteiden asennus- ja poistokulut. Mallin kehittämisessä asukkaille ei vyörytetty maksuja.
Aktiivisuuden- ja uni-/valve rytmin seurantapalvelu on helppokäyttöinen, se ei vaadi kuin lyhyen koulutuksen sovelluksen käytöstä. Seurantapalvelu on mahdollista laajentaa esimerkiksi kotiin vietäviin palveluihin, omaishoitoon tai yhteisölliseen asumiseen.
Palautetta teknologiasta kerättiin sekä suullisesti että kirjallisesti toimintamallin kehittämiseen osallistuneilta asukkailta ja heidän läheisiltään sekä työntekijöiltä.
Sensoreita testattiin yhdeksän (9) Immalan Loisteen asumisyksikön asukkaalla. Pilottiin osallistuneita kaksi (2) asukasta oli muuttanut talosta pois ja järjestelmä siirrettiin uusille asukkaille. Pilotin lopussa mukana oli kahdeksan (8) asukasta. Pilottiin osallistuneiden asukkaiden omaisista neljä (4 ) osallistui pilottiin (yhteensä kolmen (3) asukkaan omaiset).
Henkilökunnasta asumisyksikön ohjaaja ja kaksi (2) sairaanhoitajaa kotihoidosta osallistuivat toimintamallin kehittämiseen. Asumisyksikön ohjaaja antoi kotihoidon sairaanhoitajille oikeudet järjestelmään kahden (2) yhteisen asiakkaan osalta.
Tuloksia arvioitiin kahden eri kysymyksen pohjalta:
1. Tukeeko asiakkaan kotona sensoreilla kerätty aktiviteettitieto ammattilaista asiakkaan hoidossa?
2. Lisääkö asiakkaan kotoa sensoreilla kerätty aktiviteettitieto asiakkaan /omaisen kokemaa turvallisuuden tunnetta?
Mittareina käytettiin asukkaiden ja heidän omaistensa sekä ammattilaisten palautekyselyjä kaksi (2) pilotin aikana ja yksi (1) lopussa.
Kyselyihin osallistui 7 asukasta. Naisia oli 6 ja miehiä 1. Ikäjakauma alle 60 v.: 1 asukas, 60-70 v 0, 71-80 v. 1 asukas ja 81-90 v. 6 asukasta. Kaikki kyselyyn vastanneista olivat yksin asuvia. Omaisista kaikki 4 osallistui kyselyyn.
Asukkaat /omaisen kokivat, että itsenäisyyden tunne lisääntyi; omaisen ei tarvitse olla huolissaan ja tietämätön, kun mobiilista voi tarkistaa läheisen aktiivisuuden ja yleistilanteen. Koettiin myös, että sensoreista on ollut hyötyä ja ne ovat tuoneet turvaa asumiseen. Suurella osalla elämän laatu on parantunut. Osa omaisista koki kuitenkin, että sovellus vaatii vielä jatkokehittämistä (haasteina sensorien osalta oli niiden paikallaan pysyminen, joihin saatiin ratkaisut).
Ammattilaisten näkökulmasta: Sovellus selventää asukkaan kokonaisvaltaista tilannetta kotona; kuinka sujuu ruokailu, lepo, peseytyminen, wc-käynnit ja miten liikkuu asunnossa ja sieltä ulos. Lisäksi sovellus helpottaa asukkaan muuttuvassa tilanteessa yhteistyötä esimerkiksi kotihoidon hoitajien kanssa.
Aktiivisuuden – ja uni- /valve rytmin seurantapalvelu soveltuu erittäin hyvin senioriasumisyksikköön. Se on oiva työkalu ammattilaisille ja siinä tapahtuvaan yhteistyöhön. Lisäksi sovelluksesta on apua myös asukkaan läheisille, jotka ovat aktiivisesti mukana omaisensa hoitoketjussa ja seurantapalvelu tuo turvaa myös itse asukkaalle.
Kansikuva
