Aktiivisuuden seurantapalvelun käyttö senioriasumisyksikössä

Luotu 12.05.2022
Aktiivisuuden seurantapalvelun käyttö senioriasumisyksikössä
Aktiivisuuden seurantapalvelun käyttö senioriasumisyksikössä

Tiivistelmä

Toimintamalli sisältää sellaisia teknologisia ratkaisuja, joilla on mahdollista toteuttaa monipuolisesti asiakkaan aktiviteettiin, kotona ja kodin ulkopuolella liikkumisen ja uni-/valve rytmin seurantaan perustuvaa datan analysointia, ja järjestelmän tekemää omaa päättelyä erilaisten informatiivisten automaattisien ilmoitusten ja herätteiden muodossa. Lisäksi laitteen- ja järjestelmäpalvelu sisältää tiedonsiirtoon tarvittavat liittymät- ja yhteydet, myös omaisen käyttöliittymän.

Turvallisuussensorit antavat tilannekuvaa henkilön aktiivisuudesta kotona eri huoneissa vietetystä ajasta, keittiön liikeaktiivisuudesta; sähkölaitteiden käytöstä (mikro, vedenkeitin, kahvinkeitin ym.) sekä jääkaapin käytöstä. Turvallisuussensorit näyttävät myös viimeisimmän vuorokauden lepoajan aktiivisuuden (sänkyyn asennettu sensori), ulos poistumiset sekä huonetilojen lämpötilan ja - kosteuden. Järjestelmä oppii henkilön aktiivisuusprofiilin ja siltä pohjalta voidaan asettaa hälytysrajat. Järjestelmä tekee hälytykset poikkeavasta käytöksestä. Hoitaja voi päätellä järjestelmästä saatavan tiedon perusteella terveydentilan muutoksia kuten diabetes, virtsatietaudit ja muistihäiriöt. Lisäksi mallissa on käytössä päiväkirjatoiminto, joka toimii omaisten ja ohjaajan välillä ja tarvittaessa hoitoketjuun osallistuvien taholla. 

Ohjatussa senioriasumisyksikössä työskentelee arkisin yksi ohjaaja, joka on asukkaille arjen tukena ja yhteisöllisen toiminnan järjestäjänä. Ohjaajan työtä helpottaa kotiin asennetut turvallisuussensorit, joiden avulla hän voi seurata niiden asukkaiden toimintakykyä, joiden terveydentila vaatii sitä. Ohjaajan ei tarvitse mennä aina paikan päälle asukkaan kotiin  tarkistamaan hänen tilanteensa. Asukkaan aktiivisuutta pystytään seuraamaan turvallisuussensoreista saatavilla tiedoilla mobiilisti tai tietokoneelta. Omaisen on myös asukkaan luvalla mahdollista seurata hänen aktiivisuuttaan.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Ikäihmiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelma
Väliarviointi (318.7 KB)

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kotiin tuotettavissa palveluissa otetaan käyttöön erilaisia, uusia hyvinvointiteknologioita.

Kotona asumista tukevan teknologian käyttöönotto linkittyy Eksoten strategian kolmeen sanaan: Rohkeus, Yksinkertaisuus, Ihminen. Näillä toiminnan periaatteilla Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri suuntaa palvelujaan, toimintojaan ja kehittämistään. Strategiaa kuljetetaan arkeen toimintakykyohjelman, digital​isaatio-ohjelman ja työhyvinvointiohjelman avulla. Tarkoituksena on helpottaa niin asiointia kuin työn tekemistä. 

Eksoten visio: Toimintakykyisenä kotona, arjessa ja elämässä.

Eksoten strategia
Eksoten strategia
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Suomessa väestö vähenee ja ikääntyy tulevina vuosikymmeninä, samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Suomen vanhuspoliittisena linjauksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, myös säännöllisten palvelutarpeiden ilmaantuessa. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asettaa yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön.

Hyvinvointialueen aluevaltuusto on valinnut kolme hyvinvointialuestrategian kärkeä: henkilöstöön panostaminen, prosessit ja sujuvuus sekä hoidon porrastus, paljon palveluja käyttävät ja oma tiimimalli. 

Immalan Loisteen asumisyksikössä työskentelee yksi ohjaaja arkipäivisin, jonka tehtävänä on ohjata ja tukea asumisyksikön asukkaita. 

Senioriasumisyksikön ohjaajan on helpompi seurata kotiin asennettavien sensorien avulla niiden asukkaiden toimintakykyä, joiden terveydentila vaatii seurantaa. Ohjaajan ei tarvitse mennä aina paikan päälle asukkaan kotiin  tarkistamaan hänen tilanteensa. Asukkaan on turvallisempi asua yksin, kun hän tietää, että hänen  aktiivisuuttaan pystytään seuraamaan eri sensorien avulla. Omaisen on myös asukkaan luvalla mahdollista seurata hänen aktiivisuuttaan.

Kohderyhmänä  Imatran Immalan Loisteen senioriasumisyksikön asukkaat, joiden toimintakyky / terveydentila vaatii seurantaa, mutta ei varsinaisesti vielä säännöllistä palvelua.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty ideoimalla yhdessä asukkaiden kanssa erilaisia, uusia hyvinvointiteknologioita  ja valittu pilottiin aktiivisuuden  ja uni- /valve rytmin sensorit . Lisäksi palvelun sopivuutta asukkaille ja pilotissa oleville omaisille on kartoitettu palautekyselyillä.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Pystytään paremmin ennakoimaan ikäihmisten toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia ja reagoimaan niihin ajoissa.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Arviointikysymykset: 

1. Tukeeko asiakkaan kotona sensoreilla kerätty aktiviteettitieto ammattilaista asiakkaan hoidossa?

2. Lisääkö asiakkaan kotoa sensoreilla kerätty aktiviteettitieto asiakkaan /omaisen kokemaa turvallisuuden tunnetta?

Mittarit: Asukkaiden ja heidän omaistensa palautekyselyt sekä ammattilaisen yksilöhaastattelut

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kokonaisuutta kehitettiin yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Järjestelmän toimittajan rooli oli tuoda Aktiivisuuden- ja uni-/valve rytmin seurantapalvelua tutuksi. 

Toiminnassa tavoitteena on asukkaan omien voimavarojen - , arjen hyvinvoinnin -  ja  elämänlaadun  tukeminen. Aktiviteettitietoja pystytään hyödyntämään asiakkaan toimintakyvyn muutoksiin ennaltaehkäisevänä vaikutuksena ja reagoimaan niihin ajoissa. Aktiviteettitietoa pystytään hyödyntämään myös palveluiden oikea-aikaisena kohdentamisena. 

Prosessi: Yksikössä pidettiin 2/2022 avoin Infotilaisuus. Ohjaaja ja palvelun tuottaja kävivät läpi valikoituneet asukkaat, jonka jälkeen suostumuslomakkeet allekirjoitettiin asukkaiden osalta. 

Palvelun tuottajan työntekijät, jotka lähtivät mukaan tähän, allekirjoittivat salassapitosopimukset Eksotelle ennen laitteiden asennusta, joka tapahtui huhtikuu 2022 loppupuolella. Ohjaaja sai palvelun tuottajan toimesta koulutuksen ohjelman pääkäyttäjyyteen huhtikuussa.

Huhtikuun loppupuolella täydennettiin myös järjestelmään asukkaiden ja toimintamallin  osallistuvien omaisten tiedot; jolloin myös omaisten perehdytykset mobiilisovellukseen pidettiin. Samalla käynnistyi mallin kehittäminen.

Toukokuussa lisättiin kaksi uutta asukasta palvelun piiriin ja samoin lisättiin kotihoidon sairaanhoitajalle oikeudet mobiilisovellukseen 2 yhteisen asukkaan osalta.

Palvelun toimittaja ja asumisyksikön ohjaaja tekivät tiivistä yhteistyötä koko mallin kehittämisen aikana. 

Syyskuun alussa käytiin myös keskustelua mallin juurruttamisesta vakiintuneeksi toiminnaksi.

Lokakuussa pidettiin palautetilaisuus kuuden kuukauden tilanteesta mallin kehittämiseen osallistuneille asukkaille ja omaisille. Lisäksi paikalle oli kutsuttu palvelun tuottaja ja johdon edustusta.

Marraskuussa kerättiin vielä palautetta avointen kysymysten muodossa.

Mallin kehittäminen jatkui joulukuu 2022 loppuun. 

Palvelun toteuttaminen maksoi aloitusmaksun ja kuukausimaksun / asukas sekä laitteiden asennus- ja poistokulut.  Mallin kehittämisessä asukkaille ei vyörytetty maksuja.

Aktiivisuuden- ja uni-/valve rytmin seurantapalvelu on helppokäyttöinen, se ei vaadi kuin lyhyen koulutuksen sovelluksen käytöstä. Seurantapalvelu on mahdollista laajentaa esimerkiksi kotiin vietäviin palveluihin, omaishoitoon tai yhteisölliseen asumiseen. 

Palautetta teknologiasta kerättiin sekä suullisesti että kirjallisesti toimintamallin kehittämiseen osallistuneilta asukkailta ja heidän läheisiltään sekä työntekijöiltä.  

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamalli sisältää sellaisia teknologisia ratkaisuja, joilla on mahdollista toteuttaa monipuolisesti asiakkaan aktiviteettiin, kotona ja kodin ulkopuolella liikkumisen ja uni-/valve rytmin seurantaan perustuvaa datan analysointia, ja järjestelmän tekemää omaa päättelyä erilaisten informatiivisten automaattisien ilmoitusten ja herätteiden muodossa. Lisäksi laitteen- ja järjestelmäpalvelu sisältää tiedonsiirtoon tarvittavat liittymät- ja yhteydet, myös omaisen käyttöliittymän.

Turvallisuussensorit antavat tilannekuvaa henkilön aktiivisuudesta kotona eri huoneissa vietetystä ajasta, keittiön liikeaktiivisuudesta; sähkölaitteiden käytöstä (mikro, vedenkeitin, kahvinkeitin ym.) sekä jääkaapin käytöstä. Turvallisuussensorit näyttävät myös viimeisimmän vuorokauden lepoajan aktiivisuuden (sänkyyn asennettu sensori), ulos poistumiset sekä huonetilojen lämpötilan ja - kosteuden. Järjestelmä oppii henkilön aktiivisuusprofiilin ja siltä pohjalta voidaan asettaa hälytysrajat. Järjestelmä tekee hälytykset poikkeavasta käytöksestä. Hoitaja voi päätellä järjestelmästä saatavan tiedon perusteella terveydentilan muutoksia kuten diabetes, virtsatietaudit ja muistihäiriöt. Lisäksi mallissa on käytössä päiväkirjatoiminto, joka toimii omaisten ja ohjaajan välillä ja tarvittaessa hoitoketjuun osallistuvien taholla. 

Ohjatussa senioriasumisyksikössä työskentelee arkisin yksi ohjaaja, joka on asukkaille arjen tukena ja yhteisöllisen toiminnan järjestäjänä. Ohjaajan työtä helpottaa kotiin asennetut turvallisuussensorit, joiden avulla hän voi seurata niiden asukkaiden toimintakykyä, joiden terveydentila vaatii sitä. Ohjaajan ei tarvitse mennä aina paikan päälle asukkaan kotiin  tarkistamaan hänen tilanteensa. Asukkaan aktiivisuutta pystytään seuraamaan turvallisuussensoreista saatavilla tiedoilla mobiilisti tai tietokoneelta. Omaisen on myös asukkaan luvalla mahdollista seurata hänen aktiivisuuttaan.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Sensoreita testattiin yhdeksän (9) Immalan Loisteen asumisyksikön asukkaalla. Pilottiin osallistuneita kaksi (2) asukasta oli muuttanut talosta pois ja järjestelmä siirrettiin uusille asukkaille. Pilotin lopussa mukana oli kahdeksan (8) asukasta. Pilottiin osallistuneiden asukkaiden omaisista neljä (4 ) osallistui pilottiin (yhteensä kolmen (3) asukkaan omaiset).

Henkilökunnasta asumisyksikön ohjaaja ja kaksi (2) sairaanhoitajaa kotihoidosta osallistuivat toimintamallin kehittämiseen. Asumisyksikön ohjaaja antoi kotihoidon sairaanhoitajille oikeudet järjestelmään kahden (2) yhteisen asiakkaan osalta. 

Tuloksia arvioitiin kahden eri kysymyksen pohjalta:

1. Tukeeko asiakkaan kotona sensoreilla kerätty aktiviteettitieto ammattilaista asiakkaan hoidossa?

2. Lisääkö asiakkaan kotoa sensoreilla kerätty aktiviteettitieto asiakkaan /omaisen kokemaa turvallisuuden tunnetta?

Mittareina käytettiin asukkaiden ja heidän omaistensa sekä ammattilaisten palautekyselyjä  kaksi (2) pilotin aikana ja yksi (1) lopussa. 

Kyselyihin osallistui 7 asukasta. Naisia oli 6 ja miehiä 1. Ikäjakauma alle 60 v.: 1 asukas, 60-70 v   0, 71-80 v. 1 asukas ja 81-90 v.  6 asukasta. Kaikki kyselyyn vastanneista olivat yksin asuvia. Omaisista kaikki 4 osallistui kyselyyn.

Asukkaat /omaisen kokivat, että itsenäisyyden tunne lisääntyi; omaisen ei tarvitse olla huolissaan ja tietämätön, kun mobiilista voi tarkistaa läheisen aktiivisuuden ja yleistilanteen. Koettiin myös, että sensoreista on ollut hyötyä ja ne ovat tuoneet turvaa asumiseen. Suurella osalla elämän laatu on parantunut.  Osa omaisista koki kuitenkin, että sovellus vaatii vielä jatkokehittämistä (haasteina sensorien osalta oli niiden paikallaan pysyminen, joihin saatiin ratkaisut).

Ammattilaisten näkökulmasta:​ Sovellus selventää asukkaan kokonaisvaltaista tilannetta kotona;  kuinka sujuu ruokailu, lepo, peseytyminen, wc-käynnit ja miten liikkuu asunnossa ja sieltä ulos. Lisäksi sovellus helpottaa asukkaan muuttuvassa tilanteessa yhteistyötä esimerkiksi kotihoidon hoitajien kanssa.

Aktiivisuuden – ja uni- /valve rytmin seurantapalvelu soveltuu erittäin hyvin senioriasumisyksikköön. Se on oiva työkalu ammattilaisille ja siinä tapahtuvaan yhteistyöhön. Lisäksi sovelluksesta on apua myös asukkaan läheisille, jotka ovat aktiivisesti mukana omaisensa hoitoketjussa ja seurantapalvelu tuo turvaa myös itse asukkaalle.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallia voi soveltaa eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin, kuten kotiin vietäviin palveluihin ja asumisyksiköihin sekä välimuotoisiin asumisratkaisuihin.

Asiakkaan sitouttaminen vaatii pitkäjänteistä ja ymmärrettävää keskustelua laitteiden hyödystä hänelle itselleen ja hänen läheisilleen. 

Sensorien asennuksessa on otettava huomioon asukkaat yksilöinä, jotta sensorit asennetaan oikeille korkeuksille huomioiden mm. pyörätuolien käyttäjät.​

Ennen käyttöönottoa kannattaa panostaa perehdyttämiseen ja varmistaa, että ammattilaiset / omaiset on koulutettu palvelun käyttöön, jotta siitä saadaan paras mahdollinen hyöty.

Jos kiinnostuit, lisätietoja voit kysellä asumisyksikön ohjaajalta, Sirpa Hytöseltä, sirpa.hytonen@eksote.fi 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Imatran Immalan Loisteen senioriasumisyksikkö
Rahoittaja
Kunta
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)