Aktiivisuuden seurantapalvelu osana kotihoidon asiakkaiden hyvinvoinnin seurantaa
Aktiivisuuden seurantapalvelu tuottaa reaaliaikaista tietoa ja automaattisia, valikoituja hälytyksiä hoitajille ja läheisille kotona asuvan ikäihmisen hyvinvoinnista sekä on apuna palvelutarpeen arvioinnissa.
Toimintamallin nimi
Aktiivisuuden seurantapalvelu tuottaa reaaliaikaista tietoa ja automaattisia, valikoituja hälytyksiä hoitajille ja läheisille kotona asuvan ikäihmisen hyvinvoinnista sekä on apuna palvelutarpeen arvioinnissa.
Toiminnassa tavoitteena on asiakkaan omien voimavarojen - , arjen hyvinvoinnin - ja elämänlaadun tukeminen. Aktiviteettitietoja pystytään hyödyntämään asiakkaan toimintakyvyn muutoksiin ennaltaehkäisevänä vaikutuksena ja reagoimaan niihin ajoissa. Aktiviteettitietoa pystytään hyödyntämään myös palveluiden oikea-aikaisena kohdentamisena.
Malli koostuu kotiin asennettavista turvallisuussensoreista, jotka antavat tilannekuvaa henkilön aktiivisuudesta kotona, eri huoneissa vietetystä ajasta, keittiön liikeaktiivisuudesta; sähkölaitteiden käytöstä (mikro, vedenkeitin, kahvinkeitin ym.) sekä jääkaapin käytöstä. Turvallisuussensorit näyttävät myös viimeisimmän vuorokauden lepoajan aktiivisuuden, ulos poistumiset sekä huonetilojen lämpötilan ja - kosteuden. Järjestelmä oppii henkilön aktiivisuusprofiilin ja tekee hälytykset poikkeavasta käytöksestä erilaisten informatiivisten automaattisien ilmoitusten ja herätteiden muodossa. Heille, joille koetaan tarpeellisena, voidaan luoda järjestelmään lisäksi sensoreiden välittämään tietoon perustuen erilaisia henkilökohtaisia hälytyksiä, mm. pitkittynyt ulkoilu- tai liian korkea huonelämpötila. Laite- ja järjestelmäpalvelu sisältävät tiedonsiirtoon tarvittavat liittymät- ja yhteydet, myös omaisen käyttöliittymän. Lisäksi mallissa on käytössä päiväkirjatoiminto, joka toimii asiakkaan läheisten ja hoitajien välillä sekä tarvittaessa hoitoketjuun osallistuvien taholla.
Malli antaa työkaluja ammattilaiselle oman työn suunnitteluun ja sujuvoittamiseen. Malli soveltuu kotihoidon palveluvalikoimaan ei-invasiivisena hoitona ja sen avulla voidaan mahdollisesti välttää raskaampiin palveluihin siirtymistä. Mallia voidaan myös käyttää osana PTA-prosessia, joko kotihoidon palveluihin hakeutuessa tai kotihoidosta seuraavan portaan palveluihin siirtyessä.
Malli tuo myös turvaa asiakkaalle ja asiakkaan läheisille, kun asiakkaan toimintakyky antaa aihetta epäillä kotona itsenäistä arjessa suoriutumista. Läheisen on mahdollista olla asiakkaan luona enemmän läheisen kuin hoivaajan roolissa.
Suomen väestössä tapahtuu tulevien vuosikymmenten aikana muutoksia, jossa taustalla vaikuttavat syntyvyyden ja kuolemisen aleneminen. On ennustettu, että erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä iäkkäiden määrä kasvaa samalla kun lasten ja työikäisten määrä vähenee.
Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 tavoitteena on ikäkyvykäs Suomi. Ikäohjelmassa määritellään yhteinen suunta ja keinot, joiden avulla varaudutaan väestön ikääntymiseen. Ohjelma kannustaa mahdollisimman toimintakykyiseen ikääntymisen turvaamiseen sekä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän palvelujärjestelmän rakentamiseen (STM:n julkaisuja 2020:31).
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asetti yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen.
Kohderyhmänä ovat osa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen Ruokolahti-Vuoksenniskan säännöllisen kotihoidon asiakkaat, joiden kotona asumisen pärjääminen vaatii toimintakyvyn / terveydentilan seurantaa. Lisäksi kohderyhmänä ovat kuntouttavan arviointijakson asiakkaat, joiden kohdalla seurantapalvelu auttaa päätöksentekoa.
Odotettu tulos:
1. Sensoreista saatava aktiviteettitieto auttaa SAS-lähetteen laatimisessa sellaisten asiakkaiden kohdalta, joiden kotona pärjääminen on vaakalaudalla.
2. Kuntouttavan arviointijakson henkilöt; siirtyvätkö palveluihin vai tehdäänkö kielteinen päätös?
Asiakasymmärrystä on kerrytetty eri tilaisuuksissa ja kohtaamisissa keskustelemalla ja kertomalla kohderyhmälle ja heidän läheisilleen eri teknologialaitteiden hyödyistä ikääntyneiden arjessa.
Palvelun sopivuutta asiakkaille ja pilotissa oleville läheisille on kartoitettu palautekyselyillä suullisesti ja kirjallisesti (väli- ja loppuarviointi).
Mallin testauksen alussa kartoitetaan sopivat asiakkaat laadittujen asiakaskriteerien pohjalta. Jokaiselle asiakkaalle mietitään yksilölliset tavoitteet, joiden pohjalta sensoreita seurataan. Asiakkailta pyydetään myös suostumus aktiivisuuden seurantapalvelun käyttöön.
Malliin liittyy sensoreiden asennus ja tarvittaessa yhteydenpito tukeen, palvelun tuottajaan. Asiakastietojen ja hälytysten seuranta tapahtuu sovellusten kautta; reagoidaan saatuun dataan ja siinä ilmeneviin poikkeamiin sensoreiden toiminnassa tai asiakkaan käyttäytymisessä. Asiakkailla on mahdollisuus halutessaan antaa sovellukseen käyttöoikeudet läheisilleen.
Palvelun tuottaja perehdyttää ammattilaiset ja asiakkaiden läheiset, jotka lähtevät mukaan testaamaan palvelua. Alueelta tarvitaan myös yhdyshenkilö, joka koordinoi ja ohjaa muuta hoitohenkilökuntaa sekä seuraa ja arvioi aktiivisuuden seurantapalvelua yhdessä palvelun tuottajan kanssa.
Palvelun tuottajan työntekijät, jotka osallistuvat pilotointiin allekirjoittavat salassapitosopimukset ennen laitteiden asennusta.
Palvelun tuottaja pitää henkilökunnalle infotilaisuudet, jossa palvelusta kerrotaan. Lisäksi palvelun tuottaja perehdyttää pääkäyttäjät ja muun henkilökunnan. Palveluntuottaja perehdyttää myös asiakkaan läheiset. Pääkäyttäjillä on käytössään mobiilisovelluksen lisäksi tietokoneen laajempi sovellus. Muu henkilökunta ja asiakkaiden läheiset käyttävät vain sensoriteknologiaa mobiilisti puhelimistaan.
Aktiivisuuden- ja uni-/valve rytmin seurantapalvelu on helppokäyttöinen, se ei vaadi kuin lyhyen koulutuksen sovelluksen käytöstä.
Kokonaisuutta kehitetään yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Palautetta teknologiasta kerätään sekä suullisesti että kirjallisesti toimintamallin kehittämiseen osallistuneilta asukkailta ja heidän läheisiltään sekä ammattilaisilta. Pilotin lopussa pidetään palautetilaisuus mallin kehittämiseen osallistuneille.
Lisäksi tehdään kustannuslaskentaa ja vaikuttavuuden arviointia. Laskennassa otetaan huomioon laitteiden käyttöönottokustannukset, kuukausivuokrat , sensoreiden asennus- ja poistokustannukset sekä henkilökunnan koulutukset ( esim. asennuskoulutus) ja toimittajan matkakustannukset. Mallin pilotointiaikana asukkaille ei vyörytetä maksuja . Kustannuslaskelmasta on liitteenä erillinen kaava, mutta varsinaista kustannuslaskelmaa ei voida julkaista osittain salattavan tiedon vuoksi (Liite: Vaikuttavuutta).
Vaikuttavuutta arvioidaan kustannuslaskennan lisäksi niin asiakkaiden, - läheisten, hoitohenkilökunnan kuin organisaationkin näkökulmasta.
- Sensorien avulla voidaan miettiä, että tarvitseeko asiakas kotihoidon palveluja vai pärjääkö pelkästään sensorien avulla (palveluohjaus, omaisten huoli)?
- Turvallinen kotiutuminen sairaalasta ja arkirytmiin palautuminen; kuntouttava arviointijakso (pta - arviointi).
- Sensoreiden avulla voidaan kohdentaa tarvittavat kotihoidon palvelut niin palvelun alussa kuin jatkossakin; vai pitäisikö asiakas jo siirtää palveluasumiseen?
Mallin juurruttamisesta vakiintuneeksi toiminnaksi käydään keskustelua koko mallin kehittämisen ajan, josta raportoidaan päättävälle taholle ja tiedotetaan säännöllisesti koko hyvinvointialueelle. Viestintä on suuressa roolissa niin pilotin aikana kuin sen jälkeenkin, samoin toimintamallin jatkuva arvioiti.
Valitettavasti hyväksi todettu malli jäi Etelä-Karjalan alueella vain pilotointiin 3.5.2023- 8.10.2023 väliseksi ajaksi. Aika ei ollut oikea uuden toimintamallin käyttöönottoon.
Arvioinnin mittareina käytettiin asiakkaiden, heidän omaistensa ja ammattilaisten palautekyselyjä, RAI-arviointia sekä tukipyyntöjen määrää seurantapalvelun sovelluksesta ja sensorien toimivuudesta.
Seurantapalvelua testasi 10 kotihoidon asiakasta, joista kahdelle laitteet otettiin käyttöön jo arviojakson aikana. Yksi asiakas, jolla sensorit olivat pilotin alussa käytössä siirtyi pilotin aikana palveluasumisen piiriin, jolloin laitteet siirrettiin käyttöön toiselle asiakkaalle.
RAI-arviointeja vertaillessa huomattiin, että sensorien käyttö ei vaikuttanut RAI-arvioinnin tuloksiin. Sensoreiden läsnäolo ei parantanut tai huonontanut asiakkaan toimintakykyä.
Laitteiden ja sovelluksen toimintaan liittyviä tukipyyntöjä tehtiin yhteensä 16 kappaletta. Pyyntöjä oli selvästi enemmän pilotin alkuvaiheessa, mikä kertonee osaltaan myös hoitajien oppimisesta pilotin aikana. Osa tukipyynnöistä liittyi tunnusten toimintaan, mutta suurin osa sensoreiden toimintaan, pääasiassa erilaisiin yhteyshäiriöihin.
Kyselyssä asiakkaiden vastauksista voidaan päätellä, että osan heistä oli muistisairauden vuoksi vaikeaa kertoa omaa mielipidettään. Osa turvautui läheisten mielipiteeseen. Kyselyn avoimeen kenttään pyydettiin ajatuksia tästä tai muista teknologialaitteista. Vastauksia oli mm.; "Pyydän kysymään tyttäreltä" tai "Haluan jatkossakin palveluita, jos ne tiedetään tarpeelliseksi". Asiakkailta kysyttiin myös, että haluaisivatko he jatkossakin pitää seurantapalvelun kotona; kolme (3) yhdeksästä (9) vastasi "kyllä" ja kuusi (6) "en osaa sanoa" (Liite: Loppukysely asiakkaille ).
Asiakkaan läheiset kokivat seurantapalvelun hyödyllisenä. He kokivat pystyvänsä seuraamaan asiakkaan ruokailuja, wc-käyntejä ja uniaikaa, joista ehkä aiemmin oli ollut huoli. Palvelusta koettiin saatavan apua arkeen, ja palvelun vuoksi ei tarvinnut ajaa enää pitkiä matkoja saadakseen tietoa, miten siellä pärjätään. Joku omainen myös kertoi, että pystyy nyt ohjaamaan asiakasta paremmin ravitsemuksen ja juomisten kanssa. Palvelun koettiin antavan huolehtivalle omaiselle vapautta ja mielenrauhaa (Liite: Väliarviointi; kysely asiakkaan läheiselle).
Kysyttäessä, haluaisitko, että läheisesi jatkossakin käyttäisi tätä seurantapalvelua yksi (1) neljästä (4) vastasi kyllä ja yksi (1) vastasi en sekä kaksi (2) ei osannut sanoa. (Liite: Loppukysely asiakkaan läheiselle).
Kotihoidon hoitajat kokivat, että he ovat saaneensa hoidon kannalta hyödyllistä tietoa asiakkaan omatoimisuudesta ja vuorokausirytmistä ja tätä tietoa oli voinut hyödyntää käynnille mentäessä. Seurantapalvelun avulla hoitaja on voinut rakentaa paremman kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta.
Avoimissa vastauksissa todettiin, että "Nyt kun sensoreista luovutaan, joudumme korvaamaan palvelun osalla asiakkaista raskaammalla palvelulla. Henkilökohtaisilla asetuksilla on saatu turvaa itsekseen ulkoilijoille. Lisäksi sillä on saatu kiinni päivärytmiä, wc-rytmiä ja ruokarytmiä. " Hoitajilta kysyttiin myös, että haluaisivatko he jatkossakin hyödyntää asiakkaan hoidossa tätä seurantapalvelu seitsemän (7) yhdestätoista (11) vastasi "kyllä" ja neljä (4) "en osaa sanoa". (Liitteet: Väliarviointi; kysely hoitohenkilökunnalle, Loppukysely hoitohenkilökunnalle).
Palveluun liittyviä huomioita ja kehittämisehdotuksia saatiin sekä läheisiltä että hoitajilta. Läheisiltä tuli toive, että kaikki hoitajien käynnit tulisivat näkyväksi palveluun ja että käyntiin liittyvistä tapahtumista kirjattaisiin myös, esim. jos asiakas on käynnin aikana syönyt tai jos ruoka ei vaikka ollut maistunut. Kaikkineen toivottiin päiväkirjan aktiivisempaa käyttöä(Liite: Väliarviointi; kysely hoitohenkilökunnalle) .
Sensoreiden kiinnitysten pitävyydessä oli jonkin verran haasteita ja niiden paikkaa on jouduttu vaihtamaan. Sovelluksesta saatavaa tietoa oli hieman kyseenalaistettu, kun asunnossa on saattanut asioida muitakin kuin itse asiakas. Onko jokainen jääkaapin avaus asiakkaan tekemä? Onko jokainen wc-käynti asiakkaan oma? (Liitteet: Väliarviointi; kysely hoitohenkilökunnalle, Väliarviointi; kysely asiakkaan läheiselle).
Puhelinsovellukseen toivottiin saman päivän koostetietoja edellisen vuorokauden tietojen sijaan. Sovellus on myös saanut kiitosta helppokäyttöisyydestä (Liite: Väliarviointi; kysely hoitohenkilökunnalle).
Muutoksen mittaamista arvioitiin kahden eri kysymyksen pohjalta:
1. Tukeeko asiakkaan kotona sensoreilla kerätty aktiviteettitieto ammattilaista asiakkaan hoidossa?
Vastausten perusteella; pääasiassa kyllä
2. Lisääkö asiakkaan kotoa sensoreilla kerätty aktiviteettitieto asiakkaan /omaisen turvallisuuden tunnetta?
Vastausten perustella; osittain kyllä
Kustannusvaikuttavuutta kotihoidossa ja kuntouttavalla arviointijaksolla saadaan mm. siitä, kun aina ei tarvitse lähteä paikan päälle tarkistamaan tilannetta vaan voidaan tarkistaa tilanne sovelluksesta saatavalla datalla. Myös raskaampiin palveluihin ja palveluasumiseen siirtymisen myöhentäminen tuo pitkällä aikavälillä kustannusvaikuttavuutta, kun asiakas voi asua vielä hyvinkin huonokuntoisena kotona.
Toimintamallin avulla pystytään paremmin ennakoimaan ikäihmisten toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia ja reagoimaan niihin ajoissa. Seurantapalvelu tuottaa tietoa hoitohenkilökunnalle asiakkaan kokonaistilanteesta ja tuo lisäturvaa itsenäisesti elävälle asiakkaalle sekä hänen läheiselleen.
Aktiivisuuden – ja uni- /valve rytmin seurantapalvelu soveltuu hyvin kuntouttavalle arviointijaksolle ja kotihoitoon. Lisäksi malli soveltuu esimerkiksi vammaispalveluun, omaishoitoon tai senioriasumiseen ennen varsinaisia palveluja.
Kansikuva
