Lastensuojeluun jälkihuollon asiakassuunnitelmatyön toteutus yhdessä nuoren aikuisen kanssa. Mallissa kuvattu prosessi ja ohjeet monialaisen asiakassuunnitelmatyön toteuttamiseksi kolmivaiheisesti: valmistelu, neuvottelu, seuranta.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Asiakassuunnitelma aikuistumisen tueksi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Lastensuojeluun jälkihuollon asiakassuunnitelmatyön toteutus yhdessä nuoren aikuisen kanssa. Mallissa kuvattu prosessi ja ohjeet monialaisen asiakassuunnitelmatyön toteuttamiseksi kolmivaiheisesti: valmistelu, neuvottelu, seuranta.

Toteutuspaikka
Pilotoidaan Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten alueella
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Liitteet ja linkit
Kuva
Palvelupolussa on kuvattu lastensuojelun jälkihuollon prosessia, fokuksena asiakassuunnitelmatyö. Prosessi on kuvattu nuoren näkökulmasta. Palvelupolkuun sisältyy prosessi vaiheet ja askeleet, tunteet, kontaktipisteet, mahdollisuudet ja kipupisteet.
Kuvateksti
Lastensuojelun jälkihuollon asiakassuunnitelmatyön palvelupolku.

Tekijä

Silva Sevola

Luotu

26.01.2022

Viimeksi muokattu

09.12.2022
Ratkaisun perusidea **

Tässä toimintamallissa ehdotetaan asiakassuunnitelmatyöskentelyn jakamista kolmeen eri vaiheeseen; valmisteleva tapaaminen, asiakassuunnitelma sekä seurantatapaaminen

Valmistelevalla tapaamisella valmistaudutaan tulevaan asiakassuunnitelmaneuvotteluun. Tapaamisella nuoren kanssa on hänen oma sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja sekä nuoren toiveiden mukaan muu hänelle tärkeä ihminen, esimerkiksi sijaishuoltopaikan ohjaaja tai tukihenkilö. Tapaamisen tavoitteena on, että nuori saa riittävästi tietoa omista oikeuksistaan, erityisesti oikeudestaan lastensuojelun jälkihuoltoon sekä riittävästi tietoa tarjolla olevista palveluista voidakseen osallistua  asiakassuunnitelmaneuvotteluun. Lisäksi valmistelevalla tapaamisella nuoren kanssa kartoitetaan hänen verkostoaan sekä keskustellaan hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan. Nuorta haastetaan pohtimaan, keitä hän haluaa asiakassuunnitelmaneuvotteluun kutsuttavan mukaan, mitä asioita neuvottelussa tulisi käydä läpi ja minkä asioiden esiin ottamiseen nuori voi tarvita tukea. Myös paikan valintaan kysytään nuoren mielipidettä, missä hän toivoisi asiakassuunnitelmaneuvottelun pidettävän.

Asiakassuunnitelmaneuvottelussa sovitaan yhdessä nuoren ja mahdollisen verkoston kanssa nuorelle tarjottavasta tuesta ja palveluista sekä vastuista eri toimijoiden ja nuoren kesken. Lisäksi huolehditaan, että suunnitelma on riittävän selkeä ja kaikilla saatavilla.

Seurantaneuvottelussa nuoren ja hänen jälkihuollon työntekijän kanssa käydään läpi, mitä asiakassuunnitelmaneuvottelussa on sovittu ja miten sovitut asiat ovat toteutuneet, ovatko tarjotut tukitoimet olleet riittäviä ja mitä tukitoimia ehkä voitaisiin tarvita lisää. Tavoitteena on, että seurantatapaamisella nuorella olisi mukana dokumentoitu jälkihuollon asiakassuunnitelma, mitä nuoren kanssa voidaan tarkastella yhdessä. Tällä tavoin varmistetaan myös nuoren oikeuksien toteutuminen siinä, että asiakassuunnitelma on nuoren käytettävissä asianmukaisella tavalla hallintolain 6.6.2003/434 mukaisesti ja erityisesti sitä, että teksti on nuorelle ymmärrettävä sekä selkeä.

Toimintaympäristö **

Lastensuojelun jälkihuolto on lastensuojelun sijoituksen jälkeinen jatkumo.

Asiakassuunnitelmatyö kytkee yhteen nuorten tarpeet suhteessa tuen ja palveluiden järjestämiseen sekä toteutukseen. Asiakassuunnitelmatyön konkreettisiin toimiin vaikuttaa yhtäältä nuoren tilanne ja tarpeet, toisaalta ympäröivä palveluekosysteemi ja sen kyky vastata nuoren tarpeisiin.

Jälkihuollossa olevat lapset ja nuoret ovat haavoittuvassa asemassa. Sijaishuollon aikana saavutettuja positiivisia muutoksia tulee jälkihuollon aikana tukea suunnitelmallisesti ja rohkaista nuoria rakentamaan tulevaisuuttaan vahvistamalla nuorten omia voimavaroja.

Lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa on nostettu lakimuutoksella 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen 1.1.2020 alkaen, mikä on laajentanut jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten määrää merkittävästi. Nuorten tuen aika asettaa asiakassuunnitelmatyölle uusia haasteita, sillä nuorten tarpeet muuttuvat iän myötä. Esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollossa olevilla nuorilla on tulevaisuudessa yhä useammin jo omia lapsia. 

Jälkihuoltoon siirtyminen sekä sen päättäminen ovat vaiheita, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota palveluiden jatkumon turvaamiseksi. Aikuistuvan nuoren tulee saada riittävää ohjausta ja tietoa saatavilla olevista palveluista ja hänen kanssaan tulee tehdä myös selkeä suunnitelma siitä, miten jälkihuoltoa toteutetaan ja miten se päätetään, mitkä ovat käytettävissä olevat palvelut myös jälkihuollon jälkeen.

Jälkihuoltoon tarvitaan valtakunnallista ohjausta sekä ohjeistusta yhtenäisten käytänteiden, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi rajanveto lastensuojelun jälkihuollosta maksettavien ja muiden nuorten tarvitsemien palveluiden välillä ei ole aina selkeä.

Jälkihuollon sosiaalityöhön ei ole määritelty henkilöstömitoitusta, kuten se on saatu säädettyä lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun 1.1.2022. Vastuu sijaishuollon järjestämisestä on sosiaalihuollon vastaavalla toimielimellä ja hyvinvointialueilla pohditaan, miten he voivat toteuttaa laadukasta jälkihuoltoa niillä resursseilla, mitä heillä on.

Lastensuojelulakia tulkitaan hyvinvointialueilla eri tavoin. Lastensuojelulain 3 § mukaan jälkihuolto on lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ja siten joissakin kunnissa on lähdetty toteuttamaan tämän mukaisesti jälkihuoltoa ja kaikilla jälkihuollon asiakkailla on nimetty oma sosiaalityöntekijä. Osa kunnista taas on määritellyt sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työtehtäviä sosiaalihuoltolain 42 § perusteella, jonka mukaan erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöstöistä annetussa laissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä ja muussa tapauksessa omatyöntekijänä voi olla sosiaaliohjaaja. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille 2023 alkaen tuo muutoksia myös jälkihuollon järjestämistapaan. Osissa kunnissa jälkihuolto on kuulunut osana yhdennettyä sosiaalityötä ja osassa taas tätä on toteuttanut erillinen jälkihuollon yksikkö/tiimi.  Se, miten jälkihuoltoa lähdetään järjestämään hyvinvointialueilla on tällä hetkellä vielä osin suunnitteilla.

Lastensuojelua koskeva lainsäädännön kokonaisuudistus on käynnistynyt syksyllä 2022 ja tulee vaikuttamaan lastensuojelun jälkihuollon lakipohjaan ja mahdollisesti asiakassuunnitelmatyöhön.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat lastensuojelun jälkihuollossa olevat tai jälkihuoltoon siirtyvät 16-25 -vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset. Lastensuojelun jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle. Tavoitteena on tukea lapsen/nuoren sijaishuollon päättymistä sekä auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. Jälkihuollon tuki perustuu aina yksilölliseen tarpeeseen ja sen toteuttamisen perustana toimii yksilöllinen asiakassuunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Jälkihuollon tavoitteena on rakentaa suunnitelmaa yhdessä nuoren kanssa siten, että eri ammattiryhmät tekevät koordinoitua ja kokonaisvaltaista yhteistyötä nuoren edun toteutumiseksi ja syrjäytymisen riskin vähentämiseksi. Myös nuoren oma verkosto ja oman verkoston mahdollisuus tarjota tukea nuorelle, on kartoitettava. 

Tutkimuksien mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret kohtaavat erityisiä haasteita siirtyessään aikuisuuteen. Heillä on selkeä riski sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja he myös pärjäävät nuorina aikuisina heikommin kuin ikätoverinsa, ylisukupolvisuuden huono-osaisuuden riski on merkittävä. Kohderyhmän kanssa työskennellessä tarvitaan traumatietoista sekä nuoren toimijuutta ja osallisuutta tukevaa työotetta. Luottamuksellisen suhteen rakentaminen nuoreen on tärkeää. 

Lastensuojelun jälkihuollon nuoret ovat heterogeeninen ryhmä. Toistaiseksi nuorista ja heidän palveluiden tarpeestaan, palveluiden toteutumisesta ja vaikuttavuudesta kertyy liian vähän tietoa. Asiakasymmärrystä tulisi lisätä vahvistamalla nuorista kerättävää tietopohjaa. Näin tuki ja palvelut voitaisiin järjestää paremmin nuoria palveleviksi ja resursoida nykyistä paremmin. Esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollon työntekijöiden päihdetyön osaaminen voisi vahvistaa asiakasymmärrystä ja edistää palveluiden yhteensovittamista (lastensuojelun jälkihuollon tuki yhteistyössä päihdepalveluiden kanssa).

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamalli edellyttää hallinnon sekä esimiestason myönteistä suhtautumista. Työskentelyn kannalta on tärkeää, että organisaatiossa on lupa kokeilla ja ottaa käyttöön erilaisia työskentelymalleja osallisuuden sekä asiakaslähtöisen työn toteuttamisessa. Toimintamallin käyttäminen edellyttää työntekijältä sitoutumista toimintamallin prosessimaisuuteen sekä nuoren toimijuutta ja positiivista minäkuvaa tukevaa työotetta. Työntekijäresurssien tulisi olla riittävät siten, että työntekijällä on riittävästi aikaa niin suunnitteluun kuin mallin toteuttamiseen.  

Toimintamalli toteuttaa lastensuojelun jälkihuollon tavoitteita luoden nuoren ympärille aikuistumisen tuen kokonaisuuden, joka tukee nuoren toimintakykyä sekä itsenäistä toimijuutta. Malli toimii työntekijän tukena tavoitteellisessa ja pitkäjänteisessä työskentelyssä nuoren kanssa. Malli edistää nuorten oikeuksia ja yhdenvertaisuutta, jos se on kattavasti käytössä hyvinvointialueilla. Mallin onnistunut käyttö vaatii itsearviointia, seurantaa ja nuorten palautteiden systemaattista huomioimista.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Työskentelymalli ohjaa suunnitelmallista ja nuorilähtöistä asiakassuunnitelmatyöskentelyä.  Ammattilaispalautteen mukaan työskentelymalli on antanut struktuuria työskentelyyn sekä lisännyt nuorten osallisuutta. Kun asiakassuunnitelmaa oli valmisteltu hyvin valmistelevassa tapaamisessa, neuvottelussa pystyttiin järjestämään ja sopimaan nuoren tarpeita vastaavasta tuesta.  Seurantatapaamisessa tavoitteiden läpikäyminen on tärkeä osa suunnitelmallista työskentelyä, se korostaa myös asiakassuunnitelmatyöskentelyn tärkeyttä. Nuorten kanssa työskentely oli edennyt tavoitteita kohti, osa palveluista oli toteutunut, osa työn alla, mikä oli hienoa havaita. Seurantatapaamisessa kyettiin sopimaan tarvittaessa lisätuesta nuorelle hänen toivomallaan tavalla ja työntekijät olivat valmiita auttamaan.

Nuoret ovat lähteneet mielellään mukaan kokeiluun. Heidän toiveet asiakassuunnitelmassa esille nostettavista keskeisistä asioista, neuvotteluun osallistujat ja paikkatoive huomioitiin hyvin. Nuoret olivat avoimia kokeilulle ja valmiita kokeilemaan erilaisia työtapoja. He kokivat olevansa tärkeä osa tapaamisia ja heidän tarpeensa huomioitiin. 

Työskentelymallin vaikuttavuutta sekä nuorten ja ammattilaisten kokemuksia on selvitetty Webropol-kyselyn, suullisen palautteen ja havainnoinnin avulla. Lisäksi nuoret ovat täyttäneet aloitus- ja seurantatapaamisella 3X10D elämäntilannemittarin, jonka avulla tavoitteena on ollut seurata nuorten elämäntilannetta sekä tarvittaessa nostaa esiin tuen tarpeita. Työskentelymallin vaikuttavuudesta ja havainnoista kirjoitetaan tarkemmin YEE-hankkeen loppuraportissa, joka julkaistaan myöhemmin keväällä 2023. 

Arviointia on mahdollista toteuttaa myös osallisuuden apukysymysten kautta, jotka löytyvät THL:n verkkosivuilta. Nämä apukysymykset auttavat hahmottamaan ja sanoittamaan, miten toiminta edistää osallisuutta. Tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää. Tämä arviointi liitetään Innokylään myöhemmin.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Asiakassuunnitelma aikuistumisen tueksi toimintamalli vaatii työntekijöiden ammatillista osaamista sekä valmiuksia koota palveluverkostosta asiantuntijoita nuoren tueksi. Nuoren elämäntilanne tulee osata tunnistaa ja kohdata nuori arvostavasti.

Mallia voi muunnella tarpeen mukaan lastensuojelun jälkihuollon lisäksi lastensuojelun avo- ja sijaishuollon asiakassuunnitelmatyöskentelyyn. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on hyvä tavata lasta aina ennen asiakassuunnitelmaneuvottelua lapsen omassa ympäristössä tai muussa lapsen toivomassa paikassa, koska asiakassuunnitelmaneuvottelut ovat lapsille usein jännittäviä tilanteita. Valmistelun avulla tätä jännitettä voidaan purkaa ja myös selvittää, mitä lapsen elämään kuuluu ja mitä toiveita hänellä on tulevaan asiakassuunnitelmaneuvotteluun. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tietoon, mikä kuuluu myös sosiaalityöntekijän varmistaa. Seurantatapaamisella on hyvä vielä palata siihen, että nuori on ymmärtänyt, mitä neuvottelussa on sovittu ja varmistaa tarvittavien palveluiden toteutuminen verkostolta. 

Kansikuva
YEE -hankkeen kuvituskuva; Khawlah Al Ali.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä