Askel askeleelta osallisuuspolku
Tavoitteena on yhteiskehittää Päijät-Hämeessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa työllisyyttä kohti johtava Askel askeleelta -osallisuuspolku erityisesti niiden nuorten osalta, jotka tarvitsevat pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työ- ja toimintakyvyn tukemista.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on yhteiskehittää Päijät-Hämeessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa työllisyyttä kohti johtava Askel askeleelta -osallisuuspolku erityisesti niiden nuorten osalta, jotka tarvitsevat pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työ- ja toimintakyvyn tukemista.
Kuva
Toimintamalli lyhyesti
Osallisuuspolkumallinnuksen sisältävä Matka osallisuuteen: Osallisuuden edistämisen menetelmiä nuorten aikuisten kanssa työskenteleville -työkirja syntyi hankkeessa tehdyn pilotoinnin ja kehittämistyön tuloksena. Työkirjassa on kuvattu täsmätyökykyisen nuoren osallisuuspolun tärkeät vaiheet sekä erilaisia menetelmiä ja tehtäviä näihin vaiheisiin. Vaiheissa on hyödynnetty nuorten ja työllistymistä edistävien toimijoiden kokemuksia, joita on kartoitettu hankkeen yksilö- ja ryhmävalmennuksessa sekä erilaisissa työpajoissa ja tilaisuuksissa.
Toimintamallia on kehittety Askelmat - Askel askeleelta osallisuuspolku Päijät-Hämeessä -hankkeessa vuosina 2021-2023. Hankkeen päätoteuttajana on toiminut LAB-ammattikorkeakoulu, osatoteuttajina toimivat Harjulan Setlementti ry sekä Lahden Diakonialaitos.
Kehittämisen taustalla näkyy useampia tekijöitä ja tarpeita kuten
1) Koko Suomessa ja erityisesti Päijät-Hämeessä nuorten työttömyysluvut ovat korkeat
2) Osatyökykyiset työttömät ovat erityisiä työllisyystoimia tarvitseva ryhmä
3) Avoimien työmarkkinoiden ja työttömien työnhakijoiden kohtaanto-ongelmaan tarvitaan ratkaisuja
4) Kolmannen sektorin työllistämistoiminnan terävöittämiselle on tarvetta
Osallisuuspolkumallin keskiössä on vastata haasteisiin, joita osatyökykyiset nuoret kohtaavat työllistymispolullaan. Koronapandemia on entisestään vaikeuttanut osatyökykyisten nuorten elämäntilannetta. Hanke vastaa tarpeeseen tukea osatyökykyisten nuorten siirtymistä heille soveltuvaan työelämään. Erilaiset tukityöllistämisen muodot välityömarkkinoilla toimivat matalan kynnyksen reittinä kohti avoimia työmarkkinoita ja parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työmarkkina-asemaa. Kolmannen sektorin ja järjestöjen rooli välityömarkkinoilla suuri. Osallisuuspolkumallin on tarkoitus tuoda näkyväksi niitä vaiheita, joihin työllisyystoimijoiden tulee erityisesti kiinnittää huomiota nuorten aikuisten kanssa työskennellessään.
Erityisesti tarvetta on pitkän työllistymispolun vaativien nuorten palvelukatveen poistamiselle toimijoiden yhteistyötä tiivistämällä sekä nivelvaiheita turvaamalla. Tämä tarkoittaa verkostomaisen ja moniammatillisen työtavan lisäämistä sekä verkostotyön osaamista. Työllisyyden hoidon kenttä on laaja ja sirpaleinen sekä vaihteleva ja alati muuttuva, että on mahdotonta muodostaa pysyvää kuvaa sen toimijoista. Työntekijöiden tulee hahmottaa oman paikkansa ja roolinsa sekä toimia aktiivisesti osana tätä monimuotoista ja ajasta ja paikasta riippuen erinäköistä kenttää. Myöskin asiakasta on tuettava ottamaan vastuuta omasta prosessistaan sekä edistää hänen osallisuutaan palvelupolulla. Osaltaan toimintamallin toivotaan tuovan tukea ja välineitä osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten polulle lisäämällä työntekijöiden osaamista kriittisissä vaiheissa nuorten osallisuuden edistämisessä. Näin ollen edistetään nuorten poluttumista opintoihin tai työelämään.
Hankkeen pääkohderyhmänä ovat täsmätyökykyiset alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla työllistyminen ei ole mahdollista ilman pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työ- ja toimintakyvyn tukemista. Lisäksi kohderyhmänä ovat alueen työllisyyden hoidon asiantuntijat julkisella ja 3. sektorilla.
Osallisuuspolun kehittämisessa ja mallintamisessa hyödynnetään nuorten ja työllistymistä edistävien toimijoiden kokemuksia, joita kartoitetaan ja kootaan hankkeen nuorten yksilö- ja ryhmävalmennuksessa sekä erilaisissa työpajoissa ja tilaisuuksissa.
Työkirja sisältää erilaisia tehtäviä, joita on hyvä käydä työyhteisössä yhteisesti läpi. Työkirjaan perehtymisen ja tehtävien tekemisen kautta voi kehittää omaa ja työyhteisön tapaa tehdä työtä.
Varsinaisesti työkirjan luvut 2-6 tarjoavat menetelmiä polun eri vaiheisiin:
Luvussa 1 kerrotaan taustaa julkaisulle, kuinka tämä tehtiin ja miksi. Osiossa on lyhyesti tietoa hankkeesta, jossa julkaisun menetelmiä on kehitetty ja testattu. Luvun lopussa on avattu keskeisiä käsitteitä.
Luvussa kaksi keskitytään siihen, missä ja miten omasta tekemisestä tai palvelusta olisi hyvä kertoa, jotta asiakkaat löytävät sinne. Nuorten kommentteja on koottu osaksi osiota.
Kolmas luku tarttuu kysymykseen, kenen ääni kuuluu. Tässä kohdassa esitellään menetelmiä: yksilövalmennus, ryhmävalmennus, dialoginen työote.
Neljänteen lukuun sisältyy vastuun pohtiminen.
Viides luku kääntää katseen kumppaneihin. Parhaat tulokset tehdään yhdessä, jolloin on tärkeä tietää
paitsi oma myös muiden rooli. Kun tuntee palvelut ja niissä asioivan nuoren, välttää hutiohjauksia. Luvussa keskitytään verkoston tuntemiseen ja kokoamiseen. Mikään verkosto ei tule valmiina, vaan jokaisen on luotava suhteet ympärilleen.
Viimeisessä luvussa mietitään jatkoa, kriittistä kohtaa siirryttäessä palvelusta eteenpäin. Mitkä ovat oikeaksi nähtyjä valintoja? Miten niissä tuetaan? Miten olla yhteydessä ja valmentaa vastaanottavaa tahoa?
Näihin tärkeisiin vaiheisiin tutustumalla ja keskittymällä pystytään poistamaan palvelukatvetta ja lisäämään osallisuutta niiden nuorten osalta, jotka tarvitsevat työllistyäkseen pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työ- ja toimintakyvyn tukemista.
Osallisuuspolkumallia on kehitetty ja esitelty erilaisissa työpajoissa ja tilaisuuksissa. Työpajat ovat olleet osallistujien kokemusten mukaan innostavia ja hyödyllisiä. Työelämänedustajien arviointien mukaan osallistujat ovat saaneet uusia oivalluksia, oppineet työpajoista uutta tai aiempi osaaminen on jäsentynyt. Palautteissa nousee esiin, että työntekijät ovat saaneet uusia verkostoja sekä kontakteja, he hahmottavat paremmin Päijät-Hämeen alueen toimijoita ja verkoston laajuutta, kytköset toimijoiden välillä selkiintyivät ja yhdessä tekemisen paikkoja on helpompi tunnistaa. Lisäksi palautteissa käy ilmi, että työntekijät kokevat saaneensa uusia menetelmiä nuorten osallisuuden edistämiseen.
Toimintamallia on pilotoitu hankkeen nuorten valmennuksissa ja sen vaikuttavuutta on mitattu mm. osallisuusindikaattorilla sekä fiilismittarilla ja palautekyselyillä. Tulokset ovat olleet positiivisia, esimerkiksi valmennuksia oikein markkinoimalla, lähes 100% tutustujista on lähtenyt valmennukseen mukaan. Myöskin valmennuksen vaiheet, nuoren kanssa työskentelevien toimijoiden roolitukset sekä nivelvaiheiden turvaaminen ovat tuoneet hyviä kokemuksia nuorten polun edistämiseksi.
Kansikuva
