Digitaalisen sote-keskuksen matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut -pilotti
Digitaalisessa sote-keskuksessa tarjotaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita digitaalisesti etäyhteyden avulla. Mielenterveys Chatissa psykiatrinen sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja ohjaa asiakkaan tarpeenmukaisiin palveluihin.
Toimintamallin nimi
Digitaalisessa sote-keskuksessa tarjotaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita digitaalisesti etäyhteyden avulla. Mielenterveys Chatissa psykiatrinen sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja ohjaa asiakkaan tarpeenmukaisiin palveluihin.
Digitaalinen sotekeskuksen toiminta laajenee vaiheittain Pohteen alueella. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden -pilotti koskee kahdeksaa Pohteen kuntaa. Vuoden 2024 aikana toiminta laajenee.
Digitaaliset palvelut täydentävät kivijalkasotekeskusten palveluita.
Suomalainen mielenterveyspalvelujärjestelmä on tukkeutunut kysynnän kasvun vuoksi kaikilla tasoilla: peruspalveluissa, erikoissairaanhoidossa ja Kela-rahoitteisessa kuntoutupsykoterapiassa. Hoitoon pääsyn ja eri hoitovaiheiden viiveet ovat pitkiä. Esimerkiksi palvelusetelipsykoterapioista vain puolet potilaista kykenee aloittamaan psykoterapian kolmen kuukauden sisällä palvelusetelin saamisesta. Hoitojen käynnistymisen viivästymisestä johtuen hoitojen vaikuttavuus laskee ja riski mt-häiriöiden kroonistumiselle kasvaa. Kroonistuvat häiriöt ja työvoimapula (erityisesti psykoterapeutit ja psykiatrit) vaikeuttavat entisestään hoitovelan purkamista.
Mielenterveyden kriisin korjaamiseen ja hoitovelan purkuun on tarpeen panostaa välittömästi. Ongelma ei ole haasteiden tai ratkaisujen tunnistamisessa vaan siinä, että laajojen muutosten tekeminen nykyisessä järjestelmässä on vaikeaa. Järjestelmä on monimutkainen ja monikanavainen, ja siinä on useita palveluntuottajia. Kasvavaa hoitovelkaa ei voi purkaa vain lisäämällä nykymuotoista toimintaa. Tarvitaan sekä pitkän tähtäimen strategista tukea että nopeasti käyttöön saatavia toimenpiteitä. Mielenterveyden palvelut on porrastettava nykyistä systemaattisemmin.
Painopiste on siirrettävä nopeasti alkavien, vaikuttavien ja digituettujen hoitomuotojen laajaan levittämiseen. Vaikuttavien ja nopeasti alkavien hoitojen on oltava kaikkien suomalaisten saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Kansalaisille on tarjottava välineitä, jotka tukevat heidän osallisuuttaan ja ymmärrystään hoidoista. Kaikkien sote-ammattilaisten on saatava tukea ja ohjausta tekemäänsä mielenterveystyöhön. Alueen hoitopolkuja sekä hoitoprosesseja on seurattava systemaattisesti. Kertyvä aluekohtainen tieto sekä alueiden välisten tietojen vertailtavuus rakentavat perustan palvelujärjestelmän kehittämiselle. Tarvitaan kansallisia tukipalveluita ja yhteiskehittämistä, koska ongelmat ovat monimutkaisia ja yhteisiä kaikille hyvinvointialueille. Yhteiskehittäminen myös säästää resursseja.
Digisotekeskuksessa hoidetaan lieviä tai keskivaikeita mielenterveyshäiriöitä. Itsetuhoiset asiakkaat, psykoottiset, mania- ja bipolaarihäiriöiset sekä neuropsykiatriset selvitykset hoidetaan kivijalkasotekeskuksessa.
Toimintamallin suunnitteluun on osallistunut laaja verkosto sote-ammattilaisia. Heidän kanssaan on käyty vuoropuhelua asiakasprofiilista, palvelun sisällöstä ja tehty prosessikuvaus.
Digitaalisen sote-keskuksen matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut -pilotti toteutui suunnitelman mukaan. Luodut hoitoonohjausprosessit ovat vakiintuneet ja muutoksia on tehty tarpeen mukaan häiriöseurannan avulla. Valittu psykososiaalinen hoitomuoto päästiin aloittamaan kahden viikon kuluessa hoidontarpeen arviosta.
Kahdeksan psykiatrista sairaanhoitajaa työskenteli koko pilotin ajan ja asiakastyötä tehtiin arkisin ja viikonloppuisin (8–20). Pilotin toiminta-aikana henkilöstön osaamista vahvistettiin seuraavin koulutusten avulla: hanketyö ja työajanseuranta, ohjattu omahoito -koulutusstartti (1,5h), lisäksi itsenäinen opiskelu koulutusalustalla (3h) (masennus, ahdistuneisuus, unettomuus), Terapianavigaattori ja ensijäsennys (2h), IPC -koulutusstartti (1,5h), lisäksi itsenäinen opiskelu koulutusalustalla sekä menetelmäohjaus, FlowMedic alustan ja Chatin käytön perehdytys (2h), Omaolo-koulutus ja Sote-digiohjaajakoulutus.
Systemaattinen tiedonkeruu toteutettiin Excel-työkirjan avulla hoitoon ohjauksen, Omaolon, ohjatun omahoidon ja IPC:n osalta. Tiedonkeruulla saadut tulokset olivat lupaavia erityisesti ohjatun omahoidon ja IPC osalta - yli puolet potilaista ei tarvinnut lisähoitoa.
Digitaalisen sote-keskuksen matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut -pilotti nopeutti hoitoon pääsyä, tarjosi asiakkaalle vaikuttavaa hoitoa oikea-aikaisesti matalalla kynnyksellä ja vahvisti psykososiaaliset menetelmien implementointia ja pysyvien rakenteiden muodostumista Pohteella. Pilotin jälkeen toiminta jatkuu Pohteen pysyvissä rakenteissa. Lisäksi ikäraja lasketaan 16-vuotiaisiin 15.1.2024 alkaen ja toiminta laajenee maantieteellisesti Pohteen alueella vuonna 2024.
Pilotin toiminta-aikana 14.8-18.12.2023 chat-kontakteja oli 644. Hoidontarpeenarvion jälkeen valitut hoitomuodot jakautuivat seuraavanlaisesti:
- Kertakäynti 229
- Matalankynnyksen mielenterveyspalvelut ei riittäviä ja ohjattu tarkempaan arvioon 134
- Ohjaus muualle 116
- Ohjattu omahoito 69
- Asiakas ei tarvinnut/halunnut hoitoa 44
- Ohjattu tarkempaan arvioon digisoteen 40
- IPC 12
- Vastaanottoja toteutui 862
Kansikuva
