Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma opiskeluhuollossa Pohjanmaan hyvinvointialueella

Oppilas- ja opiskeluhuollossa päihteiden ja pelaamisen riskikäyttäjien processikuvaus.

Toimintamallin nimi
Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma opiskeluhuollossa Pohjanmaan hyvinvointialueella
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Oppilas- ja opiskeluhuollossa päihteiden ja pelaamisen riskikäyttäjien processikuvaus.

Toteutuspaikka
Pohjanmaan hyvinvointialue -oppilas- ja opiskeluhuolto
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Nina Herrgård

Luotu

14.11.2023

Viimeksi muokattu

27.11.2023
Ratkaisun perusidea

Oppilas- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaiset voivat tutustua toimintasuunnitelmaan kokonaisuudessaan hyvinvointialueen intranetissä olevan aineistopankin kautta. Toimintasuunnitelma toimii oppaana, josta ammattilaiset voivat löytää lähestymistavan oman työnsä tueksi, tunnistaessaan oppilaita tai opiskelijoita, joilla on riskikäyttöä tai jo kehittynyt riippuvuus päihteiden käyttöön tai pelaamiseen.

Toimintasuunnitelma sisältää vaiheittaisen kuvauksen siitä, miten puhua ja tunnistaa päihteiden käyttö tai pelaaminen, linkit itsehoito-ohjelmiin, käytännön tietoa asiantuntijaryhmän kokouksesta sekä miten tulee toimia, kun huoli nousee oppilaan/opiskelijan tilanteesta. Rahapelaamisen ja digipelaamisen prosessikuvaus on kuvattu yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden osalta  ja siinä on sekä ammattilaisille että huoltajille omat työkalut.

Toimintasuunnitelma sisältää poliisin antamat tiedot Ankkuri-tiimistä, numeron neuvontapuhelimeen, verkkolomakkeen rikosilmoitusta varten sekä muuta hyödyllistä tietoa.  Tämän lisäksi toimintasuunnitelma sisältää sosiaalipalvelujen toiminnan prosessikuvauksen. Siinä ilmaistaan, mitä tapahtuu ammattilaisen ottaessa yhteyttä sosiaalipalveluun,  kun huoli lapsesta/nuoresta/perheestä on noussut ja millaisia palveluita  sosiaalihuollolla  on tarjota. Se sisältää sähköiset lomakkeet huolen ja lastensuojeluilmoitukseen tekemiseen sekä  puhelinnumeron sosiaalipäivystykseen.

Toimintasuunnitelma sisältää yhteystiedot hyvinvointialueen peruspalveluista, psykososiaalisten yksiköiden vastaanottopaikoista ja kolmannen sektorin tukipalveluista.

Toimintasuunnitelmaa voidaan käyttää uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

Asiantuntijatyöryhmä ja johto päättivät, että Lapset puheeksi ja Motivoiva haastattelu (MI) keskustelumenetelmät otetaan käyttöön. Lähes 100 ammattilaista osallistui hankkeen järjestämään Motivoivan haastattelun koulutukseen, joka oli syksyllä 2023. Lapset puheeksi -koulutusta järjestettiin toisen osahankkeen kautta.

Lisäksi terveydenhoitajat ja kuraattorit ovat saaneet käyttöönsä tunnekortit ja päihteet puheeksi- kortit, joita käytetään työvälineenä keskusteltaessa yksittäisen oppilaan/opiskelijan kanssa tai ryhmäkeskustelun pohjana.

Toimintaympäristö

Prosessikuvaus on luotu yhteistyössä oppilashuollon ammattilaisten, poliisin, sosiaalitoimen, Pelituen ja Aluetuen kanssa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Prosessikuvaus on tehty tueksi ammattilaisille. Se on työväline ammattilaisen kartoittaessa vastaanotolla oppilaan tai opiskelijan päihteiden käyttöä tai haitallista pelaamista. Prosessikuvaus ohjaa ammattilaista ottamaan edellä mainitut asiat puheeksi, se ilmaisee ammattilaisen työtehtävät ja yhteistyöverkostot sekä tukipalvelut/hoitoon ohjaus paikan, johon lapsi/nuori ja heidän läheiset ohjataan oman avun ollessa riittämätöntä.

Asiakasymmärrystä on kerätty luomalla työryhmä, joka koostui eri ammattiryhmistä, kuten koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajista ja kuraattoreista. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintasuunnitelmaa voidaan käyttää pienin muutoksin kaikilla sote-vastaanotoilla, joissa henkilökunta tapaa lapsia tai nuoria ja joissa tulee esille päihteiden käyttö ja rahapelaaminen tai on kartoitettava niiden käyttöä ja ohjattava tukipalveluihin/hoitoon. Se sopii myös huoltajien tukemiseen. Pienten muutoksien tekemiseen tarvittavat resurssit ovat vähäiset, mikäli henkilö on perehtynyt aiheeseen. Toimintamalli on käyttöönotettu ja se on saatavilla hyvinvointialueen Intranetissä, joten se on kaikkien käytössä.

Toimintasuunnitelma toimintamalleineen on yhteisessä oppilashuollon esihenkilöiden teams-kanavassa, esihenkilöt vastaavat toimintasuunnitelman päivittämisestä hankkeen päätyttyä. Toimintasuunnitelman käytöstä on järjestetty koulutustilaisuus, johon osallistui 77 henkilöä. Tilaisuus nauhoitettiin ja tallenne on käytettävissä toimintasuunnitelman liittyvän jatkokoulutuksen pohjana. Esihenkilöt ovat vastuussa toimintasuunnitelman toteuttamisen jatkamisesta organisaatiossa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintasuunnitelma sisältää tarvittavat tiedot ja kartoitustestit, lomakkeet ja yhteystiedot, joita lapsi tai nuori ja huoltajat tarvitsevat, saadakseen tukea ja apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ammattilaiset saavat toimintasuunnitelmasta heti selkeän yleiskuvan, miten he voivat jatkaa asian parissa työskentelyä sekä oman avun ollessa riittämätöntä, tiedon mihin lapsi/nuori/huoltajat ohjataan eteenpäin.

Tavoitteena on lisätä tietoa ja taitoa tarjoamalla kohderyhmälle konkreettista infoa ja työkaluja heidän työhönsä. Palvelut ovat helpommin saavutettavissa, kun info niistä löytyy samasta paikasta. Opiskeluhuollon verkostoyhteistyö on tiivistynyt ja vahvistunut, sillä toimintasuunnitelma koskee sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajia että kuraattoreita. Mallin käytön tuloksia ei vielä voida mitata, koska se ei ole ollut tarpeeksi kauan käytössä.

Jatkossa voisi kehittää yhteinen suunnitelma siitä, miten koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaiset tekevät yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kanssa silloin, kun nuoren päihteiden käytöstä tai pelaamisesta on kehittynyt riippuvuus, miten nuori voisi saada oikeanlaista tukea ja hoitoa oikeaan aikaan. Hyvinvointialue on suuri ja yhteisiä linjoja olisi tärkeä kehittää.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintasuunnitelman sisältöä voi soveltaa eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin, kuten kaikille sote-ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään lapsia ja nuoria. Käyttöä helpottaa se, että kehittämistyössä on ollut mukana kentän työntekijöitä. Toimintasuunnitelman  soveltaminen vaatii koulutusta ja ammattilaisilta sen kokeilua. Jos alan ammattilaiset eivät osallistu kehittämistyöhön, on suuri riski, että kehittäminen epäonnistuu. Heillä on tärkeää tietoa toimintamallin sisällöistä ja siitä, miten sitä voidaan parhaiten hyödyntää käytännössä.

Mikäli toimintasuunnitelmaa pitäisi kehittää, olisin palkannut vielä toisen henkilön, joka olisi keskittynyt kehittämään yhteistyötä ja mallia kolmannen sektorin kanssa päihdehaittojen ehkäisyssä ja huoltajien tukemisessa.