Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti, Tarmoa - verkkopalvelu. Etelä- Karjalan HVA (RRP, P4, I2)

Etelä-Karjalan hyvinvointialue käynnistyi 1.1.2023. Tätä ennen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuotti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Eksote vuodesta 2010 alkaen. Etelä-Karjalan hyvinvointialueeseen kuuluu 9 kuntaa, joiden asukasluku on yhteensä noin 125 000. 

• Etelä-Karjalan suurimmat haasteet liittyvät väestön vähenemiseen ja ikääntymiseen( THL:n arviointiraportti Sosiaali- ja terveyspalvelut Etelä-Karjalan hyvinvointialueella 2020). Vuonna 2023 eteläkarjalaisista alle 18 -vuotiaiden osuus oli 16,4 % ja 18- 64- vuotiaiden osuus 55,5 % 65-84 vuotiaiden osuus yhteensä oli 25,2 % (Sotkanet 2023).
• Lisäksi työttömyys on keskimääräistä suurempaa ja pienituloisuus yleistä. Etelä-Karjalan taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde on maan keskitasoa korkeampi kuin koko Suomessa keskimäärin. Etelä-Karjalassa sataa työssäkäyvää kohden on työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä yhteensä 157. (Sotkanet 2022.)
• Eteläkarjalaisten elintavoissa on kohentamisen varaa. Tupakointi ja alkoholin liikakäyttö on näyttäytynyt osassa ikäryhmissä olevan koko maan keskitasoa korkeampi. 20- 64- vuotiaista alkoholia humalahakuisesti käytti 17,5% ja tupakoi päivittäin 16%.  (Sotkanet 2022). Ennusteen mukaan Etelä-Karjalassa 25- 74 vuotiaiden lihavuus tulee suurenemaan miehillä 27,9%.sta 31,4 %iin ja naisilla 28,1 %:sta 31,1%:iin vuosina 2022 - 2032 välisellä ajanjaksolla. Samalla ajanjaksolla uuden tyypin 2 diabetes- diagnoosin saa arviolta 3332 miestä ja 2250 naista jos lihavuuden esiintyvyys lisääntyy ennustetusti.  Mikäli lihavuus vähenisi 10 vuoden ajan 1% vuodessa eli 10 % nykytilaan verrattuna, välttyisi  162 miestä ja 76 naista sairastumasta tyypin 2 diabetekseen. Tämä toisi arviolta vähintään 4,5 miljoonan euron säästöt hoitokustannuksiin, (THL karttapalvelu 2023). 
• Henkilöstön riittävyys on kasvava haaste monien ammattiryhmien osalta. Väestön vanhetessa ja syntyvien lasten määrän vähetessä palveluntarpeet ja elinympäristö muuttuvat. Palvelujen tulevien vuosien kehittämisessä painotetaan asiakaslähtöisyyttä ja maakunnallista palveluverkkoa. Lisäksi tavoitteena on syventää palvelujen integraatiota ja vahvistaa digitalisaation hyödyntämistä.