Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monialainen asiakas- ja palveluohjaus Lapin HVA (RRP, P4, I2)
- MITÄ? Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävät palvelut helposti löydettäviksi.
- MIKSI? Asukkailla on aiempaa paremmat mahdollisuudet edistää hyvinvointiaan. Ammattilaisilla on väline asiakasohjaukseen ennaltaehkäisevien palveluiden pariin.
Lapin hyvinvointialue (Lapha) on maantieteellisesti laaja pitkien etäisyyksien alue, johon kuuluu 21 kuntaa. Asukkaita on 176 494. Lapin hyvinvointialue on jaettu neljään lähipalvelualueeseen:
- Pohjoisen-Lapin lähipalvelualue (7 kuntaa, väkiluku 26100, saamenkielisyys, iso pinta-ala).
- Itäisen Lapin lähipalvelualue (5 kuntaa, väkiluku 20600, iso pinta-ala).
- Lounaisen Lapin lähipalvelualue (6 kuntaa, väkiluku 58800)
- Kaakkoisen Lapin lähipalvelualue (3 kuntaa, väkiluku 70900)
Aluejako ei linjaa palveluiden sijaintia, vaan ne on muodostettu hyvinvointialueen sisäistä organisoimista ja johtamista varten. Palvelualueiden muodostamisessa on huomioitu muun muassa luonnolliset asiointisuunnat, kuntien väliset muut yhteistyöt sekä saamelaisalueen yhtenäisyys.
Lapin hyvinvointialueella järjestetään sosiaali- ja terveyspalveluita suomen lisäksi kolmella saamen kielellä. Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tapa, jolla alkuperäiskansa saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu (731/1999, 17§). Saamenkielisistä palveluista Lapin hyvinvointialueella säädetään tarkemmin laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä (612/2021, 5§).
Toimintaympäristön kuvausta on koostettu liitteenä oleviin kuviin.
Kuva
Kuva
Kuva
Lapissa on tahtotila ja tarve edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Hyvinvointia voidaan lisätä hyödyntämällä matalan kynnyksen palveluita ja hyvinvointia edistävää toimintaa jo ennen, kuin haasteet alkavat kasautua. Näihin palveluihin kuuluu esimerkiksi liikunta, ravitsemusneuvonta sekä taiteeseen ja kulttuuriin liittyvät toimet. Monialaisella hyvinoinnin asiakas- ja palveluohjauksella on tavoitteena on vastata Lapin väestön tunnistettuihin hyvinvointitarpeisiin, kuten:
- perheiden ja työikäisten hyvinvointiin,
- lasten ja nuorten mielenterveyteen,
- ikääntyneiden toimintakyvyn ja osallisuuden parantamiseen, sekä
- koko väestön arjen turvallisuuden lisäämiseen.
Ennaltaehkäisevillä palveluilla ja varhaisella puuttumisella voidaan estää ongelmien kasaantuminen. Tämä edellyttää toimivia matalan kynnyksen palveluita ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Keskeistä on oikea-aikainen ja paikallinen palveluohjaus, joka kattaa esimerkiksi liikunta-, kulttuuri- ja sote-palvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnot. Tällä hetkellä yhteistyökäytännöistä on sovittu paikallisesti, mutta toiminta ei ole vielä systemaattista. Monialaisella asiakas- ja palveluohjauksen mallilla pyritään kehittämään näitä rakenteita. Samalla vahvistetaan kuntien, hyvinvointialueen ja muiden sidosryhmien yhteistyötä ennaltaehkäisevää työtä. Tavoitteena on edistää hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta.
Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen ydinkehittäjäjoukko
- Lapin hyvinvointialue
- RRP-hanketoimijat investointi 2
- Päivittäinen kehittäminen, koordinaatio
- Kuntien ja järjestöjen PTV-tuki
- Kansallinen yhteistyö
- RRP-hanketoimijat investointi 1 ja 4
- Tiiviisti mukana kehittämisessä, investoinnista 1 pyydetty palautetta, investointi 4 merkittävä yhteistyökumppani erityisesti digitaalisen palvelutarjotinratkaisun pohdinnassa
- Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen asiantuntijat, osallisuuden ja järjestöyhteistyön asiantuntijat
- Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen mallin integrointi pysyvien rakenteiden ja prosessien suunnitteluun
- RRP-hanketoimijat investointi 2
- Digitiimi
- Palvelutarjottimen digitaalinen ratkaisu integroituna muihin digitaalisiin palveluihin
- Kehittämis- ja strategiapalveluiden johto, sosiaali- ja terveyspalveluiden johto
- Resurssien käyttöön liittyvä päätöksenteko
- Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu
- Monitoimijaisen osaamisen tuominen kehittäjätiimiin, TKI-yhteistyö
- Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys
- Järjestöyhteistyö, Lähellä.fi-tuki toimijoille
Kansallinen yhteistyö
- Terveyden ja hyvinvoinninlaitos
- Kansallisen kehittämisen kokoaminen, Kehittäjätapaamiset
- Muiden hyvinvointialueiden RRP hankkeet
- Onnistuneiden esimerkkien jakaminen, haasteiden esiinnostaminen ja yhteinen ratkaiseminen
Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävät palvelut ovat asukkaiden ja ammattilaisten helposti löydettävissä. Lapin hyvinvointialueen asukas voi omatoimisesti etsiä edellä mainittuja palveluita ja toimintoja sekä ohjautua niihin itsenäisesti ilman tukea.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset hyödyntävät aiempaa enemmän kuntien ja kolmannen sektorin palveluita ja toimintoja asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Edellä mainittujen merkitys ennalta ehkäisevinä toimintoina tiedostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa aiempaa paremmin, myös niihin liittyvä osaamisen taso on vahvistunut.
Ennalta ehkäisevien palveluiden käytön lisääntyminen vähentää raskaampien sote-palveluiden käyttöä. Niukkoja resursseja voidaan käyttää niihin asiakkaisiin, joiden tarve on sosiaali- ja terveyspalveluissa. Muutoksen mahdollistavat toimenpiteet mittareineen on esitelty alaotsikon "Muutoksen mittaminen" alla.
Tavoite ja mittarit integroitu Laphan hyvinvointisuunnitelmaan 2024-2025, jossa hytetu-palvelukonsepti on osana. Mittarit on esitetty alla ja hyvinvointisuunnitelman koonti on liitetty liitteeksi. Alle on koottu VASA 2-hankkeelle kirjatut toimenpiteet, lisäksi Lapin hyvinvointialueen hytetu-suunnitelma sisältää monia muita hytetu-ohjausta edistäviä toimenpiteitä, jotka löytyvät liitteenä olevasta suunnitelmasta.
Hyvinvointia ja terveyttä edistävät elämäntavat: Edistetään työikäisten työ ja toimintakykyä ehkäisemällä ylipainoa ja terveyshaittojen syntymistä vahvistamalla asukkaiden oma-arviointia ja toimijuutta
- Kehitetään digitaalinen hyte-palvelutarjotin
- Toimenpidemittarit: Toteutuneet yhteiskehittämistilaisuudet ja käyttöönotettu palvelutarjotin
- Vertaistukitoiminnan ja muun matalan kynnyksen toiminnan edistäminen ja järjestöjen toimintaan ohjaaminen mm. hyvinvointilähetteen ja lähellä.fi järjestötietopalvelun kautta
- Toimenpidemittarit: Järjestöavustuksia on kohdennettu vertaistukitoimintaan ja matalan kynnyksen toimintaan (avustettujen toimintojen lkm ja laajuus), tehtyjen hyvinvointilähetteiden määrä ja järjestöjen toimintoihin ohjausten määrä
- Arkeen Voimaa itsehoitoryhmissä lisätään tietoisuutta terveellisistä elintavoista sekä vahvistetaan minäpystyvyyttä
- Toimenpidemittari: Järjestetyt ryhmätoiminnot (lkm), ryhmiin osallistuneet henkilöt (lkm) sekä elämänlaatumittarin ja asiakaspalautteen tulokset.
Arjen turvallisuus: Tuetaan ikääntyneiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ottamalla asiakaskohtaamisissa huoli yksinäisyydestä otetaan puheeksi ja annetaan tietoa yhteisöllisen toiminnan mahdollisuuksistan sekä Otetaan käyttöön lähetetoiminta asiakasohjauksen kehittämiseksi
- Kehitetään digitaalinen hyte-palvelutarjotin asiakasohjauksen tueksi
- Toimenpidemittari: Digitaalinen hyte-palvelutarjotin on käyttöönotettu
- Hyvinvointilähete -toimintamallilla tuetaan yhteisölliseen ja mielekkääsen toimintaan linkittymistä
- Toimenpidemittarit: Yhteisölliseen toimintaan ohjautuneet (lkm), positiivisen mielenterveyden mittarit (3 krt).
Päihteettömyyden tuki: Lisätään osaamista ja otetaan toimintamalleja käyttöön koordinoidusti
- Vahvistetaan Hoito syytteen sijaan -toiminnan yhdenmukaista mallia ja lisätään osaamista ohjaukseen
- Toimenpidemittari: Hoito syytteen sijaan palveluketju on laadittu ja toimeenpantu
Yhteistyörakenteet: Hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiselle on käytössä toimivat yhteistyörakenteet
- Luodaan järjestöyhteistyön rakenteet
- Toimenpidemittari: Järjestöjä on tuettu Lähellä.fi palvelun ja palvelutarjottien käytössä; koulutusten ja käyttöönoton ohjausten lkm; Lähellä.fi palveluun rekisteröityneiden järjestöjen ja
ilmoitusten määrä
- Toimenpidemittari: Järjestöjä on tuettu Lähellä.fi palvelun ja palvelutarjottien käytössä; koulutusten ja käyttöönoton ohjausten lkm; Lähellä.fi palveluun rekisteröityneiden järjestöjen ja
______________________________________________________________________________________
Jokaisen painopisteen kokonaisedistymistä varten on hyvinvointialueella laadittu mittarit, joilla seurataan väestön hyvinvointia kokonaisuutena. Monialaisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiakas- ja palveluohjauksella tähdätään näiden tulosindikaattoreiden edistymiseen yhdessä muiden hyvinvointialueen palveluiden kanssa. Tässä esimerkkinä yhden painopisteen kokonaisedistymisen mittarit:
Hyvinvointia ja terveyttä edistävät elämäntavat
- Liikuntaan liittyvä neuvonta ja ohjaus, % perusterveydenhuollon asiakkaista
- Sairauspäivärahaa saaneet 25 - 64-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä
- Työttömien terveystarkastukset, % työttömistä
- Niiden osuus, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka, %20 vuotta täyttäneistä, koulutusryhmittäin
- Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä
- Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18-34 vuotiaat, %vastaavanikäisestä väestöstä
- Työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu
- Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16 - 64-vuotiaista
- Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus, % 20 vuotta täyttäneistä, koulutusryhmittäin
- Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI ≥ 30kg/m2), % 20 vuotta täyttäneistä, koulutusryhmittäin
- Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus, % 20 vuotta täyttäneistä, koulutusryhmittäin
- Sairastavuusindeksi, ikävakioitu
- TEAviisari
Lappilaista monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen kehittämistä lähdettiin kehittäjäjoukon kanssa ratkaisemaan kansallisten minimikriteerien alueellisten vahvuuksien ja voimavarojen kautta.
- (Kansalliset minimikriteerit)
- (Lapin ratkaisu)
- Hyvinvoinnin arvioinnin työvälineitä
- HYTETU-verkkosivustolle tulee tietoa arvioinnin työvälineistä
- Digitaaliselle alustalle koottu monialainen palvelutarjotin
- Oma digiratkaisu otetaan käyttöön 5/25
- Sisältö nousee palvelutietovarannosta ja Lähellä.fi-palvelusta
- Hyte-lähetekäytäntöjä asiakasohjauksen ja moniammatillisen yhteistyön tukena
- Hyvinvointilähete on toiminnassa vuoden 2025 (VASA 2 -hanke)
- Liikunta- ja ravitsemusneuvonnan palvelupolut kehitteillä (Elintapaohjauksen hanke)
- Osallistumiskynnystä madaltavia käytäntöjä
- Kaikukortti on käytössä Rovaniemi, Kemi, Keminmaa, Tornio
- Hyvinvointilähetteen linkkihenkilö tukihenkilönä
- Tukea, ohjausta ja neuvontaa asukkaille, jotka eivät pysty, osaa tai halua käyttää digitaalisia asiointikanavia
- Asiakkaalla mahdollisuus pyytää apua sopivan toiminnan tai palvelun löytymisessä hyvinvoinnin edistämisen verkkosivuun tai digitarjottimen toimintaan tutustumisessa
- Ohjausta ja koulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen varmistamiseksi
- THL:n kansallisen koulutusmateriaalin hyödyntäminen
- HYTETU-ohjauksen polku ammattilaiselle, portaittainen tuki
- Hyvinvoinnin puheeksioton kortti?
Kuva
Palautetta eri materiaaleista on kerrytetty kehittämisen aikana seuraavilta tahoilta:
- Kehittäjäasiakkaat
- Kehittäjäasiakastapaamiset Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa
- Digitaalisen palvelutarjottimen pilotoinnit käyttäjäasiakkaiden kanssa
- Sosiaali- ja terveysalan asiakaskohtaamisten parissa työskentelevät ammattilaiset
- Palveluohjaajat
- RRP-hankkeen investoinnissa 1 (terveyspalveluiden kehittäminen) työskentelevät ja heidän verkostonsa
- Järjestöt ja järjestökeskukset
- Etäyhteyksin, esim. HYTETU-aamukahvitilaisuuksissa sekä erillisissä info- ja työpajatilaisuuksissa
- Kunnat, kuntien hytetu-yhdyshenkilöt
- Etäyhteyksin, esim. HYTETU-aamukahvitilaisuuksissa sekä erillisissä info- ja työpajatilaisuuksissa
Lapin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monialainen asiakas- ja palveluohjaus pohjautuu seuraaviin taustatietoihin
- Muiden RRP-hankkeiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monialainen asiakas- ja palveluohjaus
- Kansallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti (RRP) | Innokylä
- Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen suunnitelma 2024-2025 sekä hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus 2023
- Lapin hyvinvointialueen RRP-hankesuunnitelma
Lapin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monialainen asiakas- ja palveluohjauksessa hyödynnetään seuraavia muiden toimijoiden kehittämiä sekä jo aiemmin Lapissa kehitettyjä ratkaisuja
- Arkeen Voimaa - toiminnan pilotointi ja jalkauttaminen Lapin HVA (RRP, P4, I2) | Innokylä
- Lapin hyvinvointilähete (RRP, P4, I2) | Innokylä
- Kaikukortti vaikuttaa - tietoa kulttuurihyvinvoinnista hyötykäyttöön | Innokylä
- OLKA® -koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa | Innokylä
- Lähellä.fi -järjestötietopalvelu | Innokylä
- Ankkuritoiminnan vahvistaminen Lapin HVA (RRP, P4, I2) | Innokylä
- MARAK etäkokous Lapin malli Lapin HVA (RRP, P4, I2,I4) | Innokylä
- Palvelutietovaranto
Asiakasymmärryksen työpajassa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen asiakas- ja palveluohjausta pohdittiin kolmen hyvinvointialueen painopisteen kannalta. Asiakasymmärrystä lisättiin seuraavanlaisten hyvinvointialueen strategisiin painospisteisiin kohdennettujen asiakasprofiilien kautta. Tekstinä on esitelty yksi asiakasprofiili, muista on koostettu lyhyet videot.
- Matti Valtimo: Tämä asiakas on keski-ikäinen mies, jolla on diagnosoitu sepelvaltimotauti. Hänellä on taustalla korkea verenpaine ja lievä ylipaino. Hän kokee haasteita liikunnan aloittamisessa ja terveellisten elämäntapojen ylläpitämisessä.
- Tavoitteena hytetu-palveluohjauksen näkökulmasta: Asiakkaan terveyden ylläpito ja elämänlaadun parantaminen ennaltaehkäisevillä toimilla, kuten liikuntaohjauksella ja ravitsemusneuvonnalla.
Asiakkaan kohtaamat esteet: Toimintaan ja palveluiden pääsemisessä esteet olla pitkiä välimatkoja, aikaansaamattomuutta, tietämättömyyttä siitä, mistä hakea apua, tai sitä, ettei ymmärretä, että pitäisi tehdä jotain, koska "tässähän ollaan ihan tyytyväisiä elämään". Asiakas saattaa myös vältellä omien asioidensa hoitamista tai olla yhteydessä terveydenhuoltoon, kokea yksinäisyyttä, tai olla epävarma siitä, miten apua tulisi hakea. Puute vertaisryhmistä ja asioiden käsittely vain vitsinä voivat myös estää palvelujen hyödyntämistä. Työterveyshuolto saattaa olla ainoa terveydenhuollon taho, jonka asiakas kohtaa, mutta ei tiedä, että voi mennä sinne, vaikka ei ole sairas tai ei ole tapahtunut vahinkoa, mikä voi johtua ajatusvääristymistä. Asiakas ei välttämättä tiedä palveluista ja mahdollisuuksista tai pelkää stigmaa hakea apua "näin terveenä". Pitkät työpäivät saattavat estää palveluihin menemisen, ja asiakas voi pelätä, että työkyvyn heikentyminen johtaisi hyvien työpaikkojen menetykseen.
Asukkaan tavoittaminen viestinnällä: Palveluihin pääsyn ja hyödyntämisen varmistamiseksi tarvitaan kohderyhmälähtöistä ja matalan kynnyksen viestintää, ennaltaehkäisevää lähestymistapaa sekä näkyvyyttä julisteiden ja tempauksien kautta. Esimerkiksi S-ketjun ja muiden yritysten tarjoamat terveysvalinnat ja elintapaohjaus voivat tavoittaa asiakkaita, samoin kuin työterveyshuollon tarjoama tieto työpaikoilla ja Lapin yrittäjien kautta välitettävä tieto yksityisyrittäjille. Myös betoniautonkuljettajien liitot ja yhdistykset voivat toimia viestintäkanavina, samoin kuin oppilaitokset, jotka tuovat esille elintavoista tietoa jo koulutusvaiheessa.
Mukaan tarvittava toimijaverkko: Monialaisiin toimijoihin, jotka tulisi kytkeä mukaan asiakkaan palveluohjaukseen, kuuluvat yritykset, oppilaitokset, työterveyshuolto, työnantajat, ammattiyhdistykset, yrittäjäyhteisöt, ja kohderyhmälle suunnitellut toimenpiteet, kuten äijäjumppa. On tärkeää, että ammattilaiset osaavat ohjata asiakkaita oikeisiin kohdennettuisiin ryhmiin, joissa on vertaisryhmää, ja että ohjaajilla on kohderyhmän osaamista. Myös kansalaisopistojen kaltaisten tahojen tulee tarjota tietoa asiakkaille. Hankkeet miesten hyvinvointiin, kuten Verkkopuntari ja Perhekeskus, voivat tarjota lisätukea.Selkeän palvelupolun varmistamiseksi on tärkeää, että asiakkaat eivät siirry palvelusta toiseen ilman selkeää jatkumoa. Tähän kuuluu kattava työterveyshuolto ja selkeä siirtymä työterveydestä pth tai esh, sekä itsehoitopolut työterveyshuolloissa. Seurannan avulla voidaan varmistaa siirtymien sujuvuus.
Oman hyvinvoinnin edistämisen keinoja: Asiakkaan omaa osallisuutta ja toimijuutta voidaan vahvistaa älykelloilla, jotka muistuttavat terveyden riskeistä ja voivat vaikuttaa käyttäytymiseen. Kulttuurilliset tekijät vaikuttavat myös asiakaskäyttäytymiseen, ja työpaikat keskittyvät yhä enemmän työhyvinvoinnin vahvistamiseen. Tietoisuuden lisääminen, itsehoito ja omahoito-ohjelmat ovat myös keskeisiä keinoja asiakkaan osallisuuden tukemiseksi.
Monialainen asiakas- ja palveluohjauks hyvinvointia edistävään toimintaan mallinnettiin luonnosvaiheessa sekä kokonaisvisiona että ammattilaisen näkökulmasta. Lisäksi asiakasymmärrystä lisättiin asiakasprofiilivideoilla ja puheeksi otto -korttia luonnostelemalla.
Kuva
Kuva
Kuva
Kansallisen Tarmoa-palvelutarjotinratkaisun pilotointi
Lapin hyvinvointialueen kehittämis- ja strategiapalveluiden johtoryhmä teki syksyllä 2023 päätöksen Tarmoa pilotointiin osallistumisesta. Loppuvuodesta hanke esitteli hyte-palvelukonsepti kehittämistyötä, erityisesti eri toimijoiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita ja toimintoja kokoavan digitaalisen palvelutarjottimen kehittämistyöhön liittyen. Esittelyiden ja tarkentavien keskusteluiden pohjalta Pohjoisen lähipalvelualueen ikääntyvien palvelut ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen kuntoutusohjaus- ja kommunikaatiopalvelut lupautuivat osaltaan osallistumaan Tarmoa palvelun pilotointiin, joka toteutui Lapin hyvinvointialueen osalta 20.2.-19.4.2024.
Tarmoa pilotointia laajennettiin maaliskuun aikana siten, että hankkeen toimesta jalkauduttuun erilaisiin matalan kynnyksen kohtaamispaikoille kuten Rovaniemen Kansalaistalolle, Lapin keskussairaalan yhteydessä olevalla OLKA-pisteelle ja Lapin Näkövammaisten toimistolle. Kohtaamispaikoilla sekä ammattilaisilla että kuntalaisilla oli madollisuus tutustua Tarmoa palvelutarjottimeen, tehdä itsenäisesti palveluhakuja oman kiinnostuksen mukaisesti ja antaa käyttäjäpalautetta palvelussa olevan palautelomakkeen kautta. Pilotointijakson aikana Tarmoa palvelutarjotinta esiteltiin useissa eri foorumeissa yhteistyöverkostoon kuuluville toimijoille (mm. kuntien PTV käyttäjät, Laphan toimijat jne).
Asukaspalautteiden yhteenvedossa muun muassa korostettiin tarvetta parannuksiin käyttöliittymän suunnittelussa, jotta navigointi olisi helpompaa ja luettavuus parempaa. Kriittisenä pidettiin hakutoiminnon tehokkuuden parantamista. Edelleen palautteen perusteella nostettiin esille, että Tarmoan olisi hyödyllistä erottautua tarjonnallaan tai integroitua paremmin olemassa oleviin alustoihin. Ammattilaiset muun muassa toivoivat, että palvelun kehityksessä tulisi keskittyä erityisesti mobiilikäytön parantamiseen, hakusuodattimien tarjoamiseen käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja palvelun koetun hyödyllisyyden vahvistamiseksi.
9/2024 Lapin hyvinvointialueella tehtiin päätös oman digitaalisen palvelutarjottimen kehittämisestä. Oman palvelutarjottimen kehittämiseen vaikuttivat merkittävästi taloudelliset syyt.
Ratkaisua kehitettiin edelleen luonnosvaiheen jälkeen huomioiden seuraavia muutostarpeita
- Palvelutarjottimen digiratkaisun kehittäminen alueella kansallisen Tarmoa-ratkaisun käytöönoton sijaan vaatii erityistä tarkastelua hyvinvointikyselyn ja tiedolla johtamisen osalta (kävijämäärät). Omassa ratkaisussa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että sen kautta on mahdollista löytää tieto hyvinvoinnin edistämiseen tarjolla olevasta avusta ja tuesta sekä sen pyytämisen keinoista.
- Ammattilaisten ohjaukseen ja kouluttamiseen käytettävät materiaalit sekä asukkaille suunnattavat materiaalit on mukautettava hyvinvointialueen käyttöön tulevan hytetu-verkkosivuston ja palvelutarjottimen kanssa yhteneväisiksi, jotta hytetu-ohjauksen välineet ovat johdonmukaiset ja selkeät.
HYTETU-ammattilaisilta selvitettiin myös, miten he toivovat saavansa tietoa alueellisesta hytetu-työstä. Vastaajia oli yhteensä 40, joista 15 oli järjestöistä, 4 kunnasta, 1 viranomaistaho, 2 oppilaitosedustajaa ja 16 hyvinvointialueen toimijaa. Tärkeimpinä viestintäkeinoina pidettiin:
- koulutuspäivät ja seminaarit 65 %
- webinaarit ja niiden tallenteet 54 %
- sähköpostiin tulevat uutiskirjeet 46 %
- verkkokoulutuskokonaisuudet 38 %
- henkilöstöintra 24 %
Kuva
