Hyvinvointilähete ja liikuntaneuvonnan palveluketju – toimintamallit osana monialaisen HYTE- palvelukonseptin asiakas- ja palveluohjausta Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I 2/4)
Hyvinvointilähete- ja liikuntaneuvonnan palveluketju toimintamalleissa sosiaali- ja terveysalan ammattilainen ohjaa asiakkaan ensisijaisesti kuntien ja järjestöjen hyte-palveluihin. Apuna ohjaamisessa hyödynnetään digitaalista hyte-palvelutarjotinta.
Toimintamallin nimi
Hyvinvointilähete- ja liikuntaneuvonnan palveluketju toimintamalleissa sosiaali- ja terveysalan ammattilainen ohjaa asiakkaan ensisijaisesti kuntien ja järjestöjen hyte-palveluihin. Apuna ohjaamisessa hyödynnetään digitaalista hyte-palvelutarjotinta.
Kuva
Kuvateksti
Hyvinvointilähete -mallin toiminnan prosessi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueellaKuva
Kuvateksti
Hyvinvointilähete- ja liikuntaneuvonnan palveluketju toimintamalliKuva
Kuvateksti
Liikuntaneuvonnan palveluketju Keski-PohjanmaallaHyvinvointilähete- ja liikuntaneuvonnan palveluketju toimintamalleissa tavoitteena on, että asiakas itse ymmärtää omaa hyvinvointiaan kokonaisvaltaisesti ja tunnistaa erilaisia keinoja hyvinvointinsa edistämiseen yhteisöjen ja/tai mielekkään tekemisen avulla. Toimintamalleissa korostuu ennaltaehkäisy, ongelmien varhainen tunnistaminen ja digitaalisten innovaatioiden hyödyntäminen. Näissä toimintamalleissa sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tunnistaa ja ohjaa asiakkaan ensisijaisesti kuntien, järjestöjen ja/tai seurakuntien hyte-palveluihin. Apuna ohjaamisessa hyödynnetään digitaalista hyte-palvelutarjotinta, josta sote-ammattilaiset helposti löytävät kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen ja seurakuntien hyte- palvelut ja -toiminnot. Tarvittaessa sote-ammattilainen kirjaa yhdessä asiakkaan kanssa ja hänen suostumuksellaan hyvinvointilähetteen ja/tai hänet ohjataan tarvittaessa kuntien liikuntaneuvontaan tai hyvinvointialueen elintapavalmennukseen.
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite tuotti Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jo vuosien 2017- 2022 aikana. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille 1.1.2023. Tämän uudistuksen myötä Soite järjestää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi pelastustoimen palvelut kahdeksan kunnan alueella Keski-Pohjanmaalla. Jäsenkuntia ovat Kokkola, Kannus, Toholampi, Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho ja Lestijärvi, joiden yhteenlaskettu väestöpohja on noin 68 000 henkilöä. Hyvinvointialueella työskentelee n. 4000 työntekijää ja 300 sopimuspalokuntalaista.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, alueen kunnat, järjestöt ja seurakunnat ovat mukana toimintamallissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden tuottamisessa.
Keski-Pohjanmaan väestön ikärakenne on muuttunut ja muuttuu vanhemmaksi. Väestöennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden osuus jatkaa vähenemistään, kun taas 65-vuotta täyttäneiden osuus jatkaa lisääntymistä. Sairastavuus ja koettu yksinäisyys on Keski-Pohjanmaalla suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Työttömien osuus työvoimasta on hieman koko maata alhaisempi. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinten-sekä sidekudosten sairauksien ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on Keski-Pohjanmaalla yhtä suuri kuin koko maassa keskimäärin. Keskipohjanmaalaisten elintavoista esille nostettuna erityisesti liikuntaan, ravitsemukseen ja uneen liittyen; terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän liikkuvien osuus on Keski-Pohjanmaalla lähes sama kuin koko maassa keskimäärin. On huolestuttavaa, että lähes 60% väestöstä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Niukasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja syövien osuus on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Lihavien (BMI eli painoindeksi 30 kg/m2 tai enemmän) 20 vuotta täyttäneiden osuus on Keski-Pohjanmaalla samansuuruinen kuin koko maassa keskimäärin. Lihavien osuus oli 23,3 % (koko maa 23,1 %) vuonna 2020. Noin joka viides keskipohjanmaalainen nukkuu terveytensä kannalta liian vähän.
Yksinäisyys on kallis ongelma sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Yksinäisyyden hintaa voidaan vertailla kansainvälisestikin esim. Isossa-Britanniassa on laskettu yksinäisyyden yhteiskunnalliseksi hintalapuksi noin 11 400 euroa vuodessa jokaista yksinäistä kohden. Yksinäisyyden hintalappu sisältää yksinäisyyden kustannukset terveyteen, hyvinvointiin ja tuottavuuteen. THL:n tutkimukset osoittavat, että yksinäisyys lisää merkittävästi terveydenhuollon palveluiden käyttöä. Keski-Pohjanmaalla on Kouluterveyskyselyn ja Terve Suomi- tutkimuksen mukaan noin 8 975 vakavasta yksinäisyydestä kärsivää ihmistä. Tämän laskutavan mukaan Keski-Pohjanmaalle yksinäisyydestä koituva hintalappu on n. 102 miljoonaa euroa vuodessa. Yksinäisyyden vaikutukset ulottuvat henkisestä ja fyysisestä terveydestä taloudellisiin kustannuksiin ja yhteisöllisyyden heikkenemiseen. On tärkeää, että sekä yksilöt että yhteiskunta tunnistavat yksinäisyyden ongelman ja pyrkivät löytämään keinoja sen lievittämiseksi. Yhteisöllisyyden vahvistaminen, sosiaalisten verkostojen tukeminen ja mm. mielenterveyspalveluiden parantaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä yksinäisyyden vähentämiseksi ja sen aiheuttamien kustannusten pienentämiseksi. Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan saada merkittäviä taloudellisia säästöjä ja samalla myös ihmisen hyvinvointi ja elämänhallinta vahvistuvat. Yksinäisyyden torjunnassa tuleekin ottaa kaikki keinot käyttöön ja yksi tapa on hyvinvointilähetteen kirjoittaminen henkilölle, joka kokee yksinäisyyttä ja on syrjäytynyt tai vaarassa syrjäytyä.
Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen hyvinvointilähete -mallin alkuvaiheessa kohderyhmäksi valikoitui Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella ikäihmiset, omaishoitajat sekä työttömät ja monipalveluasiakkaat. Kohderyhmää on tarkoitus laajentaa koskemaan koko hyvinvointialueen väestöä. Kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä voi olla mm. mielenterveys- ja päihdehäiriöitä tai kohonnut riski sairastua niihin. (LISÄÄ TÄHÄN VIELÄ MITEN TÄHÄN KOHDERYHMÄÄN ON PÄÄDYTTY)
Liikuntaneuvonnan palveluketjussa kuntapuolen liikuntaneuvontaan voidaan ohjata pääsääntöisesti kaikenikäisiä, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän, eivät ole löytäneet sopivaa liikuntamuotoa tai kaipaavat neuvoja liikkumis- ja elintapatottumuksiin. Tässä on kuitenkin hieman kuntakohtaisia eroja.
Hyvinvointialueen elintapavalmennus on kohdennettu yli 18-vuotiaille ja asiakkaan tilanne vaatii terveydenhuollon ja fysioterapeutin asiantuntemuksen, asiakkaan oltava motivoitunut elintapojensa muutokseen. Asiakkaalla tulee olla liikkumattomuuden lisäksi jokin/jotkin seuraavista: tyypin 2 diabetes, ylipaino/korkea BMI, sydän- ja verisuonitauti, toimintakyvyn heikkenemisen uhka. Elintapavalmennuksen kohderyhmän valinnassa on käytetty työpajatyöskentelyä sekä kuntapuolen päättäjien että hva:n edustajien kanssa. Osittain liikkumattoman sydän- ja verisuonisairautta sairastavan kohderyhmän valintaan vaikutti sote-keskushankkeen aikana luotu ja aloitettu pilotointi toimintamallista Liikuntaneuvonta osana sepelvaltiotautipotilaan liikunnallista kuntoutusta.
Kuntien liikuntaneuvonnan kohderyhmissä on kuntakohtaista vaihtelua. Riippuen kuntien päätöksestä kohdentaa liikuntaneuvontaansa tietyille asiakasryhmille esim. työikäset, eläkeläiset, lapsiperheet.
Hyvinvointialueen jokaisesta terveyskeskuksesta on fysioterapeutti lähtenyt halutessaan mukaan toteuttamaan elintapavalmennusta osana omaa työtään. Tärkeää olisi, että jokaisessa alueen kunnassa olisi vastinparina myös kuntapuolen liikuntaneuvontaa toteuttava henkilö. Liikuntaneuvonnan ja elintapavalmennuksen palveluketjua juurrutetaan kunnan liikuntaneuvojien kanssa yhteisillä teams tapaamisilla ennalta sovitusti terveyskeskusten vastaanottojen kuukausipalavereissa ja lääkärimeetingeissä. Sisäiset ohjeet liikuntaneuvontaan ja elintapavalmennukseen ohjaamiseen/lähettämiseen on laadittu ja ne tallennettu henkilöstölle hyvinvointialueen intraan. Liikuntaneuvonnan ja elintapavalmennuksen palveluketjuista on laadittu henkilöstötiedote ja palvelu kuvataan asiakkaille hyvinvointialueen nettisivuille. Hyvinvointialueella tehdään kuntien kanssa sopimus elintapavalmennuksen ja liikuntaneuvonnan toteutuksesta kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyönä.
Millä mittareilla muutosta seurattiin ja arvioitiin? Millainen muutos havaittiin? Saavutettiinko tavoitteet?
Iso-Britanniassa on todettu, että hyvinvointilähete voi vähentää perusterveydenhuollon vastaanottojen käyntejä.
Liikuntaneuvonnan hyödyllisyys, Liikuntaneuvonnan vaikutus asiakkaan pystyvyyteen muuttaa liikkumistottumuksiaan, Vaikutus liikkumiseen, vaikutus paikallaan oloon, koettu terveys, koettu fyysinen kunto, koettu työkyky, FIT-indeksi
paljonko lähetteitä, mittaritulokset, vähenikö sote-palveluiden tarve, ptv-kuvausten määrä kunnilla/hva:lla/järjestöillä/
Kansikuva
