Ilmiölähtöinen toiminta yhteisöllisessä opiskeluhuollossa
Toimintamalli yhteisölliseen opiskeluhuoltoon erilaisten ilmiöiden ratkaisemiseksi yhdessä ammattilaisten, huoltajien ja opiskelijoiden kanssa lähellä arjen rajapintaa. Systeemistä kehittämistä perhekeskuksessa.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli yhteisölliseen opiskeluhuoltoon erilaisten ilmiöiden ratkaisemiseksi yhdessä ammattilaisten, huoltajien ja opiskelijoiden kanssa lähellä arjen rajapintaa. Systeemistä kehittämistä perhekeskuksessa.
1.Mitä ilmiölähtöisesti toimiva yhteisöllinen opiskeluhuolto tarkoittaa?
Tavoitteena lasten, nuorten ja perheiden hyvä arki ja hyvinvointi yksilönä ja yhteisöinä.
Kouluissa lähellä lasten, nuorten ja perheiden arkea monet pirulliset ongelmat ja yhteiskunnalliset ilmiöt konkretisoituvat.
Toimintamalli on työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia haastavien ilmiöiden taklaamiseen yhdessä (ekosysteeminä):
- Ratkaistaan ilmiöitä paikallisesti ja yhdessä yhteisöllisessä opiskeluhuollossa
- Huoltajat ja oppilaat osallistuvat ilmiön taklaamiseen
- samoin tarvittavien palveluiden ammattilaiset yli organisaatiorajojen.
Toimitaan joustavasti, ketterästi ja ajantasaisesti; ei ole yhtä oikeaa tapaa edetä prosessissa.
Työtä ohjaavat keskeiset periaatteet: Systeemisyys; dialogisuus, osallisuus, perhe- ja lapsilähtöisyys, yhteistoiminnallisuus
2.4 Toimeenpanon organistoiminen ja seuranta
3. Mikä tukee ilmiölähtöistä toimintaa yhteisöllisessä opiskeluhuollossa
4. Työkaluja
Sovittu koordinaatio vastuutaho tai -tahot, jotka johtavat, koordinoivat ja tukevat ilmiölähtöistä työskentelyä. Tämä voi olla esimerkiksi koulukuraattori, rehtori, vanhempainyhdistys tai monialainen tiimi. Koordinaatiota tarvitaan havaintojen tekemiseen sekä prosessin työskentelyn ja osallistujien koordinointiin.
Osallistuminen, vuorovaikutus ja kuuntelu
Yhteisön jäsenten, oppilaiden, vanhempien sekä ammattilaisten osallistuminen ja kuuleminen ovat keskeisiä. Tämä vaatii rakenteita osallistumiseen ja vuorovaikutukseen, kuten säännöllisiä foorumeita, joissa opettajat, oppilaat, vanhemmat ja muut toimijat voivat ilmaista näkemyksiään ja huoliaan sekä osallistua päätöksentekoon. Tässä on mahdollista hyödyntää olemassa olevia ryhmiä ja tapaamisia, kuten vanhempainiltoja ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoryhmää.
Monitoimijainen asiantuntijuus ja yhdessä tekeminen
Eri ammattiryhmien, kuten opettajien, koulukuraattorien, psykologien, sosiaalityöntekijöiden ja muiden asiantuntijoiden yhdessä tekemistä tarvitaan mahdollistamaan kokonaisvaltaiset näkökulmat ilmiöiden ymmärtämiseen ja niihin puuttumiseen.
Selkeä toimintamalli ja suunnitelma
Ilmiölähtöisen työskentelyn tulee perustua yhteisesti tiedostettuun prosessisuunnitelmaan, jossa on kuvattuna toiminta, vastuut ja aikataulut. Yhteisen toimintamallin avulla kaikki ymmärtävät, mitä odottaa.
Yhdessä oppiminen
Ilmiölähtöinen työskentely vaatii oppimista kaikilta osapuolilta. Toimintaa voi lähestyä yhdessä kokeilemisen ja harjoittelun ajatuksella. Tärkeää on myös arvioida yhteistä prosessia ja onnistumista.
Kriittinen ajattelu ja reflektointi
Kouluyhteisön tulee olla tietoinen siitä, mitkä ilmiöt ovat oleellisia ja miten syvällisesti niihin tulisi puuttua. Kaikkea ei voida ratkaista, mutta tarkoituksenmukainen ja realistinen lähestymistapa yleensä johtaa vaikuttavampiin tuloksiin.
Pitkäjänteinen sitoutuminen
Ilmiölähtöinen työskentely on jatkuva prosessi, joka vaatii aikaa, se ei ole pikaratkaisu. Pitkäjänteinen kaikkien osapuolten sitoutuminen on tarpeen, jotta voidaan nähdä tuloksia ja saavuttaa muutoksia yhteisössä.
Kansikuva
