IPS - Sijoita ja valmenna! -työhönvalmennuksen toimintamalli, Keski-Suomen HVA (RRP, P3)
Mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden hyvinvoinnin, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistuminen, työllistyminen ja työssä pysyminen. Työllistyessä tarve hoitojärjestelmän ja etuuksien käyttöön vähenee.
Toimintamallin nimi
Mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden hyvinvoinnin, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistuminen, työllistyminen ja työssä pysyminen. Työllistyessä tarve hoitojärjestelmän ja etuuksien käyttöön vähenee.
Laatukriteerit ohjaavat IPS-työhönvalmennuksen toteuttamista ja niiden pohjalta arvioidaan toiminnan laatua. Keski-Suomen IPS-työhönvalmennuksen laatuarviointi toteutettiin esimmäistä kertaa Keski-Suomessa tammikuussa 2024. Pisteitä laatuarvionnista saatiin 102 ja toiminta toteutuu hyvällä tasolla. Oheisesta tiedostosta voit tutustua Keski-Suomen IPS-työhönvalmennuksen laatuarviontiraporttiin tarkemmin.
Yleinen palvelukuvaus IPS-toimintamallista löytyy oheisesta tiedostosta.
Toimintamallissa käynnistetään IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallin mukainen työhönvalmennus mielenterveyden hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna. IPS-työhönvalmennuksen kohderyhmänä ovat mielenterveyden häiriöihin sairastuneet henkilöt. Mielenterveyden häiriöt ovat vakiintuneet yhdeksi yleisimmistä työkyvyttömyyseläkkeiden syistä ja työhönvalmennuksen avulla kohderyhmän työllistymistä, osallisuutta ja hyvinvointia edistetään.
Työhönvalmentajat kiinnittyvät mielenterveyden hoidosta ja kuntoutuksesta vastaaviin palveluihin ja tekevät aktiivisesti yhteistyötä työllistymistä edistävien palveluiden sekä alueen työnantajien kanssa. Toimintamalli käynnistetään Jyväskylän ja Laukaan alueella. Tavoitteena on vakiinnuttaa IPS-työhönvalmennus osaksi hyvinvointialueen palveluita ja levittää koko Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Lisäksi hankkeen tuloksilla pyritään edistämään laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen levittämistä myös muille palvelusta hyötyville kohderyhmille.
IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamalli on osa Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus toimintamallin käynnistämiseen ja kestävän kasvun ohjelmaan saadaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) ja koordinoinnista vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö.
Pilotoinnin aikana toiminnan kohderyhmä muodostuu Jyväskylän ja Laukaan alueella asuvista vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneista henkilöistä. Palveluun ohjautumisesta on käyty keskusteluja ja keskustelujen pohjalta on sovittu toimintamalli ohjautumiseen psykiatrian hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien sekä työllistymistä tukevien palveluiden ammattilaisten kanssa. Kehittäjäasiakkaita/kokemusasiantuntijoita tullaan osallistamaan toimintamallin kehittämiseen toiminnan aikana. Ymmärrystä tuetun työllistymisen palveluista on hankittu Työkykyohjelman Keski-Suomessa toimineen Meijän kyvyn käyttöön -hankkeessa muodostuneen tiedon pohjalta.
Toimintamallin toteutuksesta tuotettiin oheisesta linkistä löytyvä IPS-työhönvalmennus Keski-Suomen hyvinvointialueella – Loppuraportti ja työkirja. Julkaisuun on pyritty kasaamaan mielestämme olennaisimmat havaintomme toiminnan käynnistämisestä ja juurruttamisesta sekä työkaluja työhönvalmentajien työskentelyn tueksi.
Parhaiden tuloksien saavuttamiseksi pilotoinnin kohderyhmän, vaikeaan mielenterveyden häiriöön sairastuneet, kanssa, IPS-työhönvalmennus tulee implementoida osaksi mielenterveyden hoitoa ja kuntoutusta. Työnjaosta, palveluun ohjautumista ja omistajuudesta tulee päästä konsensukseen palveluiden johdon kanssa, johon toimintaa ollaan implementoimassa. Johdon tulee sitouttaa henkilöstö uuteen toimintaan. Henkilöstölle tulee varata riittävästi aikaa toimintamallin sisäistämiseen riittävällä tasolla tehtävästä riippuen. Toipumisorientaation toimiessa organisaation toiminnan viitekehyksenä IPS-työhönvalmennuksella on parempi mahdollisuus integroitua osaksi muuta toimintaa. Tämä edistää myös myös asiakkaiden mahdollisuuksia edetä kohti avoimia työmarkkinoita.
Työhönvalmentajille tulee tarjota mahdollisuus ja edellyttää heidät vahvistamaan työhönvalmennuksen toteuttamiseen liittyvää osaamista. Parhaat tulokset saadaan, kun työhönvalmentajat toteuttavat roolissaan pelkästään työhönvalmennusta, eikä työntekijän resursseja ohjata osittain johonkin muuhun tehtävään. Yhteistyö hoitotahon kanssa vahvistuu työhönvalmentajien työskennellessä vähintään osan työajasta samoissa tiloissa hoitotahon kanssa.
Muiden sidosryhmien, kuten työ- ja elinkeinopalveluiden, yrittäjäjärjestöjen ja kolmannen sektorin työllistymistä edistävien toimijoiden kanssa, tulee pyrkiä järjestämään kiinteät rakenteet yhteistyölle. Tätä kautta ymmärrys toisten tehtävistä ja mahdollisuuksista edistää yhdessä kohderyhmän työelämäosallisuutta vahvistuu. Työnantajia tulee kontaktoida aktiivisesti ja asiakkaan yksilöllisistä lähtökohdista. Työnantajapankkien keräämisestä ei nähty olevan hyötyä työelämän tarpeiden muuttuessa nopeasti.
Toimintamallin toteutuksesta tuotettiin oheisesta linkistä löytyvä IPS-työhönvalmennus Keski-Suomen hyvinvointialueella – Loppuraportti ja työkirja. Julkaisuun on pyritty kasaamaan mielestämme olenaisimmat havaintomme toiminnan käynnistämisestä ja juurruttamisesta sekä työkaluja työhönvalmentajien työskentelyn tueksi.
Kansikuva
