Mallissa koulutetaan mielenterveyskuntoutujia ohjaamaan luovien alojen toiminnallisia ryhmiä toisilleen. Vahvuuslähtöinen malli auttaa kuntoutujia löytämään itselleen sopivia välineitä elämänhallinnan sekä toimintakyvyn parantamiseen. (Innokylän toimitus siirtänyt 6/2020)

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Kulttuuripajamalli
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Mallissa koulutetaan mielenterveyskuntoutujia ohjaamaan luovien alojen toiminnallisia ryhmiä toisilleen. Vahvuuslähtöinen malli auttaa kuntoutujia löytämään itselleen sopivia välineitä elämänhallinnan sekä toimintakyvyn parantamiseen. (Innokylän toimitus siirtänyt 6/2020)

Toteutuspaikka
kulttuuripajamallia toteutetaan Elviksen lisäksi SOSPED säätiön Nuorten Kulttuuripajat hankkeena kolmessa eri kaupungissa (Lohja, Kajaani ja Tampere). (vv. 2009-2015)
Paikkakunta tai maakunta
Lohja
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Luotu

26.06.2020

Viimeksi muokattu

26.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Toiminnallinen vertaistuki auttaa osallistujia vahvistumaan niin, että he valjastavat omia kykyjään käyttöön aiempaa paremmin elämäntavoitteidensa toteuttamiseksi. Malli myös tukee heitä etsimään ja löytämään opiskelu- ja työpaikkoja ja/tai jatkamaan keskeytyneitä opintoja.

Toimintaympäristö **

ELVIS elää!
Kun ELVIS-hanke käynnistyi 2009 tavoitteena oli luoda toimintamalli, joka vastaa nimenomaan sosiaali- ja terveysministeriön Mieli 2009-2015 raportin esittämiin suosituksiin. Näitä olivat mm. 

"Kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden osallistumisen lisääminen mielenterveyspalveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, jotta palvelujärjestelmä voi ottaa nykyistä paremmin huomioon asiakkaiden tarpeet. ”(Ehdotus 3.)

”Mielenterveyden edistämisessä ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä painotetaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämistä. Vahvistetaan hyvinvointia tukevia yhteisöjä.” (Ehdotus 6.)

”Kunnan tulee koordinoida nykyistä tehokkaammin julkiset, 3. sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi.” (Ehdotus 8.)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Asiakaslähtöinen innovatiivisuus:

Kulttuuripajamallin kantava teema: asiakaslähtöinen innovatiivisuus tarkoittaa asiakkaiden ideioiden hyödyntämistä toiminnan ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseksi. Kulttuuripajamallin selkeys, yhteistyöverkostojen käyttäminen, nuorten ja henkilökunnan taidot sekä sisäinen motivaatio ovat olleet tässä ratkaisevia tekijöitä. 

  Koska luovuus ja toiminnan kehittäminen ovat pitkälti nuorten käsissä, toiminta pystyy luontevasti vastaamaan osallistujien kiinnostuksen kohteita ja auttaa vetoamaan myös uusiin tulijoihin. Vertaisohjaajaryhmät perustuvat usein tietynlaiseen toimintaan, mutta juuri asiakaslähtöisyytensä tähden kulttuuripajamalli tarjoaa mahdollisuuden uudenlaisille ja ajankohtaisille ryhmille. Kulttuuripajamalli etsii myös vastausta kysymykseen: Kuinka kehittää palveluja kohderyhmälle, jonka sairauden kuvaan kuuluu, että he eivät pyydä itselleen oikeuksia tai palveluja. Varsinkin Kulttuuripajamallin media-sovelluksissa (esim. Mieletöntä valoa) asiakaslähtöisyys näkyy nimenomaan kohderyhmän mahdollisuudessa kertoa yleisesti minkälaista apua hän tarvitsee.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

1. Tarvekartoitus ja yhteistyösopimukset paikkakunnalla
Tehdään selvitys nuorille aikuisille mielenterveyskuntoutujille profiloiduista palvelumahdollisuuksista ja olemassa olevista tarpeista. Suunnitelma ja aiesopimukset valmistellaan toiminnan laajuudesta riippuen paikkakunnalle yhteistyössä kunnan (kulttuuripajan perustaminen) tai paikallisen kolmannen sektorin toimijan kanssa. Perustetaan paikallinen suunnitteluryhmä, palkataan työntekijät, kartoitetaan tilat, luodaan sopimukset yhteistyökumppaneiden kanssa (esim. nuorisoasiankeskus, paikalliset MT-järjestöt, psykiatriset poliklinikat, koulut.)

2. Vertaisohjaajakoulutus
Vertaisohjaajakoulutukseen (VO) valitaan noin 10 kuntoutujaa ja heidän kanssaan käydään läpi mm. ryhmänohjaus- ja vuorovaikutustaitoja. VO-koulutuksiin ja Kulttuuripajatoimintaan mukaan hakeutuminen tapahtuu usein yhteistyössä kunnallisten toimijoiden, kuten hoitotahojen, etsivä nuorisotyön, sosiaalitoimen ja TE-keskuksen kautta. VO- koulutusvaihe on monille olennainen merkki pystymisestä, koska asiakasryhmän edustajat ovat useimmiten olleet useita vuosia kotona ja käyneet lävitse lukuisia psykiatrisia hoitojaksoja. VO- koulutusvaiheessa tekijät kuten diagnoosi, työhistoria tai status (Lohjan pajan nuorista >50% oli sairaseläkkeellä) ovat epäolennaisia: tärkeintä on henkilön omaehtoinen osallistuminen. Koulutuksen aikana suunnitellaan myös tulevia ryhmiä. Koulutuksen tavoitteena on osallistaa toiminnalliset vertaisohjaajat kohtaamaan ryhmäläisensä tasavertaisena. Toiminnallisen vertaistukimallin fokuksena on keskittyä voimavaroihin ja vahvuuksiin sairaskeskeisen dialogin sijaan.

3. Toiminnan toteutus-vaihe.
Toiminnallisia ryhmiä pajoilla viikottain on n. 25, joista n. 95 % on kuntoutujien (VO) ohjaamia. Kulttuuripajatoiminnan ytimessä on tasavertainen yhteisö, jossa kuntoutujat voivat kohdata toisensa kiinnostuksistaan käsin. Tästä lähtökohdasta vertaisohjaajat eivät ole työntekijöille asiakkaita, vaan vapaaehtoistoimijoita,kumppaneita. Esimerkkejä ryhmistä ovat: youtube- video -, japanilaisen kulttuurin -, jooga - ja bändiryhmät. Aktiviteetteja ei toteuteta kuitenkaan ainoastaan ryhminä pajalla, vaan myös pajan ulkopuolella, julkisissa tiloissa (museot, koulut, NKS, jne.). Esimerkkeinä tästä ovat Kajaanin Kulttuuripajan nuoret, jotka tuunasivat oman minibussin, jolla he osallistuivat car tuning- kilpailuun, voittivat nuorten osallistujien sarjan ja samalla autolla nuoret tekevät etsivää nuorisotyötä kiertäen Kainuuta. Lohjan pajan nuoret ovat olleet suunnittelemassa ja toteuttamassa Lohjan kodittomien yötä ammattilaisten kanssa.

4. Vaikutukset
Vaikutukset näkyvät muutoksena nuorten elämässä ja yhteiskunnassa esim. hoidon tarpeen vähentymisenä ja ylisukupolvisten ongelmaketjujen katkeamisena. Valtaosa kävijöistä, noin 75% on ollut pitkäaikaisella sairaslomalla psyykkisten ongelmien takia ja sairaseläkkeellä on ollut noin 25%. Pajatoikminnan vaikutukset näkyvätkin siksi selkeimmin parantuneena toimintakykynä, elämänlaadun paranemisena, sekä kykynä tarttua oman kuntoutumisen kannalta mielekkäisiin toimiin, kuten opiskelemiseen, työhön ja/tai vapaaehtoistoimintaan. Kuntoutussäätiön, v. 2011 tekemän arvion mukaan 28% Kulttuuripaja ELVIKSEN nuorista siirtyi työn/ opiskelujen pariin (linkki 2). Kuntoutumisen vaikutukset näkyvät myös paikallis - ja yhteiskuntatasolla: useiden nuorten tapauksessa mielenterveyspalveluiden käyttö on vähentynyt runsaasti. Tämän kaltaiset hyödyt ovat luonnollisesti myös rahallisia. Erään nuoren tapauksessa yksin vähentyneet sairaalahoitokulut toivat yli 60 000 euron vuosisäästön (liite).

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

 Tulosten ja vaikuttavuuden mittarit
Kuntoutussäätiön vaikuttavuuden arvioinnin raportissa vuodelta 2011 mainitaan, että Kulttuuripaja Elviksestä hakeutui ensimmäisen vuoden jälkeen 28% nuorista työn tai opiskelun pariin. Raportissa todettiin myös, miten ”hankkeen arviointitulokset ovat harvoin näin yksiselitteisen myönteisiä” (linkki ). 

Raportissa huomioitiin, että kyse voi olla myös olosuhteista ja tulevaisuus näyttäisi, miten Kulttuuripajamalli toimisi toisilla ja pienemmillä paikkakunnilla. Lohjalla positiivinen poistuma pajalta ensimmäisen vuoden jälkeen oli kuitenkin lähes 20% suurempi, eli 47%. Kevään 2015 haastattelujen mukaan Kajaanin Kulttuuripajalta jopa 62% nuorista hakeutui takaisin työn ja opiskelujen pariin. Tulokset ovat merkittäviä, koska usealla kulttuuripajojen kävijällä on ollut jo voimassa oleva eläkepäätös, tai he ovat olleet sairaslomalla tai kuntoutustuella jo useita kuukausia. Tavallisesti näissä tapauksissa, joissa henkilö on ollut yli kuusi kuukautta sairaslomalla, työelämään palaa vain noin 10% sairastuneista (linkki ).

 Kulttuuripajamallin kustannustehokkuus perustuu pitkälti uudenlaiseen toiminnalliseen vertaistukeen: resurssit jakautuvat toisin, koska nuoret tekevät yhteisön tehtäviä omasta jaksamisestaan käsin ohjaamalla itse toimintaa.

Yleistettävyys
Aktiivinen yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on toiminnan edellytys. Nuoret ohjautuvat pajalle usein hoitotahojen/ paikallisten järjestöjen kautta. Esimerkiksi tilojen käytössä pyritään käyttämään mahdollisimman paljon jo käytössä olevia resursseja (esim. nuorisotiloja käytetään päiväsaikaan, kun niiden käyttöaste on pienempi). Tarkoituksena on uudenlaisen toiminnan myötä tukea olemassa olevia palvelurakenteita ja edistää kolmannen sektorin ja kunnallisten toimijoiden välistä yhteistyötä niin, että kohderyhmän tarpeisiin voitaisiin vastata mahdollisimman sujuvasti. 

Käytännön esimerkki Kulttuuripajamallin yleistettävyydestä ja sovellettavuudesta on Mieletöntä valoa -hanke, jossa kehitetään vertaistuottajatoimintaa kouluttamalla nuoria mielenterveyskuntoutujia toimimaan kehitysvammaisten tukena media- ja kulttuurituotannossa. Tavoitteena on synnyttää omaehtoista toimintaa, jossa nämä niin sanotut erityisryhmiin kuuluvat henkilöt, yhdessä alan opiskelijoiden ja ammattilaisten kanssa tuottavat erilaisia mediasisältöjä ja kulttuuritapahtumia. Tekemisen kautta vahvistuvat niin työelämävalmiudet, itseilmaisu, kuin mahdollisuus osallistua julkiseen keskusteluun. Hanke on tervetullut sovellus Kulttuuripajamallista sovellettuna uuteen ympäristöön ja uudelle kohderyhmälle 

Toinen esimerkki yleistettävyydestä ja toisten toimijoiden tukemisesta on helmikuussa 2015 alkanut uudenlainen pilottihanke "reAktori", jossa Klubitalojen vankka kokemus yhdistyy kulttuuripajatoiminnan uusien toimintamuotojen kanssa. Hanke aloitetaan ensin Jyväskylän ja sitten Porin Klubitaloilla. Tarkoituksena on kehittää pilotti- Klubitaloille toimintaa, joka innostaisi niitä nuoria, jotka eivät ole  aikaisemmin kokeneet Klubitalojen toimintaa omakseen. Tämän lisäksi toiminnalla pyritään kouluttamaan Klubitalojen jäseniä vertaisohjaajiksi erilaisiin toiminnallisiin ryhmiin asiakaslähtöisen toiminnan edistämiseksi.

ReAktori hanke on konkreettinen todiste siitä, miten Kulttuuripajamalli on alkanut viimeisen kahden vuoden aikana todistaa oman innovatiivisuutensa juuri monistautumis- ja jatkokehittymiskykynsä kautta.

Asiakaslähtöisestä innovatiivisuudesta kertovat myös Kulttuuripajoilla syntyneet uudenlaiset ideat, sekä toiminnan ulospäin suuntautuva luonne: Osallistujien ideoiden pohjalta toiminta on esimerkiksi laajentunut eri kaupungeissa pajojen ympäristöön. Lohjan pajalla eräs nuori on kehittänyt uudenlaisen kitaranviritys-laitteen, jolle suunnitellaan patenttisopimusta. Pajan oma bändi: "Pots Lojo" on julkaissut oman albumin ja on myös esiintynyt erilaisissa ulkoilmakonserteissa niin paikallisesti ja valtakunnallisesti. Kajaanin Kulttuuripajalla vertaisohjaajat ovat puolestaan suunnitelleet ja toteuttaneet uudenlaista vertaisetsivää mielenterveystyötä, jossa nuoret itse etsivät mielenterveysongelmien kanssa painiskelevia nuoria aikuisia Kainuun kunnasta Kulttuuribussilla. Nuoret kutsuvat hanketta sloganilla: "tuutko ite, vai tullaanko hakemaan?"

Kansainvälinen kiinnostus:
Kulttuuripajamallin innovatiivisuudestaan kertoo myös mallia kohtaan herännyt kansainvälinen kiinnostus. Vuonna 2011, toimintaa oltiin esittelemässä Finlandia talolla järjestetyssä kansainvälisessä lasten – ja nuorisopsykiatrin konferenssissa (International Congress of ESCAP - European Society for Child and Adolescent Psychiatry - linkki 4). Vuotta myöhemmin, vuonna 2012 Kulttuuripajamallia esiteltiin Englannissa, Anglia Ruskin Yliopistolla järjestetyssä musiikki- ja draamaterapian tapahtumassa (linkki 5). Vuonna 2013 toimintaa esiteltiin Oslossa järjestetyssä Euroopan musiikkiterapian konfederaation järjestämässä kongressissa (linkki 6). Vuotta myöhemmin, helmikuussa 2014 Kulttuuripajamallia esiteltiin Puolan Katowice:ssa järjestetyssä Music Therapy in Recovery Based Mental Health Forum tapahtumassa (Liite 2).

Linkkien takaa löytyviin julkaisuihin pääset myös Kehittämisen polku -välilehdeltä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Yksinkertaisimmillaan Kulttuuripajamalli ei edellytä organisaatiolta muuta, kuin vertaisohjaajakoulutuksen. Uuden Kulttuuripajan perustamisen kohdalla toiminnan voidaan nähdä olevan ”kannattavaa”, koska nuorten takaisin opiskelu- ja työelämään saaminen on edennyt hyvin askelin. Yhteiskunnalle takaisin koituvat säästöt ovat tähän mennessä koostuneet selvästi vähentyneistä psykiatristen palveluiden käytöstä, työn ja opiskelun pariin palaamisesta, sekä esimerkiksi eläkepäätösten purkamisista. Tämä asia on myös huomattu kunnallisella tasolla, koska kaiken kaikkiaan aiesopimuksen toiminnasta ovat tehneet jo 6 eri kuntaa (Helsinki, Lohja, Kajaani, Tampere, Jyväskylä ja Pori), joista Helsingin kaupunki/ Niemikotisäätiö ovat taanneet toiminnalle jatkuvan rahoituksen. (Tilanne vuonna 2015)

Kulttuuripajamalli osallistui vuonna 2015 THLn järjestämään TERVE-SOS kilpailuun ja oli yksi finalisteista.

 

Kansikuva
SosPedin kulttuuripajatoiminta

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Mielenterveys Sosiaalinen kuntoutus Vertaistuki Toimintakyky Kulttuuri

Ilmiöt

Osallistuva yksilö Syrjäytyminen Yksinäisyys

Kohderyhmä

Nuoret aikuiset