Kotihoidon etäkäyntien (kuvapuhelinpalvelun) ja etäryhmätoimintojen toteuttaminen kotihoidossa sekä kuvapuhelimen läheisyhteyksien mahdollistaminen ja hyödyntäminen. 

Toimintamallin nimi
Kuvapuhelinpalvelu kotihoidossa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kotihoidon etäkäyntien (kuvapuhelinpalvelun) ja etäryhmätoimintojen toteuttaminen kotihoidossa sekä kuvapuhelimen läheisyhteyksien mahdollistaminen ja hyödyntäminen. 

Toteutuspaikka
Pirkkalan yhteistoiminta-alue, kotihoito
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pirkanmaa
Vesilahti
Pirkkala
Toimintamallin rahoittaja
Kunta
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Riku Salminen

Luotu

07.06.2022

Viimeksi muokattu

28.04.2023
Ratkaisun perusidea

Kuvapuhelinpalvelun käyttöönottaminen tarkoituksenmukaisesti ja asiakaslähtöisesti. Henkilökunnan, asiakkaiden ja läheisten osallistaminen etäteknologian käyttöön, käytännön toteuttamiseen ja kehittämistyöhön. Etäkuvapuhelinpalvelu tehostaa kotihoidon henkilöstön resurssien käyttöä sekä edistää asiakkaan toimintakykyä. 

Toimintaympäristö

Väestön ikääntyessä palvelujen tarve ja kustannukset kasvavat kotihoidossa. Kotihoidon asiakkaiden määrä kasvaa, mutta hoitohenkilökunnan määrä ei lisäänny samassa suhteessa. Teknologian hyödyntäminen nähdään laajana mahdollisuutena kustannustehokkuuden ja palvelujen laadun parantamisessa. Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen esim. maaseudulla pitkien välimatkojen päässä parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta.  

Kotihoidossa hoitohenkilöstön saatavuus on nykyään haastavaa. Esimerkiksi äkillisiin poissaoloihin on vaikea saada sijaista. Työn kuormittavuutta voidaan vähentää sekä tehokkuutta lisätä, kun osa asiakaskäynneistä voidaan hoitaa etänä. Toiminnan laajentuessa voidaan nimetä virtuaalihoitaja, joka tekee etäkäyntejä toimistolta käsin. Tämä mahdollistaa myös esimerkiksi korvaavan työn tekemisen, koska etäkäynnit ei aiheuta samanlaista fyysistä kuormitusta työntekijälle kuin kotihoidon kotikäynnit.  

Asiakkaiden, heidän läheisten ja henkilökunnan teknologiaosaaminen lisääntyy tulevaisuudessa. Erilaisten teknisten laitteiden käyttäminen ei ole vierasta ja epäluuloisuus teknologiaa kohtaan vähenee. Etälaitteiden käytöstä tulee yksi hoitotyön toteuttamisen väline.  

Läheisyhteyksien hyödyntäminen ja kehittäminen tulevaisuudessa on tärkeää. Etälaitteiden avulla myös asiakkaiden läheiset voisivat helposti pitää yhteyttä ja osallistua hoitoon. Näin läheisetkin pystyisivät tukemaan paremmin asiakasta selviytymään omassa kodissaan, kun kasvokkain tapaaminen ei olisi muuten mahdollista esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi.  

Etäyhteyslaitteiden ominaisuuksia tulee kehittää eteenpäin yhdessä laitetoimittajan, asiakkaan, asiakkaan läheisten ja hoitohenkilökunnan kanssa.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on kotihoidon asiakkaat Pirkkalan yhteistoiminta-alueella.

Läheisyhteyksien käyttöönottoa on suunniteltu yhteistyössä henkilöstön, asiakkaiden, läheisten ja laitetoimittajan kanssa. 

Ryhmätoimintatapahtumia kuvapuheluna kotihoidon asiakkaille on kehitetty yhdessä henkilöstön, asiakkaiden ja läheisten kanssa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pirkkalan yhteistoiminta-alueella työskentelee projektikoordinaattori etäteknologian saamiseksi käyttöön tarkoituksenmukaisesti ja asiakaslähtöisesti. Koordinaattori mahdollistaa koko henkilökunnan osallistumisen etäteknologian käytön kehittämistyöhön ja käytännön toteuttamiseen.  

Tietoa kuvapuhelinlaitteista ja palvelusta on kerrottu työntekijöille viikoittaisissa tiimipalavereissa. Palavereissa keskustellaan asiakkaista, ketkä voisivat hyötyä kotihoidon etäkäynneistä. RAI-analyysia on myös hyödynnetty mahdollisia asiakkaita kartoitettaessa. Yhdessä henkilöstön kanssa on mietitty ratkaisuja, kuinka kuvapuhelupalvelua tarjotaan asiakkaille. Asiakasohjaajille on kerrottu kuvapuhelupalvelusta ja palvelun tarjoamisesta uusille asiakkaille.   

Asiakkaalle tuttu hoitaja on ottanut puheeksi kuvapuhelut asiakkaan kanssa ja keskustellut kotihoidon käyntien tai puheluiden korvaamisesta kuvapuheluiden avulla. Tämän jälkeen on sovittu asennuskäynti asiakkaan luokse. Asennuskäynnillä on annettu asiakkaalle käyttöopastusta, sovittu tarkemmin etäkäyntien ajankohdasta ja tehty koesoitto laitteelle kotihoidon toimistolta. 

Puheluja soittavat hoitajat ovat saaneet käyttöopastusta kuvapuheluiden soittamiseen kirjallisten ohjeiden ja henkilökohtaisen opastuksen kautta. Tiimipalavereissa on myös käyty soittoihin liittyviä asioita läpi mm. kirjaamisesta. Kotihoidon viikkotiedotteessa henkilöstölle kerrotaan säännöllisesti kuvapuhelupalveluun liittyvistä asioista.   

Yhteistyötä laitetoimittajan kanssa on tehty säännöllisesti. Projektikoordinaattori on toiminut teknisenä tukihenkilönä henkilöstölle ongelma- ja häiriötilanteissa ja toiminut yhteyshenkilönä laitetoimittajan suuntaan.  Kuvapuheluasiakkaista ja toimintatavoista keskustellaan työyhteisössä päivittäin. Jatkuva asiasta puhuminen on tärkeää, jotta kaikki omaksuisivat palvelun osana kotihoidon palvelukokonaisuutta. Vuorotyö luo omat haasteensa tiedon kulussa ja opastamisessa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Asiakkailta saatu palaute laitteiden käytöstä on pääasiassa ollut positiivista.   

Sopivien asiakkaiden löytäminen ja laitteiden käyttöönotto on helpottunut, kun kokemusta kuvapuheluista on tullut.  Kotihoidossa on asiakkaita, jotka ovat kieltäytyneet kokeilemasta palvelua eri syistä johtuen tai palvelu ei sovellu asiakkaan käyttöön esim. asiakas ei ole oppinut laitteen käyttöä tai asiakas on kokenut palvelun ahdistavana. Myös toisinaan läheiset ovat saattaneet olla esteenä palvelun aloittamiseen. 

Kuvapuheluiden avulla on saatu tehostettua kotihoidon toimintaa ja ajankäytöllistä säästöä. 

Asiakkaiden kokemuksia ja ajatuksia kuvapuhelimen käytöstä on kerätty ryhmähaastattelun avulla. Haastatelluilla kotihoidon kuvapuhelinasiakkailla ei juurikaan ollut ennakko-oletuksia kuvapuhelinpalvelun käyttöönottoon liittyen. Kokemukset palvelusta ovat olleet hyviä sekä asiakkaat tyytyväisiä. Haastattelun tuloksista voi päätellä, että asiakkaat kokevat kuvapuhelimella toteutetun etäkäynnin yhtä hyvänä, laadukkaana ja turvallisuutta tuovana käyntinä kuin fyysisen kotikäynnin. Etäkäyntiä pidettiin hyvänä palveluna, mutta fyysisiä käyntejä etäkäyntien rinnalla pidetään kuitenkin tärkeinä jatkaa. 

Haastatteluista nousi myös esille yhteydenoton merkitys. Haastatelluille oli tärkeää, että joku huolehti ja muistutti heille lääkeasioista. Haastattelusta jäi vaikutelma, että yhtä tärkeää oli, kun joku otti yhteyttä ja pääsi sosiaaliseen kanssakäymiseen, keskustelemaan ja vaihtamaan kuulumisia kotihoidon hoitajan kanssa. 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Asiakkaat saattavat helposti kieltäytyä uudesta palvelusta, jos sitä tarjoaa heille tuntematon henkilö. Asiakkaan hyvin tuntevan henkilön esim. omahoitajan on helpompi saada myönteinen suhtautumien uuden palvelun käyttöön ottamiseen ja kokeiluun. Palvelua tarjottaessa olisi hyvä, että kotikäynnillä olisi mukana laite, mihin pääsisi heti tutustumaan.  

On tärkeää, että työyhteisössä on tuki käytettävissä uutta toimintaa käynnistettäessä, jotta positiivinen suhtautuminen toimintaan olisi mahdollista. Tukea ja opastusta on hyvä olla helposti ja oikea-aikaisesti saatavilla. Oleellista on huomioida myös työntekijöiden erilaiset valmiudet muutoksien omaksumisessa.