Pirkanmaa KATI - PirKATI
KATI-ohjelmassa kehitettiin teknologian hyödyntämistä iäkkäiden ihmisten kotona asumisessa, kotihoidossa ja kotiin tuotavissa palveluissa. Ohjelmassa otettiin käyttöön ja kehitettiin kotona asumista tukevaa teknologiaa.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
KATI-ohjelmassa kehitettiin teknologian hyödyntämistä iäkkäiden ihmisten kotona asumisessa, kotihoidossa ja kotiin tuotavissa palveluissa. Ohjelmassa otettiin käyttöön ja kehitettiin kotona asumista tukevaa teknologiaa.
Pirkanmaan KATI-hankkeessa kehitettiin toimintamalleja, jotka teknologiaa hyödyntäen tukevat iäkkään henkilön turvallista kotona asumista. Iäkkäiden henkilöiden teknologiatuetun kotona asumisen tavoitteena on lisätä iäkkäiden turvallisuutta, oma toimisuutta ja tuottaa ennalta ehkäisevää tietoa iäkkään henkilön hyvinvoinnin edistämiseksi.
Teknologian hyödyntäminen ammattilaisen työssä osana iäkkään henkilön hoivaa mahdollistaa laadukkaamman ja kustannustehokkaamman hoiva ja hoitotyön sekä mahdollistaen lisäksi työhyvinvoinnin parantamisen.
Hankkeen toimiaika on 1.1.2021- 30.4.2023.
PirKATI -hanketta hallinnoi Tampereen Kaupunki 31.12.2022 asti sekä Pirkanmaan hyvinvointialue ajalla 1.1.2023 - 30.4.2023.
PirKATI-hankkeen osatoteuttajina 31.1.2022 asti olivat Tampereen Vanhuspalvelu yhdistys ry sekä seuraavat Pirkanmaan kunnat ja kaupungit: Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alue, Ikaalinen, Hämeenkyrö, Kangasala - Pälkäne yhteistoiminta-alue, Lempäälä, Parkano-Kihniö yhteistoiminta-alue, Pirkkala -Vesijärvi yhteistoiminta-alue, Sastamala, Virrat-Ruovesi yhteistoiminta-alue ja Ylöjärvi.
Kumppaneina kehittämisessä olivat: Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu), osatoteuttajakuntien koti- ja omaishoidon asiakasohjaukset ja Pirkanmaan lähitorit, Pirkanmaan Kotitori ja Laitetori sekä Pirten Tullinkulman työterveys Oy; yleishyödylliset yhteisöt: Pirkanmaan omaishoitajat ry Pioni, Amurin Teon Tupa ry ja ATK Seniorit Mukanetti ry; terveys- ja hyvinvointiteknologia yritykset, alusta- ja laitetoimittajat; asiantuntijapalvelut arvioinnin kokonaisuuteen liittyen: Tampereen Yliopisto.
Päämäärä ja tavoitteet
Ikäihmisten palveluissa painopistettä on siirretty ennaltaehkäiseviin ja kotiin vietäviin palveluihin. Hyvinvointialueilla on tarve kehittää vaikuttavia resurssi- ja kustannustehokkaita sekä henkilöstön työtä sujuvoittavia työtapoja sekä tuottaa palveluja entistä laajemmin kotiympäristöön. Teknologia mahdollistaa palvelun tuottamista myös digitaalisena. Haasteena on ollut digitaalisten laiteratkaisujen pirstaleisuus ja yhteen toimimattomuus.
Tampere kehitti innovaatiokumppuus hankintana Kotidigi-integraatioalustan, joka yhdistää asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan käyttämän etä- ja hyvinvointiteknologian tuottaman tiedon. Kotidigi-integraatioalustan käytöllä oli tarkoitus mahdollistaa teknologian laaja käyttö sekä mahdollistaa avohoidon 24/7 päiviystys, jolloin kotihoito asiakkaiden hyvinvoinnin haasteisiin pystyttäisiin tarttumaan ennaltaehkäisevästi ja vähentämään sairaalahoidon tarvetta.
PirKATI-hankkeen ja Pirkanmaan Tulevaisuuden sote-keskus kehittämisohjelman (PirSOTE) tavoitteet tukivat toisiaan. PirSOTE:n hankesuunnitelmassa ikäihmisiten palveluiden kehittämistoimenpiteitä olivat mm. ympärivuorokautisten ja päivystyksellisten kotihoitopalvelujen käyttöönottaminen Pirkanmaalla sekä etähoivan ja -hoidon palvelujen lisääminen kotihoidossa, kotiutusten yhteydessä, omaishoitoperheille ja muille etäpalveluja tarvitseville asiakasryhmille.
Teknologiasta saatavien hyötyjen realisoituminen kotihoidossa edellytti Kotidigialustan jatkokehitystä yhdessä käyttäjien kanssa. KATI-malli antoi kehyksen, jonka pohjalta edistimme uusien teknologioiden käyttöä kotona asuvan henkilön oman toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä itsenäisen ja turvallisen asumisen tukemisessa. PirKATI:ssa kehitettiin toimintamalli, joilla Kotidigi-integraatioalustan kokonaisuutta voitaisiin hyödyntää kotona tapahtuvassa ikääntyneiden henkilöiden hoidossa ja kustannushyötyanalyysimalli, jota voitiin hyödyntää teknologioiden vaikuttavuuden arvioinnissa.
Lisäksi kehitettiin ikääntyneiden henkilöiden neuvonnan ja ohjauksen palveluja teknologiaan tutustumista varten. Ikääntyneellä henkilöllä on halutessaan mahdollisuus hankkia teknologiaa omarahoitteisesti esimerkiksi tilanteeseen, jossa hän hyötyy teknologiasta ennaltaehkäisevästi toimintakyvyn tukena. Omaishoitajien tueksi selvitettiin teknologiasta ratkaisuja, joilla sekä omaishoitajan että omaishoidettavan kokemus turvallisesta kotona selviämisestä vahvistuisi.
PirKATI-hankkeen tavoitteena oli:
- Kehittää toimintamalleja teknologiatuetun kotona asumisen asiakaspolun prosessivaiheisiin samalla kehittäen asiakkaiden, omaisten, ammattilaisten ja yritysten välisiä yhteiskehittämisen käytäntöjä teknologian käytön ja kotona-asumisen edistämiseksi.
- Kehittää Tampereella reaaliaikaisen seurannan ja toiminnanohjauksen mahdollistavaa Kotidigi-alustaa vastaamaan toiminnan tarpeita, laajentaa alustan käyttöä, sekä ottaa käyttöön Kotidigi-yhteensopivia, kotona asumista ja kotona tapahtuvaa- sekä itse- ja omahoitoa tukevia teknologioita. Muissa aluehankkeen kunnissa pyritään laitehankinnoissa ennakoimaan Kotidigin laajentaminen Pirkanmaan alueelle.
- Saada uusia, alustaan kytkeytyviä teknologioita käyttöönottamalla ja käyttämällä aikaan positiivisia hyvinvointivaikutuksia asiakkaille, omaishoitajille ja terveydenhuollon ammattilaisille, lisätä henkilöstön työhyvinvointia, vaikuttaa sote-kustannuksia alentavasti sekä luoda arviointimalli vaikutusten arvioimiseksi.
- Kehittää teknologiatuetun kotona asumisen asiakaspolkua kokonaisvaltaisesti tukeva alustakokonaisuus ja sen standardoidut rajapinnat sekä testauspalvelu, jolla yritykset voivat osoittaa laitteidensa standardinmukaisuuden. Kehittää alustan ympärille yritysten ekosysteemi, joka mahdollistaa näille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia
- Osallistua aktiivisesti uuden kansallisen, toiminnallisia tarpeita edistävän koordinaation toimintamallin kehittämiseen ja siten osaltaan tukea ja mahdollistaa sote-toimijoiden ja yritysten yhteistyötä teknologioiden pilotoinnissa ja käyttöönotossa.
Päätuotoksena oli avoimiin standardeihin perustuva Kotidigi-integraatioalusta ja alustan ympärille syntynyt ekosysteemi. PirKATI-hankkeen aikana Kotidigin teknistä kehitystä saatetiin vastaamaan Pirkanmaan hyvinvointialueen ICT-vaatimusten mukaisesti tietoturvan osalta. Avoimen rajapinnan (FHIR-rajapinta) edistäminen mahdollisti yritysten ekosysteemin tukemisen.
Toimintamallikuvaukset Pirkanmaan hyvinvointialueelle KATI-mallin prosessivaiheisiin:
- Toimintakyvyn omatoiminen ylläpito / proaktiivinen tuki ja motivointi
- Neuvontapalvelut / Teknologian itsenäistä käyttöä tukeva neuvonta
- Ikääntyneen henkilön palvelutarpeen selvittäminen (palvelutarpeen arviointi) / Teknologian tarpeen, hyödyntämisen ja soveltuvuudenarviointi
- Palvelutarpeen uudelleen arviointi / Teknologian soveltuvuuden arviointi ja asiakassuunnitelman päivitys
Pirkanmaan KATI-hankkeessa kehitettiin 26 toimintamallia, jotka löytyvät täältä | Innokylä (innokyla.fi)
Tässä nostoina PIRKATI kokonaisuudesta keskeiset ikäihmisen teknologiatuettuun asiakaspolkuun liittyvät toimintamallit:
Ennakoiva tuki kotona asumista tukevan teknologian hyödyntämiseen
Neuvonta kotona asumista tukevan teknologian käyttöön
Laitelaukku – kiertävällä teknologiakokoelmalla hyvinvointiteknologia tutuksi ikäihmisille
Teknologian soveltuvuuden arviointi kotihoidon palveluohjauksessa
Etäkotihoidon jatkuva palvelutarpeen arviointi PirKATI:ssa kehitettyjen etäkotihoidon teknologioihin liittyvien toimintamallien (kuvapuhelin ja lääkeannostelurobotti) pohjalta muodostettu toimintamalli
Kotidigi kotihoidon asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa
Diabeteksen etäseuranta kotihoidossa
Eteisvärinän seulonta iäkkäiden kotihoidossa
Sydämen vajaatoiminnan etäseuranta kotihoidossa
Lääkärin etävastaanotot kotihoidon asiakkaille
Kotihoidon asiakkaan toimintakyvyn tukeminen kuvapuhelimen ohjelmasisältöjen avulla
Etäryhmätoiminta kotihoidon kuvapuhelinasiakkaille
Ikäihmisten psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen etähoivapalveluna
Hyvinvointiranneke omaishoitoperheen tukena
Teknologioiden arvioinnin kokonaisuudessa tuotettiin kustannushyötyanalyysit käyttöönotettujen teknologioiden vaikutuksista KuHA (kustannushyötyanalyysi)-laskentamallia hyödyntämällä. Lisäksi toteutettiin käyttöönotettujen teknologioiden vaikutusarvioita sisältäen näkökulmina taloudelliset vaikutukset, hyvinvointivaikutukset, henkilöstövaikutukset sekä käytettävän teknologian arviointi.
Kustannushyötyanalyysimallin pilottitutkimus - Lääkeautomaattipalvelun vaikuttavuus kotihoidossa
Arviointi
Yhteenveto teknologiaratkaisujen tuloksista
Pirkanmaan KATI-hankkeessa pilotoitiin yhteensä kymmentä (10 kpl) teknologiaa: Kotidigi-integraatioalusta, eteisvärinän etäseulonnan laitteet, hyvinvointiranneke (Vivago) ja etäyhteysalusta (Vooler), diabeteksen etäseurannan laitteet, laitelaukku sekä etäkotihoidon teknologiat kuvapuhelin (VideoVisit), lääkeannostelurobotti (Evondos) sekä sydämen vajaatoiminnan etäseurannan laitteet (Benete), joiden käyttöä laajennettiin kotihoidossa.
Pilotoinnin seurauksena etäkotihoidon teknologioita otettiin käyttöön ja käyttöä laajennettiin PirKATI-hankkeessa seuraavasti: Sastamalan kotihoitoon hankittiin 20 kpl kuvapuhelimia; Pirkkala-Vesilahti yhteistoiminta alueelle hankittiin PirKATI-hankeen aikana yhteensä 25 kpl kuvapuhelinta ja 30 kpl lääkeannostelurobottia; Virrat-Ruovesi (Keiturin Sote alue) hankittiin 20kpl kuvapuhelinta: Lempäälän kotihoitoon hankittiin 20 kpl lääkeannostelurobottia sekä kuvapuhelimia oli käytössä 12 kpl kotihoidossa ja 8 kpl etäkuntoutuksessa; Ylöjärvi hankki kotihoitoon ja etäryhmäkuntoutuksen toteuttamiseen 5 kpl kuvapuhelinta ja kotihoitoon 20 kpl lääkeannostelurobottia; Kangasala-Pälkäne yhteistoiminta-alueen kotihoitoon hankittiin kuvapuhelimia 50 kpl ja lääkeannostelurobottien tilaus päästiin toteuttamaan syyskuussa 2022 sekä Kangasala-Pälkäne YTA toteutti kesällä 2022 osana PirKATI-hanketta palvelukeskus Maijalan turvahälytysjärjestelmän kokonaisuudistuksen ja Ikaalisten alueen kotihoitoon hankittiin lääkeannostelurobotteja pilotointiin muulla rahoituksella, koska PirKATI-hankkeessa toteutettu kilpailutus viivästyi Tampereella hankintoihin liittyviä palveluja tarjoavan yrityksen ruuhkautuneen työtilanteen vuoksi.
Ikaalisissa kotihoidon etähoivan laajentuminen kerrytti henkilöstökuluja. Kuvapuhelimen käyttöönottojen lisäämisellä etäkotihoidossa saatiin kuitenkin säästöjä niin hoitajien työntuntien säästöinä kuin kilometrisäästöinä, kun fyysisiä kotihoidonkäyntejä voidaan korvata etähoivakäynneillä. Vuoden 2022 loppuessa Pirkanmaalla oli kotihoidossa käytössä lääkeannostelurobotteja 460 kpl ja noin 550 etähoivan asiakasta ja lisäksi kuvapuhelimen välityksellä toteutettiin kotikuntoutuksen asiakkaille etäkäyntejä.
Eteisvärinän seulonnan pilotista tuli hyviä tuloksia asiakaskokemuksen, henkilöstökokemuksen ja kustannusvaikuttavuuden osalta. PirKATI-hankkeen päättyessä Pirkanmaan hyvinvointialueella ei vielä tehty päätöstä eteisvärinän seulonnan teknologian käytön jatkumisesta iäkkäillä asiakkailla kotihoidossa osana ennakoivaa terveydentilan seurantaa.
PirKATI-hanke osallistui Kotidigin kehittämiseen tiiviisti vuoden 2022 loppuun asti. Kotidigi siirtyi vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden omistaman Istekki Oy:n omistukseen.
Laitelaukku, sisälsi kymmenen (10kpl) erilaista laitetta ja se kiersi Pirkanmaan lähitoreja. Laitelaukku siirtyi vuoden 2023 alusta Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten ennaltaehkäisevien palvelujen omistukseen. PirKATI- hankkeessa Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry hankki etäyhteysalustan (Vooler) ja neljä lisenssiä (Vuorovaikutteiset etäpalvelut). Pilotoituja hyvinvointirannekkeita ja etäyhteysalustoja ei jäänyt omaishoitoperheille käyttöön pilotin päätyttyä
Yhteenveto toimintamallien tuloksista
Pirkanmaan KATI-hankkeessa kehitettiin Innokylään yhteensä 26 toimintamallia. Toimintamalleja kehitettiin läpi leikaten ikäihmisen teknologiatuetun kotona asumisen asiakaspolun vaiheet ennakoivasta tuesta teknologian hyödyntämiseen ennen sosiaali- ja terveyspalvelujen säännöllistä tarvetta, loppuen palveluiden päättymiseen kotihoidossa. Osaa toimintamalleista hyödynnettiin laajemman toimintamallin muodostuksessa: Etäkotihoidon jatkuva palvelutarpeen arviointi.
Ennakoiva tuki kotona asumista tukevan teknologian hyödyntämiseen -toimintamallin tarkoituksena oli vahvistaa ikäihmisten ja heidän läheistensä teknologiatietoisuutta ja motivoida heitä tarkoituksenmukaisen teknologian käyttöön. Toimintamallin tavoite oli tukea iäkkäitä ylläpitämään toimintakykyään teknologian avulla. Tähän toimintamalliin liittyvänä tekona suunniteltiin jatkossa toteutettavaksi Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten ennaltaehkäisevien palveluiden koordinoimana ikäihmisille ja heidän läheisilleen suunnattuja teknologiatapahtumia. PirKATI- hankkeessa toteutettiin toimintamallin mukaisena tekona ”Turvaa ja terveyttä - teknologiat ikääntymisen tukena”- esite, jonka tarkoitus on lisätä ikäihmisten ja heidän läheistensä teknologiatietoisuutta ja toimia ammattilaisen apuna henkilön motivointiin tarkoituksenmukaisen teknologian käyttöön.
Toimintamallin Neuvonta kotona asumista tukevan teknologian käyttöön tarkoituksena oli antaa ikäihmisille tietoa ja opastusta kotona asumista tukevien teknologisten laitteiden ja palvelujen käyttöön. Neuvontaa voivat antaa sote- ammattilaiset tai vertaisohjaajat yleisellä tasolla. Yksilötason neuvonta sosiaali- tai terveyspalveluista ja siinä toimintamallin mukaisesti teknologian hyödyntämisen mahdollisuuden selvittäminen kuului sote- ammattilaisen tehtävään. Toimintamallin avulla sote- ammattilaisten ja vertaisohjaajien roolit kotona asumista tukevan teknologian käytön neuvonnassa voitiin tuoda näkyväksi. Toimintamallia hyödynnettiin ikäihmisten ennaltaehkäisevien palvelujen toiminnan suunnittelussa vuodelle 2023. Vertaisohjaajien osalta toimintamalli oli jo aiemmin käytössä ATK Seniorit Mukanetti ry:ssä osana digiopastajien toimintaa.
Laitelaukku - kiertävällä teknologiakokoelmalla hyvinvointiteknologia tutuksi ikäihmisille -toimintamallin avulla arki ja hyvinvointiteknologiaan tutustui Pirkanmaan lähitoreilla (11/30 kpl) ajalla 24.10.2022 - 9.2.2023 lähitorien ammattilaisten ja vertaisohjaajien opastamana 468 henkilöä. Laitelaukku otettiin hyvin vastaan lähitoreilla ja ikäihmisten kokemukset laitelaukusta olivat yleisesti ottaen positiivisia, vaikka kehitettäviä asioita löytyi. Ikäihmiset suhtautuivat laitelaukkuun myönteisesti ja olivat kiinnostuneita teknologian hyödyntämisestä arjessaan. Laitelaukun sisällöt vastasivat pääosin ikäihmisten tarpeisiin. Laitelaukku toimintamalli sijoittui toimintamallien ennakoivatuki kotona asumista tukevan teknologian hyödyntämiseen ja neuvonta kotona asumista tukevan teknologian käyttöön välimaastoon ja se on lisännyt kolmannen sektorin ja julkisen yhteistyötä teknologian hyödyntämisen ja käytön neuvonnan toteuttamisessa.
Toimintamallissa Teknologian soveltuvuuden arviointi kotihoidon palveluohjauksessa ikäihmisen kotihoidon palvelutarpeita arvioitaessa asiakasohjaaja selvittää teknologian mahdollisuuden vastata asiakkaan palvelutarpeisiin. Ikäihminen saa tietoa teknologian hyödyntämisestä kotona asumisen ja hyvinvoinnin tukena sekä ohjausta valintojensa tueksi. Toimintamallia toteutettiin osittain asiakasohjauksessa Pirkanmaalla jo ennen hyvinvointialueelle siirtymistä.
Etäkotihoidon jatkuvan palvelutarpeen arvioinnin toimintamallin muodostamisessa käytettiin yhdeksää (9 kpl) PirKATI -toimintamallia. Näitä olivat teknologian soveltuvuuden arviointi kotihoidon palveluohjauksessa, kotona asumista tukevan teknologian soveltuvuusarviointi kotihoidossa, etäkotihoito kuvapuhelimen avulla, etähoivasoitot osana säännöllisen kotihoidon palvelukokonaisuutta, kuvapuhelinpalvelu kotihoidossa, ikäihmisen teknologiatuettu lääkehoito kotihoidossa ja lääkerobotti kotihoidossa. Näiden toimintamallien tuloksina Pirkanmaalla oli vuoden 2022 loppuun mennessä noin 750 etähoivan asiakasta, jotka saivat etäkotihoitoa kuvapuhelimen avulla ja lääkeannostelurobotteja oli käytössä noin 460 asiakkaalla kotihoidossa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen päätöksenteko kotihoidon myöntämisperusteista ja kotihoidon arviointijaksosta ennen säännöllistä kotihoitoa vaikutti etäkotihoidon jatkuvan palvelutarpeen toimintamallin muodostumiseen, joka valmistui joulukuussa 2022. Etäkotihoidon jatkuvan palvelutarpeen arvioinnin toimintamallissa kotihoidon asiakuuden kaikissa vaiheissa palvelutarpeita arvioitaessa kotihoito selvitti, voitaisiinko asiakkaan tarpeisiin vastata etähoidon teknologioilla. Kotihoito arvioi, hyötyisikö asiakas kuvapuhelimesta, lääkeautomaatista vai muusta hyvinvointia tukevasta laitteesta. Hyötyjen lisäksi arvioidaan, teknologioiden mahdollinen päällekkäisyys samaan palvelutarpeeseen. Toimintamallin mukaista toimintaa toteutettiin osittain kotihoidossa Pirkanmaalla jo ennen hyvinvointialueelle siirtymistä. Toimintamalli otetaan käyttöön Pirkanmaan hyvinvointialueella vuoden 2023 aikana.
PirKATI-hankkeessa Kangasala - Pälkäne yhteistoiminta-alueella toteutettiin lääkärin etävastaanottojen pilotointi kuvapuhelinta hyödyntäen kotihoidon asiakkaille. Samanlaista toimintamallia pilotoitiin myös PirSote- hankkeessa muualla Pirkanmaalla (mm. Tampere, Ikaalinen). Etälääkäri pilotista saatiin hyviä tuloksia kotihoidossa: etävastaanoton toteutuminen säästi lääkärin aikaa toisiin työtehtäviin. Kotihoidon sairaanhoitajan osallistuminen kotikäynnille asiakkaan luokse fyysisenä käyntinä oli kuitenkin välttämätöntä lääkärin etäkäynnin onnistumisen kannalta. Tässä muodostunutta toimintamallia jalkautettiin Pirkanmaan hyvinvointialueella, ikäihmisten palvelulinjalla osana kotihoidon kehittämistä.
Pirkanmaan hyvinvointialueen päätöksenteko ohjasi, mitä palveluja hyvinvointialueen asukkaille tarjotaan ja siten se vaikutti myös PirKATI- hankkeessa kehitettyjen toimintamallien muodostumiseen. Kuntouttava päivätoiminta oli ensisijaisesti vain kotihoidon ja omaishoidon tuen asiakkaille ja sama linjaus koski etänä tarjottavia palveluita, kuten kuntouttavaa etäryhmätoimintaa iäkkäille sekä kuvapuhelimen ohjelmasisältöjä (Pirkanmaan hyvinvointialue). Sekä kuntouttava etäryhmätoiminta että kuvapuhelimen ohjelmasisällöt olivat PirKATI-hankkeen päättyessä edelleen kehittyviä palveluja kotihoidon asiakkaille. Hämeenkyrössä pilotoitua kuvapuhelin palvelua omaishoitoperheen tueksi ei otettu käyttöön, koska kokeilun perusteella jatkossa oli tarvetta toiminnan ja asiakkaiden tavoitteen kirkastamiselle. Kuitenkin todettiin, että omaehtoisten vertaistukiryhmien järjestäminen omaishoitoperheille on tärkeää, joten kolmannen sektorin toiminnan tukemiseen ja omaishoitajien digiosallisuuden tukemiseen tulisi panostaa. Kangasalla omaishoitajien etäkuntoutuksen toimintamallista oli hyviä kokemuksia, jossa toiminta painottui omaishoitajien fyysiseen etäkuntoutukseen. Jatkoon tarvittiin Pirkanmaan hyvinvointialueella suunnittelua, voisiko palvelu laajentua koko hyvinvointialueelle ja mikä taho vastaisi kuvapuhelimien toimituksen omaishoitajille.
Tampereen Vanhuspalvelu ry toteutti osana PirKATI-hanketta omaishoitoperheille suunnatun hyvinvointiranneke ja etäyhteysalusta pilotin, jonka tuloksena syntyi toimintamalli Hyvinvointi ranneke omaishoitoperheen tukena. Toimintamallissa hyvinvointitieto auttoi tunnistamaan muutoksen omaishoidettavan voinnissa, lisäsi omaishoidettavan kuntoilumotivaatiota sekä toimi viranomaisen päätöksenteon tukena asumispalveluihin siirryttäessä. Toimintamalli ei soveltunut omaishoitoperheille, joissa oli äärimmäisen kuormittava elämäntilanne tai perheellä oli moneen kerrokseen sijoittuva asunto tai omaishoitajalla oli muistisairaus. PirKATI-hankkeen päättyessä toimintamallin mukainen toiminta ei juurtunut Tampereen Vanhuspalvelu ry:n yksityiseksi palveluksi ja Pirkanmaan hyvinvointialue ei ottanut toimintamallia käyttöön.
Kotidigi kotihoidon asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa -toimintamallissa Kotidigi-alusta kokosi kotihoidon asiakkaan käyttämien hyvinvointiteknologioiden seurantatiedot yhteen näkymään, mikä tukee ammattilaisia hoitopäätöksissä. Alustalle voitiin liittää kotona asumista ja kotihoitoa tukevia hyvinvointiteknologioita. Pirkanmaan hyvinvointialueen kotihoidossa Kotidigi-alustalle liitettiin etäkotihoidon teknologioista lääkerobotin (Evondos) keräämien tietojen herätteet sekä hyvinvointirannekkeen (Vivago) keräämän aktivisuuden ja unirytmin herätteet. Kotidigi-alustan kehitys painottui PirKATI-hankkeen aikana teknisiin asioihin eikä se edennyt kotihoidossa yhtä testialuetta laajemmalle. Kotidigiin tulisi liittää enemmän teknologioita, jotta se voidaan ottaa laajempaa käyttöön. Toimintamallin perusajatus ja siihen liittyvä teknologia on tarkoitettu hyödynnettäväksi kansallisena ratkaisuna hyvinvointialueilla sekä kotihoidon lisäksi muissa palveluissa, kuten avoterveydenhuollon asiakkaiden 24/7 päivystyksessä. Tulevaisuudessa kansalaisten omia teknologioiden tuottamia tietoa voisi hyödyntää myös kotihoidossa. Tähän haasteeseen Omatietovaranto ei vielä yksin pystynyt vastaamaan vaan rinnalle tarvitaan Kotidigin kaltainen ratkaisu, jossa ammattilainen voi hyödyntää teknologian tuottamia herätteitä asiakkaan kokonaisvaltaisessa hoidossa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä.
Tampereella kotihoidossa iäkkäillä kotihoidon asiakkailla toteutetusta Awario teknologian (mittalaite + sovellus) puolen vuoden pilotoinnin tuloksena vuonna 2022 syntyi toimintamalli Eteisvärinän seulonta iäkkäiden kotihoidossa. Kotihoidon hoitohenkilöstö toteutti 223 asiakkaalle eteisvärinän seulontoja kokeilun yhteensä 1215 kappaletta. Seulonnan tekeminen oli nopeaa (kesto noin 5 min) ja lääkärin diagnoosi ja asiakkaan lääkehoitoon reagoiminen oli nopeaa sovelluksen tuottaman EKG-raportin myötä. Kotihoidon henkilöstö koki eteisvärinän seulonnan potentiaalisena tapana ehkäistä aivoinfarkteja. Teknologia toimi hyvin ja mittaaminen oli pääosin sujuvaa. Teknologian avulla kotihoidon asiakkailta löydettiin 7 piilevää eteisvärinätapausta, joista osalle pystyttiin aloittamaan tehokkaasti ennaltaehkäisynä verenohennuslääkitys. Eteisvärinän seulonta iäkkäiden kotihoidossa osoittautui hyödylliseksi ja se toi kustannussäästöjä. Arvioidut kustannukset yhdelle löydetylle eteisvärinälle koskien sataa mitattua kotihoidon asiakasta ovat 563 €. Kustannukseen on laskettu mittaukseen tarvittava laitekustannus, lääkärikustannus ja hoitajakustannus. Yhden aivoinfarktin suorat kustannukset Suomessa ovat 21 000 € ja epäsuorat kustannukset noin 81 000 €. PirKATI -hankkeen päättyessä Pirkanmaan hyvinvointialueella ei ole vielä tehty päätöstä toimintamallin hyödyntämisestä iäkkäiden kotihoidossa.
Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti Pirkanmaalla. Hanketta koordinoi vuoden 2021–2022 välisenä aikana Tampereen kaupunki. Vuoden 2023 alusta hanke siirtyi Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Mukana osatoteuttajakuntina olivat Kangasala, Pirkkala, Ylöjärvi, Ikaalinen, Parkano-Kihniö, Virrat-Ruovesi, Lempäälä ja Hämeenkyrö. Lisäksi osatoteuttajana hankkeeseen osallistui Tampereen vanhuspalveluyhdistys ry. Osatoteuttajat olivat suunnitelman mukaisesti mukana ja toteuttivat hankesisällöt lähes aikataulussa. Kotihoidon terveydenhuollon ammattilaisille suunnatun hyvinvointiteknologian täydennyskoulutuksen osalta PirKATI toteutti yhteistyötä Tredu ammattiopiston kanssa. Työhyvinvoinnin edistämisen osalta yhteistyötä toteutetiin Pirte Työterveys Oy:n kanssa. Ikäihmisten ennakoivan tuen, neuvonnan ja opastuksen yhteistyökumppaneina olivat Pirkanmaan Kotitori, ATK Seniorit Mukanetti ry sekä Pirkanmaan lähitorit, substanssista vastaavat Tulevaisuuden sote- keskus hankkeen (PIRSOTE) ja ikäihmisten ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäjät. PirKATI hankkeella oli yhteisiä rajapintoja myös Pirkanmaan Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut -hankkeen (PIRKOTI) kanssa mm. etäkotihoidon teknologioiden osalta.
Hankkeen laajuus oli kattava, jossa läpileikattiin sekä kehitettiin moniammatillisessa yhteistyössä teknologiatuetun asumisen toimintamalleja (26 kpl) sekä tehtiin kattavaa arviointia niin toimintamalleista kuin pilotoiduista teknologiaratkaisuista (10 kpl). Kehityksessä oli mukana myös useampi suomalainen terveysteknologian yritys. Kehitystyössä olivat mukana niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin toimijat kansallisesti.
Hankkeessa kehitettiin Kotidigi-integraatioalustaa, jonka kehitystyön kautta tavoitettiin kymmeniä suomalaisia terveysteknologiayrityksiä. PirKATI- hanke järjesti osana Kotidigin kehittämistä ekosysteemifoorumin kahdesti, joissa oli 175 osallistujaa sisältäen noin 20 yritystä. Vuoropuhelua teknologiayritysten kanssa käytiin aktiivisesti kansallisen integraatioalustan kehityksen osalta ja saavutettiin lisää yhteistöitä kotidigi integroitumisen osalta. Alustan omistajuus siirrettiin Tampereen kaupungilta Pirkanmaalle ja hyvinvointialueiden Sote ICT-palveluita hallinnoivalle teknologiayritys Istekki Oy:lle.
Hankkeen kohderyhmänä ikäihmiset kotihoidon asiakkaina tavoitettiin hyvin ja osallistuminen oli aktiivista esimerkiksi eteisvärinän seulonnan pilottiin (n=223). Lähitoreille suuntautunut teknologiaesittelykiertue tavoitti lähitorilla vierailevia ikäihmisiä laajalti Pirkanmaan lähitoreilla (n=468). Toisaalta laitelaukun asiakaskokemustutkimuksen osalta tavoitettiin välttävästi ikäihmisiä mukaan tutkimukseen (teemahaastattelu n=9, asiakaskokemuskysely n=7). Yhteensä asiakaskyselyihin ja tutkimushaastatteluihin osallistui 104 asiakasta. Omaishoitoperheet osallistuivat hankkeessa toteutettuihin pilotteihin. Hyvinvointirannekkeen kehittämiseen omaishoitoperheen tueksi osallistui 18 omaishoitajaa ja neljä omaishoitoperhettä. Etäkuntoutuksen kehittämiseen omaishoitajille Kangasalla osallistui 15 omaishoitajaa. Yhteensä asiakaskyselyihin ja tutkimus haastatteluihin osallistui 33 omaishoitajaa.
Ikäihmisten palvelujen henkilöstö ja kolmassektori osallistuivat kehittämiseen runsaasti: 446 henkilöä joista yhteentoista (11 kpl) työpajaan osallistui 299 henkilöä ja haastatteluihin ja kyselyihin osallistui 147 henkilöä. Koronasta johtuvien rajoitusten sekä toimintamallien kehityksen työpajoihin osallistuvien työntekijöiden oman työn sujuvuuden vuoksi yhteiskehittämisen työpajat toteutettiin etäyhteyden välityksellä.
Ikäihmisen teknologiatuetun kotona asumisen asiakaspolun työpajoissa kotihoidon, asiakasohjauksen ja kolmannen sektorin työntekijät saivat tietoa KATI-mallista ja pääsivät pohtimaan teknologian mahdollisuutta vastaamaan ikäihmisen palvelutarpeisiin ja keinoja, joilla kotihoidossa sekä neuvontapalveluissa teknologian hyödyntämistä, soveltuvuuden arviointi ja käytön tukea voitaisiin toteuttaa. Yhteiskehittämisen myötä näiden sote-työntekijöiden tietopohja tästä aiheesta oletettavasti kehittyi. Hanke kartutti kotihoidon hyvinvointi- ja terveteknologian käytön osaamista toteutettujen teknologiapilottien myötä. Näihin osallistunut henkilökunta sai koulutuksen teknologian käytönoton valmisteluun, teknologian käyttöönottoon, asiakkaan ohjaamiseen teknologian käytön aikana sekä laitteen keräämään terveys- ja hyvinvointidatan tulkitsemiseen.
Tredun hyvinvointiteknologia täydennyskoulutuksen toteutumisessa oli haasteita, sillä koulutukseen osallistui oletetusti pienempi määrä soteammattilaisia, kuin oli tavoitteena. Oletettavasti syynä tähän oli kotihoidon paineistettu tilanne ja henkilöstövaje. Kotihoidon teknologialähettiläitä (hyvinvointiteknologia toimintakyvyn edistämisessä koulutus) valmistui hankkeen aikana Pirkanmaan hyvinvointialueen kotihoitoon 55 kappaletta, joka on pieni määrä tarkastellessa esimerkiksi vain Tampereen alueen kotihoidon hoitohenkilökunnan määrää 750 henkilöä.
PirKATI- hankkeessa toteutettiin Turvaa ja terveyttä - teknologiat ikääntymisen tukena esite, joka sisälsi tietoa hyvinvointiteknologian hyödyntämisestä ikääntyvän arkeen. Esitettä levitettiin laajasti sote-ammattilaisille tukemaan ikääntyvien neuvontaa ja palveluohjausta hyvinvointiteknologiasta samalla lisäten myös ammattilaisten tietopohjaista tietämystä teknologian hyödyntämisestä ikääntyneen omavoinnin seurannassa ja arjen hyvinvoinnin tukemisessa.
PirKATI-hankkeen päättyessä Pirkanmaan kunnat siirtyivät yhteiseen organisaatioon Pirkanmaan hyvinvointialueeksi 1.1.2023 alkaen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen osalta. PirKATI hanke tarjosi Pirkanmaan hyvinvointialueelle yhteisiä toimintamalleja, jotta hankkeen päättymisen jälkeen hyvinvointialueella voitaisiin ottaa teknologiaa käyttöön tarkoituksenmukaisesti entistä enemmän kotona asuvilla ikäihmisillä. Hankkeessa kehitettiin kustannushyötyanalyysityökalua kotihoidon teknologiaratkaisuiden kustannusvaikuttavuuden arviointiin, jonka hyödyntämistä jatkettiin Pirkanmaan hyvinvointialueella.