Maahanmuuttajataustaisten nuorten monialainen toimintamalli, Sujuvat palvelut -valmennus, Helsinki (RRP, P4, In1)
Toimintamalli vastaa lastensuojelun asiakkaana olevien päihteillä ja/tai mielenterveydellä oireilevien maahanmuuttajataustaisten nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin monialaisen ja nuori- ja perhekohtaisesti räätälöidyn työskentelyn keinoin.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli vastaa lastensuojelun asiakkaana olevien päihteillä ja/tai mielenterveydellä oireilevien maahanmuuttajataustaisten nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin monialaisen ja nuori- ja perhekohtaisesti räätälöidyn työskentelyn keinoin.
Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus Helsingissä lisääntyy ja painottuu kaupungin itäisiin osiin. Nämä perheet ovat huomattavasti muita useammin pienituloisia. Lisäksi maahanmuuttajataustainen lapsi elää muita ikätovereitaan useammin turvattomassa kasvuympäristössä. Hän kohtaa ikätovereitaan useammin syrjintää ja rasismia ja joutuu rikoksen uhriksi.
Maahanmuuttajataustaisia lapsia sijoitetaan kiireellisesti useammin kuin valtaväestön lapsia.
- Selittäviä tekijöitä: perheiden ja lasten tarvitsemia peruspalveluja ja lastensuojelun avohuollon palveluja ei ole ollut saatavilla, niitä ei ole tarjottu perheille tai ne eivät ole olleet tarkoituksenmukaisia.
- Saman lapsen useat kiireelliset sijoitukset ovat tyypillisempiä maahanmuuttajataustaisilla kuin valtaväestön lapsilla, mikä voi kertoa siitä, että asiakaskohtainen arviointi ja päätöksenteko on erityisen haasteellista asiakasryhmän kohdalla. (Anis & Malin 2023)
Helsingissä noin 25 % lastensuojelun asiakkaista on vieraskielisiä.
- Tutkimuksissa on todettu, että keskimääräistä suuremmat hyvinvoinnin riskit johtavat helpommin asiakkuuteen.
- Toisena selityksenä yliedustukselle on tunnistettu järjestelmän ja palveluiden rakenteelliset, systemaattiset ja ammattilaisten toimintaan liittyvät tekijät, jotka johtavat asiakkaiden erilaiseen kohteluun ja arviointiin.
(Anis & Malin 2023,Turtiainen ja Hiitola 2018).
Samanlainen kohtelu ei riitä edistämään yhdenvertaisuutta.
- Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen voi edellyttää heikommassa asemassa olevan väestöryhmän erityistarpeiden huomioon ottamista. (Positiivinen erityiskohtelu, YVL 9 §)
Kohderyhmä:
Lastensuojelun tai perhesosiaalityön asiakkaina olevat maahanmuuttajataustaiset perheet, joiden 10-17 -vuotiailla lapsilla on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeoireilua ja joiden vanhemmilla on oma tuentarve.
Lastensuojelun kokemusasiantuntijat ovat tiiviisti mukana toimintamallin kehittämisessä ja arvioinnissa:
- projektiryhmän jäsenenä
- 1 krt/kk mukana systeemisessä asiakasreflektiossa
- työparina asiakastyössä
Asiakaslupaus:
”Me kohtaamme sinut kunnioittavasti ja huomioimme sinun ja perheesi tilanteen yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Me tuemme sinua mahdollisissa haasteissa yhteisymmärryksessä kanssasi.”
Kansikuva
