Muistiasiakkaan hoito-ja palvelupolku Keski-Suomen hyvinvointialue
Toimintamalli mahdollistaa yhdenvertaisen, oikea-aikaisen ja sujuvan hoito- ja palvelupolun niin asiakkaan kuin sote työntekijöiden näkökulmasta. Toimintamalli tehostaa muistisairauden ennaltaehkäisyä, varhaisempaa tunnistamista ja diagnosointia.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamalli mahdollistaa yhdenvertaisen, oikea-aikaisen ja sujuvan hoito- ja palvelupolun niin asiakkaan kuin sote työntekijöiden näkökulmasta. Toimintamalli tehostaa muistisairauden ennaltaehkäisyä, varhaisempaa tunnistamista ja diagnosointia.
Toimintamalli lyhyesti
Muistipolku -toimintamallin tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää asiakkaan näkökulmasta muistisairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoon pääsyä, diagnosointia ja seurantaa. Toimintamalli huomioi asiakkaan tarpeita vastaavat oikea-aikaiset palvelut niin, että jokainen tietäisi roolin ja tehtävät asiakkaan muistipolulla. Tavoitteena myös vähentää asiakkaan ja läheisen kuormaa heidän etsiessä apua muistioireiden selvittelyyn ja mahdollisiin muihin muistiin liittyviin pulmiin.
Toimintamalli mahdollistaa Sote-henkilöstön resurssien kohdentumisen kiireellisten tehtävien hoitamiseen, kun muistioireiden selvittely, hoito ja seuranta koordinoidaan geriatrisen osaamisen omaavien työntekijöiden toimesta, sekä selkeän ja sujuvan muistipolun mukaisesti. Tavoitteena on myös kolmannen sektorin huomioinen muistipolulla asiakkaan ja läheisen tukena.
Toimintamallin kohteena ovat Keski-Suomen hyvinvointialueen yli 68-vuotiaat muistisairauden oireita kokevat sekä muistisairausdiagnoosin saaneet asukkaat ja heidän läheisensä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä yhdistykset.
Keski-Suomen hyvinvointialla on 22 kuntaa ja väkiluku on noin 272437 , suurin ikäryhmä on 70-74vuotiaat, joita on noin 18403.
Ikääntyneiden määrä väestössä kasvaa, mikä lisää myös muistisairaiden määrän kasvua. Keski-Suomen alueella muistisairauteen arvellaan sairastuvan vuosittain reilu 700 henkilöä. Keski-Suomessa oli 2021 reilu 6600 muistisairasta ja vuoteen 2040 mennessä määrän odotetaan kasvavan yli 10 000 henkilöön.
Osa etenevistä muistisairauksista jää diagnosoimatta ja kaikilla alueilla yhdenvertainen sekä lähetteetön muistihoitajan muistitutkimuksiin pääseminen ei toteudu.
Varhaisella etenevien muistisairauksien tunnistamisella ja oikea aikaisella hoidolla sekä tuella voidaan ehkäistä sairastuneen toimintakyvyn laskua sekä tukea kotona asumista. Jotta muistisairaan omahoito mahdollistuu ja läheinen tulee huomioiduksi, tarvitsevat he ammattilaisen tukea ja ohjausta muistisairauden eri vaiheissa.
On tärkeää tietää, kuinka asiakas ohjataan muistipolulle ja kuka vastaa seurannasta sekä hoidosta muistisairauden eri vaiheissa.
Muistisairas henkilö tai läheinen voi jossain sairauden vaiheessa tarvita tukea arkeensa ja kotona asumiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta sekä järjestöiltä. Muistipolulla on turvallista kulkea niin asiakkaan kuin ammattilaisten.
Toimintamallin kohteena ovat Keski-Suomen hyvinvointialueen muistisairauden oireita kokevat sekä muistisairausdiagnoosin saaneet asukkaat ja heidän läheisensä. Toimintamallin kohteena ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä yhdistykset. Muistisairaan hoito- ja palvelupolun kehittämisessä hyödynnetään olemassa olevaa hoitopolkua ja hyvinvointialueen muistiosaajia. Keski-Suomen Muisti-yhdistykseltä sekä alueen muistihoitajilta ja -koordinaattoreilta on koottu tietoa asiakasryhmistä ja muistipolun kehittämisen tarpeista.
Mahdollisia käyttöönottoa haastavia ja mahdollistavia tekijöitä. Haasteet nousevat nykytilan kartoituksesta
-Henkilöstöstä aiheutuvat riskit: Sitoutumattomuus, mahdollinen muutosvastarinta, tietotulva tai ristiriitaiset näkemykset kehittämisen suunnasta vaikeuttavat etenemistä.
-Taloudelliset riskit: Uusi toimintatapa vaatii henkilöstöltä, hallinnolta ja järjestelmiltä uusia valmiuksia, jotka eivät synny ilman lisäosaamista tai –resurssia.
-Aikatauluun liittyvät riskit: Uusi toimintatavat ei juurru tai muutokset jäävät tilapäisiksi. Henkilöstön sairauspoissaolot ja riittävä resursointi
-Tiedonkulkuun liittyvät riskit: Tieto toimintamallista ja mahdollisesta toiminnan muutoksesta ei tavoita eri toimijoita riittävän laajasti ja samanaikaisesti. Työntekijöillä eri toimialoilla ei ole riittävää tietämystä muistiasiakkaan hoito- ja palvelupolusta.
-Osallisuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvät riskit: Työntekijält jää huomioimatta asiakkaan ja läheisen muelipide tai hoitoon liittyvä tahto hoidon ja seurannan eri vaiheissa.
Toimintamallin käyttöönoton onnistumista edistäviä tekijöitä:
- Jalkauttamisen ja juurruttamisen tukena on hyvä hyödyntää muiden hyvinvointialueiden kehittämistyötä sekä mahdollisia valmiita toimintamalleja
- Viestinnän oikea-aikaisuus ja tehokkuus on tärkeää koko hyvinvointialueen työntekijöille, sekä asukkaille informointi on hyvä huomioida
-Koulutuksen järjestäminen ja osaamisen vahvistaminen poikkihallinnollisesti on tärkeä suunnitella ja mahdollistaa. Muistkoulutukset eri ammattiryhmille hoidontatpeenarvioinnista ja muistisairauksien varhaisen toteamisen, sekä hoitoon ohjaamisesta hyvä huomioida.
-Sitoutuminen toimintamallin käyttöön ja sen hyödyn ymmärtäminen poikkihallinnollisesti
- Eri toimialojen kesken tehtävä tiivis yhteistyö
- Eri ammattilaisilla tulee olla varattuna aikaa toimintamalliin perehtymiselle
- Ammattilaisen roolin merkityksen korostaminen, johdon ja esihenkilöiden tuki tärkeää
- Avoin vuoropuhelu eri toimijoiden välillä
- Selkeät roolit eri ammattilaisille sekä toimintaohjeet tapauskohtaisesti (kirjauksen fraasit)
Toimintamallia ei ole otettu käyttöön. Keski-Suomen hyvinvointialueelle perustetaan Geriatrinen keskus minkä valmistelu ja kehittäminen vielä kesken. Jatkossa muistiasiakkaan hoitamisen ja ohjaamisen prosessit sekä toimintamallit selkiytyvät ja kehittyvät Geriatrisen keskuksen toiminnan aloitettua.
Kansikuva
