Muistin eväät on hyödyksi, kun kotihoidon ammattilainen arvioi muistisairaan ravitsemusta ja sen vaikutusta toimintakykyyn. 
Muistin eväät sisältää materiaalia ravitsemustarpeiden, ateriarytmin ja ruokavalintojen huomioimiseen myös muistisairaan ja omaisen itse käytettäväksi.    

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Muistin eväät - ravitsemuskuntoutusta kotona
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Muistin eväät on hyödyksi, kun kotihoidon ammattilainen arvioi muistisairaan ravitsemusta ja sen vaikutusta toimintakykyyn. 
Muistin eväät sisältää materiaalia ravitsemustarpeiden, ateriarytmin ja ruokavalintojen huomioimiseen myös muistisairaan ja omaisen itse käytettäväksi.    

Toteutuspaikka
Toimintamallia on kehitetty ja levitetty Pohjois-Savon Muisti ry:n hallinnoimissa hankkeissa: Elä unoha evväitä (2014-2017) ja Muistin eväät - toimintaa ruuan voimalla (2018-2020).
Paikkakunta tai maakunta
Pohjois-Savo
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Tekijä

Tarja Puustinen

Luotu

13.06.2020

Viimeksi muokattu

30.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Monialaisen Muistin eväät -ravitsemuskuntoutuksen toimintamallin tarkoitus on edistää kotona asuvan muistisairaan ja hänen omaisensa terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia ravitsemukseen vaikuttamalla. Ikääntyneen ravitsemuskuntoutus sisältää ravitsemustilan arvioinnin ravitsemushoidon suunnittelua, toteutusta ja seurantaa varten. Lähtökohtana on ollut kunnan kotihoidon toimintaan sopiva malli (ks. liite).

Muistin eväät -ravitsemuskuntoutusmallissa edetään arvioimalla aluksi ravitsemustilaa ja ravinnonsaantia. Tällä tarkoitetaan muun muassa hoitajan päivittäistä havainnointia muistisairaan ruokailun onnistumisesta, syömien ruokien määrästä ja laadusta sekä säännöllistä painon seurantaa ja virheravitsemuksen riskin arviointia (MNA). Mallissa korostetaan muistisairaan ravitsemushoitoa laaja-alaisena näkemyksenä hoitosuunnitelmassa. Lisäksi painotetaan hyvää havainnointia ja kohtaamista: Hoitajan tai muun ammattilaisen aito läsnäolo hetkessä on merkityksellistä (Pohjavirta Hillervo, toim. Onko tänään eilen - tunteva®-opas muistisairaita hoitaville. Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2012). 

Kotikäynneillä hoitajan työvälineinä ovat muistisairaan ihmisen elämäntarinan tunteminen ja ravitsemus- ja ruokasuositusten (VRN 2014, VRN ja THL 2020) keskeisten asioiden osaaminen. Hoitaja huomioi ravitsemushoidossa myös MNA-arviotuloksen ja painonmuutokset. Muistisairaan päivä- ja ateriarytmin sekä mieliruokien ja -juomien tunteminen, vaikka elämäntarinaan tutustumisen kautta, voivat edistää normaalia ravitsemustilaa. Hoitaja huolehtii myös elintarkehygienian toteutumisesta, kuten seuraamalla ruokien käyttöä päiväysmerkintöjen avulla. Muistin eväät -mallissa muita ravitsemushoidossa huomioitavia taustatekijöitä ovat liikunta, erityisesti lihasvoiman ylläpitäjänä, vireys ja mieliala, mahdolliset kivut ja muut vaivat, kuten ummetus ja suunterveys, sekä sairauksien hoito ja lääkkeiden yhteispeli ravinnon kanssa. Muistiliiton Hyvän hoidon kriteeristö -työkirjasta (2016) on nostettu esille itsenäisen toimimisen tukeminen, mikä on tärkeää muistisairaan päivittäisessä kuntouttamisessa. 

Muistin eväät -mallissa ravitsemushoito on jaettu kolmeen osittain näennäisesti erilliseen vaiheeseen, joissa kotihoidon hoitajan on tärkeää kiinnittää huomiota ravitsemusterveyteen vaikuttaviin kysymyksiin: ruuanhankintaan, ruuanvalmistukseen ja ruokailutilanteeseen. Ruuanhankinnassa tuettuun kauppakäyntiin lasketaan ostoslistan tekeminen yhdessä muistisairaan kanssa ja mahdollinen kaupasta tehtävä ruokatilaus. Jos kotona asuva ihminen ei pääse enää itse kauppaan, selvittävät esimerkiksi ruokamainosten katselu paperi- tai digikuvista ja keskustelut hoitajan kanssa tämän päivän elintarvikevalikoimaa. Hoitajan on tärkeä perustella toimintakykyä tukevat ruokavalinnat. Ruuanhankinnassa keskeistä on myös ruokailijan tyytyväisyys mahdolliseen kotiateriapalveluun sekä ravintolisien ja tarvittaessa kliinisten täydennysravintovalmisteiden hankinta. 

Pääaterioiden, jälkiruokien, aamu-, väli- ja iltapalojen sekä juomien valmistusta tuetaan tarpeen mukaan. Monipuolisuutta ja ruoka-aineiden suhteellisia määriä korostavan annosmallin ajatus on tärkeää huomioida myös välipalojen koostamisessa, sillä pääaterioiden koko herkästi pienenee ruokahalun heikentyessä. Ruuan rakennetta voidaan muokata sopivaksi ennen syöntiä. Ruuan energia-, proteiini-, suojaravintoaine- ja kuitupitoisuutta voidaan täydentää tavanomaisilla elintarvikkeilla, joissa energiaa ja tarvittavaa ravintoainetta on hyvin.

Ruokailuhetket ovat tärkeitä aidon kohtaamisen paikkoja syömisen edistämiseksi. Miellyttävät keskustelun aiheet ja niistä syntyvät mielikuvat ja muistot, jotka linkittyvät tarjolla olevaan ateriaan, voivat edistää ruokahalua. Laulaminen ja/tai musiikin kuuntelu ennen ruokailua ja taustamusiikki ruokailun aikana voivat myös virkistää niin, että ruoka maistuu paremmin. Huomion kohteina ruokailussa ovat annoksen kokoaminen annosmallin ja ruokailijalle sopivan annoskoon mukaan. Lisäksi aterian osien nimeäminen ja kuvailu aistien avulla (muoto, värit, tuoksut ja maut) voivat herättää kiinnostusta annokseen. Ruokailuhetken viihtyisyydellä on vaikutusta syödyn ruuan määrään, minkä vuoksi on hyvä huomioida siisteys, tuuletus, valaistus ja kaunis kattaus. Muistisairaan ihmisen omaa syömistä voidaan tukea ruokailun apuvälineiden avulla sekä näkemällä sormiruokailu hyvänä vaihtoehtona, jos toimintakyky on muuten heikentynyt. Itse syöminen tukee pystyvyyden tunnetta ja mielen hyvinvointia.  

Muistin eväät -malli päättyy ravitsemustilan ja ravinnonsaannin uudelleen arviointiin. Kotihoidon perushoidosta ja huolenpidosta huolehtivat hoitajat ovat keskeisessä asemassa huomaamaan muutoksia muistisairaan ihmisen päivittäisessä jaksamisessa ja viestittämään havainnoistaan muille hoitoon osallistuville työyhteisössään ja myös omaisille. Näin voidaan tarvittaessa laatia uusi suunnitelma oikea-aikaisen avun antamiseksi. 

Muistin eväät -mallin ravitsemusohjauksen ohjeita ja niiden käyttökuvausta: 
- Ruokavalinnat – monipuolista (suositeltu ruokakolmio)
- Ostoslista – monipuolista (huomiota ruokahankintoihin)
- Ruoka-aika! (huomiota ateria- ja päivärytmiin) 
- Annosmallit (suositellut pääateriat ja välipalat)
- Monipuolista välipalaa (vinkit ja reseptit välipaloihin)
- Proteiinia! (vinkit proteiinipitoisten ruokien käyttöön)
- Makumieltymykseni (vihkoon mielipide ruuista hoitotahdoksi)
- Ruokaviikkoni (kalenteri ja ateriavinkit ruokalistan suunnitteluun ja seurantaan)
- Entä jos ruoka ei maistu? (vinkit ruokahalun ja ravitsemustilan edistämiseen)
Oppaat tarjoavat vinkkejä ruokailuun ja jaksamiseen sekä helposti toteutettavia ruoka- ja välipalareseptejä. Lisäksi toimintamallin materiaalikokonaisuuteen on otettu kuvitetut proteiiniesitteet (gery.fi, maitojaterveys.fi) ja kasvisesitteet (gery.fi, kasvikset.fi) havainnollistamaan proteiinipitoisten ruokien käyttötärkeyttä kuin myös kasvisten, marjojen ja hedelmien monipuolista, sesongit huomioivaa käyttöä. 

Toimintaympäristö **

Muistin eväät -toimintamalli on kehitetty Pohjois-Savon Muisti ry:n Elä unoha evväitä -hankkeessa (2014–2017) yhteistyökumppaneinaan Kuopion kaupunki, Savon ammattiopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Gerontologinen ravitsemus Gery ry ja Savon Martat ry. Kehittämistyön jatkumona on toiminut Muistin eväät – toimintaa ruuan voimalla -hanke (2018–2020) kumppanina Kuopion kaupunki. 

Toiminnassa on nostettu keskiöön ravitsemustilan ja ravitsemushoidon ja -ohjauksen merkitys ikääntyneen ja muistisairaan ihmisen terveydelle, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Muistin eväät -ravitsemuskuntoutusta kotona -toiminta-ajatusta on juurrutettu osaksi kunnan kotihoidon toimintaa vajaaravitsemuksen ehkäisemiseksi sekä levitetty myös kuntien matalan kynnyksen neuvonta- ja palvelupisteisiin. Muistisairaita ja heidän läheisiään on tavoitettu yhteistyöverkoston avoimissa tai suljetuissa tapahtumissa (luennot, teematilaisuudet, vertaistukikurssit, yleisömessut) ja jaetun tiedon kautta tuettu ikäihmisten toimintakyvyn edellytyksiä asua kotona. "Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on tärkeimpiä varautumistoimia ikääntyvässä Suomessa" (STM ja Suomen Kuntaliitto: Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017-2019).

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Muistisairaudet yleistyvät väestön ikääntymisen myötä ja ne ovat ikääntyneillä ihmisillä merkittävä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta aiheuttava sairausryhmä. Hyvän elämänlaadun varmistaminen ikääntyneille ja muistisairaille ihmisille oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin auttavat ennakoimaan toimintakyvyn heikkenemisen riskitekijöitä (Kansallinen muistiohjelma 2012–2020, STM ja Suomen Kuntaliitto: Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019).

Kohderyhmänä olivat kotona asuvat ikääntyneet ja muistisairaat ihmiset Kuopiossa sekä muissa Pohjois-Savon kunnissa, jotka ovat Pohjois-Savon Muisti ry:n toiminta-aluetta. Pohjois-Savossa THL:n sairastavuusindeksi on maan korkein (ajanjakso 2014–2016, Tilastoraportti 30/2019) ja muistisairaiden % -osuus säännöllisen kotihoidon kaikista asiakkaista on 23,1 % kaikki ikäryhmät huomioituna tilastotiedon mukaan (30.11.2015, sotkanet.fi). Kuopiossa on ollut noin 2 451 keskivaikeasti ja vaikeasti muistisairasta 65 vuotta täyttänyttä ihmistä vuonna 2018 suomalaisten tutkimusten mukaan (foresavo.fi, muistiasiantuntijat.fi). Työikäisiä, 30–64 -vuotiaita, vähintään keskivaikeasti sairastuneita kuopiolaisia on ollut noin 154.

Lisäksi kohderyhminä olivat muistisairaiden omaiset sekä nykyiset että tulevat sosiaali- ja terveysammattilaiset. 

Muistin eväät -mallia on juurrutettu pääasiassa osaksi Kuopion kaupungin kotihoidon käytännön toimintaa vajaaravitsemuksen ehkäisemiseksi muotoilemalla toimintamalli kotihoidon koulutuksen sisällöksi. Lisäksi sisältöä on viestitetty tilaisuuksissa ja tapahtumissa muistisairaille ja heidän omaisilleen.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Ravitsemus Kotihoito Hyvinvointi Toimintakyky Muistisairaudet

Ilmiöt

Elämäntapojen muutokset

Kohderyhmä

Ammattilaiset Ikäihmiset Kehitysvammaiset, vammaiset Omaiset Työikäiset