Vapaaehtoiset naapuriäidit ovat erilaisista etnisistä taustoista tulevia naisia, jotka kehittävät ja tuottavat omiin ja yhteisöjensä tarpeisiin vastaavaa lähiötoimintaa sekä toimivat tukihenkilöinä arjen apua tarvitseville.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Naapuriäidit – kohderyhmästä toimijaksi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Vapaaehtoiset naapuriäidit ovat erilaisista etnisistä taustoista tulevia naisia, jotka kehittävät ja tuottavat omiin ja yhteisöjensä tarpeisiin vastaavaa lähiötoimintaa sekä toimivat tukihenkilöinä arjen apua tarvitseville.

Toteutuspaikka
Naapuriäidit lähiötoiminnan mahdollistajina–hanke (ESR 2017–2018). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Uusimaa
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

24.03.2020

Viimeksi muokattu

22.03.2024

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Naapuriäiti-toiminnan tavoite on maahanmuuttajataustaisten naisten yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisellä vapaaehtoistoiminnalla. Naapuriäidit tuottavat asuinalueita kehittävää lähiötoimintaa ja edistävät kotoutumista antamalla tukea maahanmuuttajataustaisten arjessa kohtaamiin ongelmiin. Keskeistä on naisten oman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta

Toimintaympäristö **

Paikalliset asuinyhteisöt ja asuinalueet, vapaaehtoisten naapuriäitien omat asuinalueet.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Maahanmuuttajataustaiset, Suomeen äskettäin tulleet ja palveluverkoston ulkopuolelle jääneet naiset.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

1. VAPAAEHTOISTEN REKRYTOINTI JA YHTEISTYÖVERKOSTON KOKOAMINEN

Toiminta alkaa yhteistyöverkoston kokoamisella ja soveltuvien naisten rekrytoinnilla koulutusryhmään.

2. NAAPURIÄITI-KOULUTUS

Koulutukseen valitut naiset saavat 2-päiväisen koulutuksen oman hyvinvoinnin edistämisestä sekä muiden kohtaamisesta ja auttamisesta. Tämän jälkeen heillä on 2-3 kuukauden harjoitteluvaihe, jonka jälkeen on arviointi ja valmistuminen naapuriäidiksi.

3. TOIMINTA, KEHITTÄMINEN JA YHTEISÖLLISET TEEMAILLAT

Naapuriäidit järjestävät omilla asuinalueillaan erilaista toimintaa, kuten vertais- ja harrastusryhmiä. Naapuriäitien toimintaa tuetaan järjestämällä teemailtoja naisia kiinnostavista aihepiireistä, kuten ravinto ja liikunta, seksuaaliterveys, lasten kasvatus, perheoikeudelliset asiat, vaikuttamismahdollisuudet yhteiskunnassa, opinnot, työllistyminen ja yrittäjyys.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: VAPAAEHTOISTOIMINNALLA OSALLISUUTTA SEKÄ AUTTAJILLE ETTÄ AUTETTAVILLE

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus vaikuttamisen järjestelmissä
  3. Osallisuus yhteisessä hyvässä

Osallistuminen naapuriäititoimintaan lisää vapaaehtoisten osallisuutta kaikilla kolmella osa-alueella. Vapaaehtoistoiminnassa saatavien tietojen ja yhteisön tuen kautta vapaaehtoisten mahdollisuudet itse edistää omaa hyvinvointiaan lisääntyvät. (1) Lisäksi toiminnassa keskeistä on naisten omien vahvuuksien tunnistaminen, tukeminen ja tunnustaminen. Osallistujia ei nähdä autettavina vaan aktiivisina toimijoina (1). Kokemukset muiden auttamisesta on omiaan myös lisäämään voimaantumista ja merkityksellisyyden tunnetta. Monet vapaaehtoisista ovatkin siirtyneet elämässään eteenpäin – esimerkiksi koulutukseen tai työelämään (1).

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tärkeä osa naapuriäititoimintaa, ja vaikuttamista mahdollistavat tiedot ja taidot ovat osa vapaaehtoisten koulutusta (2). Vapaaehtoisia on ollut mm. kuntavaaliehdokkaina. Toiminnan on siis havaittu edistävän usein syrjään jäävän ryhmän demokraattista kansalaisuutta (2). Lisäksi paikallisten yhteisöjen aktiivinen jäsenyys on keskeinen tavoite naapuriäititoiminnassa. Naapuriäidit muodostavat auttavan yhteisön, ja lähiötoiminnan kautta naapuriäideille mahdollistuu osallistuminen asuinalueiden kehittämiseen. Naapuriäititoiminta hyödyttää ainakin välillisesti kaikkia alueiden asukkaita. (3) Toiminta voi siten myös edistää hyviä väestösuhteita. (3).  

Naapuriäitien auttamien henkilöiden osallisuuden edistymisestä on vähemmän tietoa. Kuitenkin esimerkiksi tulkkauksen järjestyminen palveluun auttaa asioiden hoitamisessa ja materiaalisen tai muun tuen saamisessa. (1) Toimittaessa maahanmuuttajanaisten kanssa auttajien vapaaehtoisuudella on myös lisäarvoa verrattuna viranomaispalveluun. Vapaaehtoista on usein olla helpompi lähestyä kuin viranomaista ja myös arkojen asioiden käsittely on helpompaa. (1) Myös viranomaistahoilta on esitetty pyyntöjä naapuriäitien avulle.

Nicehearts ry:n kotisivut: https://www.nicehearts.com/nicehearts/

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja: 

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista: Naapuriäidit – kohderyhmästä toimijaksi (pdf 338 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Naapuriäiti-toimintamallin ytimessä on maahanmuuttajataustaisten naisten osallisuuden edistäminen sekä heidän kasvaminen kohderyhmästä aktiivisiksi toimijoiksi. Naapuriäidit toimivat vapaaehtoisina sillanrakentajina samanlaisessa tilanteessa olevien ihmisten ja palveluiden välillä ja kehittävät ja toteuttavat uutta toimintaa asuinalueillaan. Naapuriäitien avulla tavoitetaan palveluverkoston ulkopuolelle jääneitä, ja lähiötoiminnan kautta maahanmuuttajataustaiset naiset tulevat aktiiviseksi osaksi omaa asuinympäristöään. Toiminta edistää sekä maahanmuuttajien kotoutumista että asuinalueiden kehittämistä. Vapaaehtoistoiminnan kautta monelle on auennut polku eteenpäin opintoihin tai työelämään. Kaikille avointa lähiötoimintaa toteuttamalla maahanmuuttajat voivat saada mahdollisuuden tulla tunnustetuksi myös kantaväestön keskuudessa. Siten naapuriäititoiminta voi edistää myös hyviä väestösuhteita. 

Naapuriäititoiminta on kulttuuri- ja sukupuolisensitiivistä. Suomessa kauemmin asuneet maahanmuuttajanaiset ovat parhaita asiantuntijoita huomioimaan yhteiskuntaamme äskettäin tulleiden ja ”eksyksissä” olevien naisten elämäntilanteen. Toimintamallia on kehitetty yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa, ja he pääsevät vaikuttamaan toiminnan sisältöihin. Toiminta on tarkoitettu pelkästään naisille, mutta osallistujilla ei tarvitse olla omia lapsia.

Toimintaa tarvitaan, koska kotona lasten kanssa olevien, eri etnistä taustaa olevien naisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset, eivätkä viranomaispalvelut, järjestöt tai vapaa-ajan palvelut eivät pysty vastaamaan kaikkiin tarpeisiin. Naapuriäidit auttavat toisia samanlaisessa tilanteessa olevia mm. asioinnissa viranomaisten kanssa tai sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä.

Vuoteen 2019 mennessä koulutettuja naapuriäitejä on noin 200, ja toimintaa on Vantaalla, Espoossa, Lappeenrannassa, Imatralla ja Helsingissä.

Naapuriäititoiminta on rekisteröity tavaramerkki, jonka voi ottaa käyttöön sopimalla siitä Nicehearts ry:n kanssa.

KEHITTÄJÄT

Nicehearts ry.

Kansikuva
Naapuriäidit – kohderyhmästä toimijaksi -toimintamallin kansikuva.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Kohderyhmä