Päihteitä käyttävien raskaana olevien ja vauvaperheiden palvelupolku Länsi-Suomen yhteistyöalueella (Tupa-hanke)
Tupa-hankeen tavoitteena on pyrkiä parantamaan ja yhtenäistämään Länsi-Suomen yhteistyöalueella päihteitä käyttävien raskaana olevien sekä vauvaperheiden palvelukokonaisuutta.
Toimintamallin nimi
Tupa-hankeen tavoitteena on pyrkiä parantamaan ja yhtenäistämään Länsi-Suomen yhteistyöalueella päihteitä käyttävien raskaana olevien sekä vauvaperheiden palvelukokonaisuutta.
Hankkeen tuotoksena on kuvattu Länsi-Suomen yhteistyöalueen (Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pohjanmaa) päihteitä käyttävien raskaana olevien ja vauvaperheiden palvelukartta ja –kokonaisuus. Kuvattu palvelukokonaisuus helpottaa niin asiakkaan kuin ammattilaisen ymmärrystä palvelujen moninaisuudesta ja laajuudesta. Palvelukartan tarkoituksena on koota kohderyhmälle saatavilla olevat palvelut ja kuvata myös niiden yhteistyötä. Palvelukokonaisuudessa kuvataan erityisesti eri sektoreiden toimintaa ja keskinäisiä suhteita sekä eri ammattiryhmien roolia palvelukokonaisuuden osana.
Päihteitä käyttävän henkilön raskaus on aina riskiraskaus. Lainsäädäntömme turvaa sen, että päihteitä käyttävillä raskaana olevilla henkilöillä ja perheillä on oikeus saada palveluja, jotka tukevat syntyvän tai jo syntyneen lapsen ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia (päihdehuoltolaki 41/1986, sosiaalihuoltolaki 1301/2014 ja terveydenhuoltolaki 1326/2010). Palvelukartan ja -kokonaisuuden tarkoitus on tukea Länsi-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueilla toimivia ammattilaisia kohderyhmän palveluiden järjestämisessä ja oikea aikaisten palveluiden tarjoamisessa tai niihin ohjaamisessa.
Hankkeen tuotokset koskevat päihteitä käyttäviä raskaana olevan henkilön, puolison sekä vauvaperheen palveluiden järjestämistä hyvinvointialueilla. Huomiota on kiinnitetty myös varhaiseen tunnistamiseen ja niihin vanhempiin, joiden päihteidenkäytöstä herää huoli raskaus- ja/tai vauvaperheaikana. Moniammatillisen työskentelyn tarvetta tulee arvioida myös, kun vanhemmilla tai toisella vanhemmalla on aiemmin ollut päihdehäiriö. Päihteillä tarkoitetaan tässä yhteydessä alkoholin ja huumausaineiden käyttöä sekä lääkkeiden väärinkäyttöä.
Suomessa noin kuusi prosenttia lapsista kasvaa perheessä, jossa joko toisella tai molemmilla vanhemmilla on vakava päihdeongelma. (Raitasalo ym. 2016 ) Raskauden aikainen päihteiden käyttö on usein peitelty ja hankalasti tunnistettava ongelma. Raskaana olevan ja puolison päihteiden käyttö tulisi tehokkaasti ottaa puheeksi ja tunnistaa jo varhain neuvolassa. Hoitoon pääsyn tulisi olla helposti saavutettavaa, oikea-aikaista sekä moniammatillisesti kannattelevaa.
Päihteitä käyttävät raskaana olevat sekä vauvaperheet ovat vaativa asiakasryhmä, joka käyttää runsaasti eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Perheet käyvät normaalisti neuvolaseurannassa, raskautta ja vauvan vointia ja kehitystä seurataan erikoissairaanhoidossa, perhe tarvitsee sosiaalipalveluita sekä lastensuojelun palveluita ja vanhemmat päihdehoitoa ja -kuntoutusta. Erityisen hankalaksi on koettu monialainen yhteistyö ja tiedonkulku eri toimijoiden välillä.
Palvelutarjotin ja -kokonaisuus on kuvattu yhteisesti koko Länsi-Suomen yhteistyöalueelle, josta jokainen hyvinvointialue (Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pohjanmaa) ovat saaneet omat versionsa. Näitä pohjia on jokaisella alueella mahdollisuus muokata vastaamaan juuri omia tarpeita ja käytänteitä. Tämä juurruttaa palvelutarjottimen ja -kokonaisuuden käytäntöön.
Vastuu näiden mallien käyttöönotosta ja päivittämisestä jatkossa, jää hyvinvointialueiden vastuulle. Aluetyöryhmissä on painotettu tahon nimeämistä, joka jatkossa huolehtii mallien ajantasaisuudesta.
Päihteitä käyttävien raskaana olevien ja vauvaperheiden palvelut ovat olleet Länsi-Suomessa hajallaan, toimijat hyvinvointialueiden sisällä toisilleen tuntemattomia ja palvelukokonaisuus vaihteleva.
Nyt koottu palvelukartta ja –kokonaisuus mahdollistavat paremman ymmärryksen saatavilla olevista palveluista, niiden porrastuksesta ja eri ammattilaisten rooleista sekä yhteistyöstä palvelukokonaisuuden sisällä. Nyt luotujen mallien pohjalta voidaan myös entistä paremmin kehittää toimintaa ja palveluketjuja päihteitä käyttäville raskaana oleville ja vauvaperheille.
Kansikuva
