Palveluintegraatiomalli osatyökykyisille, PALO2/ Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
PALO2 -hankkeessa kehitetään Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle yhtenäinen työkykyä ja työllistymistä tukeva toimintamalli, joka perustuu valtakunnalliseen Työkykyohjelmaan ja ns. yhteisövaikuttavuuden periaatteisiin.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
PALO2 -hankkeessa kehitetään Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle yhtenäinen työkykyä ja työllistymistä tukeva toimintamalli, joka perustuu valtakunnalliseen Työkykyohjelmaan ja ns. yhteisövaikuttavuuden periaatteisiin.
Toimintamalli lyhyesti
Käytännössä työkyvyn tuen palveluintegraatiomalli pitää sisällään työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisen missä tahansa palvelussa, työikäisten koordinaation ja asiakasverkoston. Monialaisessa palvelutarpeessa olevan asiakkaan kohdalla ammattilainen missä tahansa palvelussa ottaa yhteyttä työikäisten koordinaatioon ja saa sieltä konsultaation. Tarvittaessa asiakkaan ympärille kootaan asiakasverkosto, joka tekee työkyvyn ja palvelutarpeen arviota monialaisesti ja laatii yhdessä asiakkaan kanssa, hänen tavoitteidensa mukaisen palvelusuunnitelman. Asiakkaan ja ammattilaisen näkökulmasta palvelu toimii yhden yhteydenoton periaatteella ja asiakasta ei lähetetä minnekään, vaan ammattilaiset kokoontuvat asiakkaan ympärille.
Toimintamalli perustuu yhteisövaikuttavuuden viitekehykseen, jonka pitää sisällään viisi yhtäaikaista toimintaedellytystä. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa kaikilla toimijoilla on yhteinen yhteistyön tavoite, toimijat luottavat toisiinsa ja edistävät yhdessä samaa tavoitetta. Lisäksi toimintaa, kehitystä ja tuloksia seurataan ja arvioidaan jatkuvasti sekä palvelukokonaisuutta johdetaan yhdessä.
Pohjois-Pohjanmaan ennustetaan olevan yksi tulevaisuuden kasvumaakunnista ja uusia työpaikkoja ennustetaan syntyvän runsaasti etenkin yksityiselle sektorille. Työpaikkaomavaraisuuden ennustetaan kasvavan yli 100% suurten energiahankkeiden myötä, jonka myötä työllisyysaste nousee lähes 74% tulevien kahden vuosikymmenen aikana. Korkeampi työhön osallistumisaste voidaan saavuttaa ennaltaehkäisevillä toimilla sekä mahdollistamalla osatyökykyisten ja ikääntyneiden työhön osallistuminen kykyjensä mukaan nykyistä joustavammin. (Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelma 2022-2025.)
Pohjois-Pohjanmaa on maantieteellisesti laaja alue ja väestömäärältään suuri (416 437). Luonnollinen väestönlisäys on negatiivinen, huoltosuhde 64 (vuosi 2021). Marraskuun 2022 työllisyyskatsauksen mukaan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (työttömyysaste) oli Pohjois-Pohjanmaan alueella 9,5 % ja koko maassa 8,9 %. Työttömyysaste vaihteli maakunnassa Pyhännän 4,2 %:n ja Pudasjärven 12,9 %:n välillä. Oulussa työttömyysaste on 10,8 %. Korona-aika on heikentänyt heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, pitkäaikaistyöttömien määrä (33% työttömistä työnhakijoista) on kasvanut. (Maakuntakortti, Pohjois-Pohjanmaa; Työllisyyskatsaus 11/2022)
Pohjois-Pohjanmaalla on työkyvyttömyyseläkkeellä olevia työikäisiä (8,1% v. 2021) enemmän kuin koko maassa keskimäärin (6,3% v.2021). Noin joka kolmas pohjoispohjalainen kokee työkykynsä heikentyneeksi ja joka neljäs ei usko jaksavansa työskennellä vanhuseläkeikään saakka. (Finnsote, sotkanet). Nuorisotyöttömyys on kasvanut alle 25-vuotiailla miehillä (18,7% v.2021) ja myös syrjäytymisriskissä olevien 18-24 vuotiaiden miesten osuus (21,5%) on nousussa. Työttömillä on eniten terveysongelmia, mutta heille tehdään vähiten terveystarkastuksia. Pohjois-Pohjanmaalla terveystarkastuksia on tehty vuonna 2021 vain 2,4%:lle työttömistä, kun taas esimerkiksi Kainuussa terveystarkastuksia on tehty 21% :lle työttömistä (Sotkanet)
Meneillään on useita palvelujärjestelmiin liittyviä muutoksia ja kansallisia kehittämisohjelmia, joilla on vaikutusta työllisyyden edistämiseen liittyvään työhön. Työllisyyden kuntakokeilut ovat käynnistyneet Pohjois-Pohjanmaalla kolmella kokeilulla (Oulun, Raahen ja Ylivieskan seutu) maaliskuussa 2021. Kuntakokeiluissa on mukana 16 kuntaa ja kokeilujen ulkopuolella 14 kuntaa. Kokeilujen tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinopalveluiden siirto kunnille tapahtuu vaiheistetusti vuoden 2025 aikana. Tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää alueen ja kuntien työllisyysdynamiikkaa, työntekijöiden nopeaa työllistymistä sekä lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tullut voimaan kahdessa vaiheessa vuonna 2022. Mallissa painottuu henkilökohtainen asiakastyö ja yhteydenpito. Kuntaomisteisessa mallissa kunnilla on vastuu eri toiminnoissaan edistää uusien työpaikkojen luomista, yritysten syntymistä, vaikuttaa työn kysyntään ja tarjontaan. (Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelma 2022-2025.)
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) -lainsäädäntöä päivitetään niin, että hyvinvointialue, KELA ja TE-toimisto sekä kuntien työllisyyden kuntakokeilualueet (TE-palvelujen osalta) ovat jatkossa lakisääteisiä TYP-toimijoita. TYP-toimintaa koskeva yhteistoimintasopimus on myös päivitetty uutta toimintaa vastaavaksi. Vuoden 2023 alusta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (POHDE) vastaa työkyvyn tuen ja työllisyyden edistämisen palveluista, jotka kuuluvat sen järjestämisvastuulle.
Hankkeen kohderyhmiä ovat kaikki työikäiset työttömät (TE-toimiston ja kuntien työllisyyspalveluiden asiakkaina olevat työttömät työnhakijat, ja ilman työtä olevat työikäiset, jotka eivät ole työnhakijoina TE-toimistossa) ja myös työssä olevat asiakkaat. Laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennukset kohderyhmänä ovat kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001), vammaiset asiakkaat: sosiaalihuoltolain työllistymistä tukevan toiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 d) ja työtoiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 e §), kehitysvammalain (519/1977) mukaisen työtoiminnan ja työhönvalmennuksen asiakkaat sekä sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaat.
Ammattilaisten osaamisen kehittämisen kohderyhmänä ovat Työkykyohjelman valtionavustusta saavien hankkeiden henkilöstö sekä hankkeiden yhteistyötahot. Työkykykoordinaattorien kouluttajakoulutuksen kohderyhmänä ovat työkykykoordinaattorikoulutusta järjestävien ammattikorkeakoulujen opettajat ja työkykykoordinaattorikoulutuksen käyneet.
Toimintamallia jalkautetaan ja juurrutetaan koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Toimintamallin jalkauttaminen aloitetaan kaikkien työkyvyn tuen toimijoiden ylimmästä johdosta syksyn 2023 aikana ja viedään aivan ruohonjuuritasolle osaksi ammattilaisten arkea vuoden 2024 aikana. Järjestämme alueellisia ja kuntakohtaisia tilaisuuksia ja koulutuksia toimintamallista ja kehitämme sitä yhdessä ammattilaisten kanssa vastaamaan paikallisiin/alueellisiin tarpeisiin. Ammattilaiset ovat itse kehittämisessä keskeisessä roolissa ja toimijat sopivat aluuellisesti/kuntakohtaisesti käytännön toiminnan yksityiskohdista ja periaatteista noudattaen yhteisesti sovittua toimintamallia. Toimintallin jalkauttamisen ja juurruttamisen rinnalla kehitetään samalla ammattilaisten osaamista tarjoamalla heille mm. työkykykoordinaattorikoulutusta ja järjestämällä koulutuksia yhteisövaikuttavuudesta ja verkostoyhteistyöhön liittyvistä teemoista.