Pelkopotilaan hoito- ja palveluketju Kainuun hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa (RRP, P4, I1)

Hammashoitopelon taustaa Kainuussa on lähdetty selvittämään Kestävän kasvun Kainuu I -hankkeessa Hammashoitopelon mittari | Innokylä.  Suomalaisissa esiintyy hammashoitopelkoa 27 % jonkin verran (Hagqvist (2021, 15–16, 49). Suurta hammashoitopelkoa suomalaisista kokevat 6 %. Kainuulaiseen väestöön (Tilastokeskus, 2022) suhteutettuna luvut ovat jonkin verran hammashoitoa pelkäävistä 19 238 henkilöä ja paljon hammashoitoa pelkääviä on 4 275 henkilöä. Hammashoitopelko lisääntyy nuoruudessa ja vähenee ikääntyessä. Pelon määrä voi vaihdella yksilössä eri aikakausina. Hammashoitopelon seurauksena on hoidon välttäminen ja näin ollen särkyyn liittyvät hoitokäynnit, joiden seurauksena yksilöllinen hoidontarve kasvaa ja jolloin asiakas edustaa paljon palvelua tarvitsevien potilaiden ryhmää. 

Omahoidon vahvistaminen laadukkaan terveyden edistämistyön ja pelonhoidon kautta auttaa tulevaisuuden hoidon tarpeen vähentymisenä sekä perusterveydenhuollon palveluihin ohjautumisena. Tämän vuoksi Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeessa haluttiin panostaa ennaltaehkäisevään näkökulmaan ja luoda hammashoitopelon hoito- ja palveluketju asiakkaiden sekä ammattilaisten avuksi Kainuun hyvinvointialueen verkkosivuille. Erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä haluttiin vahvistaa päivittämällä yhteiskehittämällä kirjalliset kriteerit esilääke- ilokaasu- sekä anestesiahammashoitoon sekä perustaa perusterveydenhuollon lasten pelonhoidon tiimimalli.