Hammashoitopelon hoito- ja palveluketju(RRP, P4, I1)
Hammashoitopelon hoito- ja palveluketju hyvinvointialueen asiakkaille sekä pelonhoidon käytänteiden päivittäminen perusterveydenterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä vahvistaen Kainuun hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa.
Toimintamallin nimi
Hammashoitopelon hoito- ja palveluketju hyvinvointialueen asiakkaille sekä pelonhoidon käytänteiden päivittäminen perusterveydenterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä vahvistaen Kainuun hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa.
Kestävän kasvun Kainuu II -hankeyhteistyönä kehitettiin Kainuun hyvinvointialueen asiakkaille verkkosivuille sairausperusteiset sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluketjut Asiakaslähtöisten hoito- ja palveluketjujen kehittämisen toimintamalli, Kainuun hyvinvointialue (RRP P4, I1 ja I4) | Innokylä. Näistä yhtenä kehitettiin asiakkaille hammashoitopelon hoito- ja palveluketju Hammashoitopelon hoito- ja palveluketju - Kainuu Palveluketjut. Hammashoitopelon hoito- ja palveluketju kokoaa yhteen tietoa eri palveluista ja auttaa asiakasta tai potilasta löytämään tarvittavat palvelut ja pelonhoidon tukimuodot eri elämäntilanteissa. Ketju on kehitetty moniammatillisessa yhteistyössä Kainuun hyvinvointialueella. Asiakasosallisuus on otettu huomioon kehitystyössä, ja kehittäjäasiakkaiden asiantuntemus on ollut tärkeässä roolissa.
Hammashoitopelon hoito- ja palveluketjun lisäksi vahvistettiin suun terveydenhuollon ammattilaisten osaamista hammashoitopelko –koulutuksella syksyllä 2024 sekä suun terveydenhuoltoon luotiin lasten perusterveydenhuollon pelonhoidon tiimimalli. Lasten pelonhoidon tiimimallin myötä mahdollistui kaikille Kainuun hyvinvointialueen suun terveydenhuollon hammaslääkäreille sekä suuhygienisteille konsultaatioväylät lasten hammashoitopelkoon liittyvissä asioissa. Näiden lisäksi yhtenäistettiin suun terveydenhuollon esilääke-, ilokaasu- ja anestesiakriteerit yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon suun terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Hammashoitopelon taustaa Kainuussa on lähdetty selvittämään Kestävän kasvun Kainuu I -hankkeessa Hammashoitopelon mittari | Innokylä. Hammashoitopelko on yleinen ongelma erityisesti lapsilla, mutta myös joka kolmas aikuinen pelkää hammashoitoa ainakin jonkin verran. Pelko hammaslääkärissä käymistä kohtaan voi vaihdella lievästä jännityksestä voimakkaaseen fobiaan, joka estää tarvittavan hoidon saamisen. Vaikka suurin osa ihmisistä kokee jonkinlaista jännitystä suun terveydenhuollossa, useimmiten tämä jännitys on hallittavissa ja saattaa jopa laueta hammashoitokäynnin aikana. Toisilla kuitenkin pelko voi olla niin voimakasta ja ahdistavaa, että se vaikuttaa heidän kykyynsä hakeutua hoitoon. Tämä voi vaikuttaa korjaavan hoidontarpeen kasvuun ja näin asiakas edustaa paljon palvelua tarvitsevien potilaiden ryhmää.
Pelkopotilaan hoito- ja palveluketjun osalta kohderyhmänä olivat Kainuun hyvinvointialueen hammashoitoa jännittävät ja pelkäävät asiakkaat. Syksyllä 2023 Kestävän kasvun Kainuu II ja Hellä -hankkeen välisenä yhteistyönä järjestetty päihdetaustaisten kokemusasiantuntijaklinikka (Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Kainuun hyvinvointialueella | Innokylä) antoi arvokasta tietoa ja toiveita hammashoitopelon hoito- ja palveluketjun suunnittelun pohjaksi. Kokemusasiantuntijaklinikassa hammashoitopelko ja häpeä omasta suun terveydentilasta nousivat vahvasti esille. Lisäksi keväällä 2024 esilääke-, ilokaasu- sekä anestesiahammashoitokäynneistä saatu asiakaspalaute (N=8) huomioitiin pelonhoidon kokonaisuuksia suunniteltaessa. Suun terveydenhuollon ammattilaiset, hyvinvointialueen psykologi sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kuntoutusyksikön ammattilaiset sekä asiakkaat pääsivät kehittämään hoito- ja palveluketjun sisältöä. Suunnitteluun saatiin myös hyvää pohjatietoa hammashoitopelon asiantuntijan pitämästä hammashoitopelko koulutuksesta.
Perusterveydenhuollon tiimimallin toiminnan kehittämisessä, hammashoitopelko -koulutuksessa sekä esilääke-, ilokaasu- ja anestesiakriteerien päivittämisen osalta kohderyhmänä oli koko suun terveydenhuollonhenkilökunta. Suun terveydenhuollon ammattilaiset olivat tärkeässä roolissa oman toiminnan yhteiskehittämisessä.
Hammashoidon pelkopotilaan hoito- ja palveluketjun suunnittelu sekä uusien yhtenäisten pelonhoidon käytänteiden luominen vaatii aikaa ja hyvää yhteistyötä sekä ammattilaisten, mutta myös kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden välillä. Suunnittelun tulee lähteä asiakkaan tarpeista ammattilaisen näkökulma huomioiden. Yhteistyötä tehdään useiden eri osapuolien ja yhteistyökumppanien välillä, joten hyvin suunniteltu aikataulutus on tärkeää. Hammashoitopelon hoito- ja palveluketjun suunnittelussa ja uuden verkkosivun julkaisuun liittyvissä asioissa tehtiin tiivistä yhteistyötä muiden hoito- ja palveluketjun suunnittelijoiden kanssa.
Uusien käytänteiden luomiseen tulee varata aikaa. Säännöllisissä ja hyvin ennakkoon valmistelluissa yhteiskehittämisen palavereissa edetään vaihe vaiheelta eteenpäin. Aikataulutuksissa on huomioitava myös riittävä pelivara, sillä aina yhteiskehittämisessä ei edetä suunnitellun aikataulun mukaisesti. Kehittämisessä tulee tilanteita, jolloin suunnittelussa on palattava taaksepäin ja aloitettava eteneminen uudelleen uudesta näkökulmasta.
Hammashoitopelon hoidossa haluttiin panostaa ennaltaehkäisevään näkökulmaan ja luoda verkkosivuille hammashoitopelon hoito- ja palveluketju hyvinvointialueen asiakkaille, mutta myös hyvinvointialueen ammattilaisten työkaluksi. Verkkosivuilla asiakkaiden vapaasti hyödynnettävissä oleva hammashoidon pelkopotilaan hoito- ja palveluketju kokoaa yhteen tietoa hammashoitopelosta, hoitoon hakeutumisesta, suun terveydenhuollon vastaanottokäynnistä sekä suun terveydenhoitoon sitoutumisesta. Kattava tieto hammashoitopelosta auttaa asiakasta löytämään tarvittavat tiedot ja pelonhoidon tukimuodot. Lisäksi hoito- ja palveluketju kannustaa pelkopotilaan kokonaishoitoon sitoutumista, mikä voin vähentää suun terveydenhoidon särkyvastaanottojen määrää. Kainuun hyvinvointialueen heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien hammashoidon pelkopotilaiden palveluiden saatavuus parantui pelkopotilaille verkkosivuilla vapaasti tarjolla olevan tiedon ja pelonhoidon tukimuotojen avulla.
Koko suun terveydenhuollon pelonhoidon osaamista vahvistetiin hammashoitopelko -koulutuksella. Koulutuksesta saadun kyselyn perusteella vastaajista (N=13) kaikki olivat samaa mieltä tai osittain samaa mieltä siitä, että hammashoitopelko -koulutuksesta oli hyötyä omaan työhön. Lähes kaikki olivat samaa mieltä tai osittain samaa mieltä, että koulutus vahvisti osaamista, opetti uusia asioita sekä antoi tietoa, kuinka koulutuksesta saatuja oppeja voi hyödyntää omassa työssään. Perusterveydenhuollon lasten pelonhoidon tiimimallin myötä kasvatettiin suun terveydenhuollossa pelonhallinnan keinoja tarjoamalla tiimityöntekijöiden pelonhoidon osaamista ja konsultaatiomahdollisuutta koko hyvinvointialueen suun terveydenhuollon ammattilaisille. Tiimimallitoiminta saatiin hankekauden aikana alkuun, joten toiminnan seuranta ja kehittäminen jatkuu suun terveydenhuollossa.
Erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon pelonhoidon välistä yhteistyötä vahvistettiin päivittämällä ammattilaisille yhteiskehittämällä kirjalliset kriteerit pelonhoidon lääkkeellisiin hoitomuotoihin, esilääke- ilokaasu- sekä anestesiahammashoitoon. Tämän myötä suun terveydenhuoltoon saatiin ammattilaisille yhtenäiset ja ajantasaiset kriteerit esilääke-, ilokaasu- ja anestesiahammashoitoon ja näiden hoitomuotojen lähettämiseen liittyen.
Kansikuva
