Pohjois-Savon Järjestöneuvosto. Verkostoihin perustuva toimintamalli.
Pohjois-Savon Järjestöneuvosto on kaikkien Pohjois-Savossa toimivien järjestöjen ääni. Järjestöneuvosto kokoaa alueen yhdistysten voimat ja asiantuntemuksen yhteen. Yhteistyöllä järjestöneuvosto vaikuttaa ja siten vahvistaa Pohjois-Savoa. Toiminta perustuu verkostoihin.
Toimintamallin nimi
Pohjois-Savon Järjestöneuvosto on kaikkien Pohjois-Savossa toimivien järjestöjen ääni. Järjestöneuvosto kokoaa alueen yhdistysten voimat ja asiantuntemuksen yhteen. Yhteistyöllä järjestöneuvosto vaikuttaa ja siten vahvistaa Pohjois-Savoa. Toiminta perustuu verkostoihin.
Pohjois-Savon Järjestöneuvosto on kaikkien Pohjois-Savossa toimivien järjestöjen ääni. Järjestöneuvosto kokoaa alueen yhdistysten voimat ja asiantuntemuksen yhteen. Yhteistyöllä järjestöneuvosto vaikuttaa ja siten vahvistaa Pohjois-Savoa.
Pohjois-Savon Järjestöneuvosto yhdistää
Järjestöillä on tarve löytää yhteinen ääni ja yhdistää voimavaroja. Ratkaisuna on järjestöjen yhteistyö ja tiiviit verkostot, jotka mahdollistavat aiempaa osallistavamman toiminnan, vaikuttamistoiminnan, kokemuksen jakamisen ja näkymisen.
- Työkalu 1: Järjestöneuvoston kokoukset, joissa valitut järjestöneuvoston edustajat ovat linkkejä oman toimialansa verkostoihin.
- Työkalu 2: Pohjois-Savon Järjestöfoorumi, joka tavoittaa yhdistysten aktiivit ja kokoaa verkostoja yhteen.
- Työkalu 3: Paikallisten yhdistysten foorumit, joissa tavoitetaan pienempiä yhdistyksiä. Kuntien järjestöyhteyshenkilöt sekä hyte-koordinaattorit linkkinä.
Pohjois-Savon Järjestöneuvosto vaikuttaa
Järjestöillä on tarve tulla kuulluksi ja vaikuttaa päätöksenteossa. Ratkaisuna on lisätä tiedon tuotantoa asukkaiden ja erityisten kohderyhmien hyvinvoinnista ja osallisuudesta sekä edistää ja tehdä näkyväksi järjestötoiminnan vaikutusta ja vaikuttavuutta.
- Työkalu 1: Järjestöstrategia, jonka tuottaa yhteiset linjaukset vaikuttamiseen ja kehittämiseen sekä tuottaa tietoa järjestökentästä ja sen tilasta.
- Työkalu 2: Järjestöneuvoston asiantuntijat. Linkit maakunnan tai kunnan päätöksentekijöihin tai viranomaisiin.
- Työkalu 3: Tulevaisuustyöskentely
Pohjois-Savon Järjestöneuvosto näkyy
Järjestöillä on tarve lisätä tiedon kulkua järjestöjen välillä sekä tehdä järjestöjen toimintaa näkyväksi. Ratkaisuna on helpottaa tiedon saantia, jakamista sekä tehdä järjestöjen toimintaa näkyväksi.
- Työkalu 1: Järjestöneuvoston ulkoinen viestintä - viestintästrategian mukaisesti
- Työkalu 2: Pohjoissavolaiset.fi -järjestötietopalvelu ja uutiskirje.
Pohjois-Savo järjestötoiminnan kehittämisympäristönä
Pohjois-Savo on 250 000 ihmisen kotimaakunta. Maakuntaan kuuluu 18 kuntaa. Joroinen siirtyy19. kunnaksi vuoden 2021 alusta. Kunnat jakautuvat erilaisiin seutukuntiin sen mukaan, miten kuntien yhteistyö ja ihmisten liikkuminen toiminnallisesti muokkautuu. Tähän vaikuttavat
- työssäkäyntialueet, erityisesti suhteessa Kuopioon ja kahteen seutukaupunkiin Iisalmeen ja Varkauteen,
- pitkät välimatkat maaseudulla,
- koulutuskeskittymät, kuten korkeakoulut sekä ammatilliset koulut,
- kulkuyhteydet, kuten rautatie- tai valtatieyhteydet
- palvelutoiminnan yhteistyö kuntien välillä. Esimerkiksi toimintamallin kuvauksen hetkellä sote-palvelut tuotetaan 6 eri järjestäjän alla ja sosiaalipalavelut ovat osin vielä kuntien järjestämiä.
- kehittämisorganisaatiot (Leader-toimijat, kuntien kehittämisyhtiöt) maakunnan alueella.
Nämä vaikuttavat siihen, miten Pohjois-Savossa syntyy luontaisia verkostoja järjestötoiminnassa ja millaisia asioita on otettava huomioon.
Järjestöjen verkostoituminen Pohjois-Savossa
Pohjois-Savossa on lähemmäs 5000 eri alan yhdistystä patentti- ja rekisterihallinnon ylläpitämän rekisterin mukaan. Vuonna 2018 Kuntaliitto julkaisi oppaan "Järjestöt maakunnan kumppanina" oppaan. Siinä julkaistun toimialoittaisen PRH:n luokituksen mukaan 22% on kulttuurialan yhdistyksiä, 18% urheilu- ja liikunta-alan yhdistyksiä, 17% vapaa-ajanyhdistyksiä ja 8% sosiaali- ja terveysalanyhdistyksiä. Loput ovat esimerkiksi ammatti- ja elinkeinoyhdistyksiä tai poliittisia yhdistyksiä.
Toimialoittain järjestöillä on verkostoja, jotka pääosin toimivat paikallisesti. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on erikseen lasten ja perheiden, nuorten, eläkeläisjärjestöjen, mielenterveys- ja päihde, potilas- ja vammaisjärjestöjen verkostoja sekä kattoyhdistyksiä. Selkeitä maakunnallisia toimijoita ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilujärjestöjen katto-organisaatio Pohjois-Savon Liikunta ry sekä kyläyhdistyksiä kokoava Pohjois-Savon Kylät ry.
Paikkakunnittain Kuopiossa toimii hieman yli 2000 järjestöä. Seutukaupungeissa, IIsalmessa ja Varkaudessa, on noin 400 yhdistystä. Noin 200 yhdistyksen kuntia ovat Lapinlahti, Leppävirta ja Siilinjärvi. Vähiten yhdistyksiä on Tervossa, 58 kappaletta. (27.11.2018 PRH:n yhdistysnetti).
Jokaisessa pohjoissavolaisessa kunnassa on löydettävissä kunnan työntekijä, jolle on työtehtäviin sisällytetty järjestöyhteistyö. Kunnissa kootaan yhdistyksiä ja järjestöjä yhteisiin tapaamisiin. Vakiintuneita toimintatapoja (esim. kylä- ja yhdistysparlamentit, järjestöfoorumit) on tällä hetkellä Sonkajärvellä, Vieremällä, Iisalmessa, Keiteleellä, Vesannolla, Lapinlahdella, Leppävirralla, Rautavaaralla ja Varkaudessa. Vain yhdessä kunnassa järjestötapaamiset ovat satunnaisia. Isommissa kunnissa on myös paljon toimialakohtaisia verkostoja. Erityisesti Kuopiossa tämä on luonteva tapa verkostoitua yhdistysten runsauden vuoksi.
Useilla näistä verkostoista on olemassa olevat yhteydet palvelujen kehittämiseen sekä kuntayhteistyöhön. Aktiivisten yhdistysten tavoittamiseksi sekä viestinnän näkökulmasta on järkevää hyödyntää nämä erilaiset verkostot maakunnallisessa järjestöyhteistyössä.
Järjestötoimijoiden haasteet Pohjois-Savossa
Järjestötoimijat ovat tulevan viiden vuoden nimenneet haasteekseen järjestötoimijoiden ikääntymisen, sekä väestön keskittymisen kaupunkeihin. Tämä trendi on ollut näkyvissä kehittämisprosessin ajan. (Järjestökysely 2020)
Suuressa mittakaavassa on arvioitu, että Kuopio on ainoa, joka yltää väestökasvuun vuoteen 2040 mennessä (Tilastokeskuksen ennuste 30.9.2019). Järjestötoiminnassa tämä on vaikuttanut järjestötoiminnassa mukana olevien ihmisten vähenemiseen jäsenten sekä vapaaehtoisten osalta. Pidemmän aikavälin haasteena on ollut lisääntyvä kilpailu ihmisten vapaa-ajasta.
Digitalisaatio on järjestöyhteistyölle ja verkostotoiminnalle mahdollisuus, jolla ylitetään pitkien välimatkojen haasteet. Verkkovälitteinen toiminta on kehittynyt järjestötoiminnassa. Haaste on, ettei toimivat välineistöt ole aina kaikkien ulottuvilla ja verkostojen toimintatavat eivät aidosti osallista etäyhteyksien päässä olevia.
Pohjoissavolaisten kuntien taloustilanne voi vaikuttaa järjestöjen toimintakykyyn tila- ja avustuspolitiikan suhteen. On kuitenkin näkyvissä, että järjestötoiminnan arvostus on kasvanut ja eri toimijoiden tieto oman paikkakunnan yhdistystoiminnasta on kasvanut.
Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistus
Pohjois-Savon maakunnassa käynnistyi Sipilän hallituksen aikana maakunta- ja soteuudistus, jossa tavoiteltiin monialaista maakuntaa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapautta. Vaikka maakunta- ja soteuudistus sillä erää kaatui, niin Pohjois-Savossa edettiin kohti maakunnallista sosiaali- ja terveyspalvelujen organisoinnin suunnitelmaa. Tämän suunnitelman pohjalta ponnistetaan kohti uutta uudistuskokonaisuutta.
Järjestöt osallistuivat maakunta- ja soteuudistuksen työryhmätyöhön alkuvaiheessa. Järjestöjen osallistuminen ei ollut systemaattista ja näkyvää. Maakuntauudistuksen siirtyessä ns. teknisempään vaiheeseen järjestöedustajat jäivät työryhmistä pois. Ainoa osa-alue, jossa järjestöjen edustajat jatkoivat työtään oli alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatio sekä osallisuuden edistäminen tulevissa rakenteissa. Tämän myötä järjestöyhteistyölle avautui mahdollisuus näkyä osana tulevaa maakuntaorganisaation rakennetta.
Kehittäminen olemassa olevassa toimintaympäristössä
Maakuntauudistuksen kaaduttua alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus siirtyi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön alle. Tuolloin käynnistyneen Pohjois-Savon Järjestöneuvoston yhteistyö hyte-toiminnan kanssa säilyi hyvänä. Pohjois-Savon Järjestöneuvosto toimii tällä hetkellä toistaiseksi jatkuvalla yhteistyösopimuksella Pohjois-Savon Liiton maakuntahallituksen kumppanina. Järjestöneuvostossa on kaksi edustajaa maakuntahallituksesta.
Tästä toimintaympäristöstä lähtien järjestöneuvosto valmistautuu tuleviin muutoksiin sekä Pohjois-Savon alueen kehittämistoimintaan.
Toimintamallin tarkoituksena on saada pohjoissavolaiset järjestötoimijat yhdistämään voimansa, vaikuttamaan kunnalliseen ja maakunnalliseen kehittämistyöhön ja päätöksentekoon, sekä näkymään yhtenäisenä ulospäin ja viestimään eteenpäin järjestöille tärkeistä asioista. Pohjois-Savossa on lähes 5000 järjestöä, joista noin 4500 kuuluu toiminnan piiriin. Yläotsikkona on asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät yhdistykset ja toiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta.
Järjestöyhteistyön osalta asiakasymmärrystä on kerrytetty kerroksittain. Tätä on kuvattu tarkemmin Hyväntuottajat Pohjois-Savossa -esiselvityksessä.
Kuntakierrokset
Kehittämistoiminnan aikana on tehty kaksi koko Pohjois-Savon kattavaa kuntakierrosta (19 kuntaa vuosina 2017 ja 2019). Kierrokset on toteutettu tiiviissä yhteistyössä kuntien järjestöyhteyshenkilöiden kanssa ja linkitetty osaksi kuntien järjestötapaamisia. Kierroksilla on kartoitettu ajatuksia järjestöyhteistyöstä kunnissa sekä maakunnassa. Kierroksilla on kohdattu noin eri 600 yhdistystä ja järjestöä. Kuntakierrosten pohjalta kokeiltiin seudullisten verkostojen kokoamista.
Toimintamallin kehittämisen kannalta tärkeimmät havainnot ovat olleet:
- pääosa järjestötoimijoista näkee oman paikallisen toiminnan kannalta tarpeettomana osallistua suoraan seudulliseen tai maakunnalliseen vaikuttamistoimintaan. Kunta on tärkein kumppani ja tähän kunta-järjestöyhteistyöhön kaivataan tukea (viestintä, tilat, avustukset, sopimukset). Järjestöjen ja yhdistysten roolia kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on syytä tuoda näkyviin.
- Ne paikallisissa tilaisuuksissa tavatut järjestötoimijat, jotka näkivät tarpeellisena toiminnan yli kuntarahojen, kokivat maakunnallisen yhteistyön merkityksellisenä. Kokeilluille seudullisille työryhmille oli vaikeaa löytää tehtävää. Tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden muutoksissa sekä rahoituskanavien muuttuessa tarvitaan laajempaa yhteistyötä järjestöjen kesken ja uusia tapoja toimia. Järjestöjen ja yhdistysten merkitystä aluekehitykselle, osallisuuden lisäämiselle, monialaiselle sote-kumppanuudelle on syytä tuoda näkyviin.
Toimintamallin täytyy toimia kahdella tasolla: kunnissa sekä maakuntatasolla. Sen täytyy palvella useita tehtäviä: tuottaa tukea paikalliseen järjestöyhteistyöhön sekä kuntayhteistyöhön, sen täytyy yhdistää maakunnallisesti erilaisia järjestöjä ja osallistaa mahdollisimman laajasti järjestöjä.
Keskustelutilaisuudet
Maakunnallista yhteistyön mallia lähdettiin selvittämään kolmessa keskustelutilaisuudessa Kuopiossa, Varkaudessa sekä Iisalmisessa (Kevät 2018). Kutsuttuja olivat erityisesti maakunnalliset yhdistykset ja järjestöt. Osallistujia oli yhteensä 91 yhdistystä ja järjestöä. Keskustelutilaisuuksissa esitettiin seuraavat kysymykset:
- Mikä olisi tärkein huomioitava asia järjestöjä yhteistyön perustamisessa?
- Mikä on tärkein maakunnallisen järjestöyhteistyön tehtävä?
- Millä tavalla erilaiset ja erisuuruiset järjestöt tulevat huomioiduksi maakunnallisessa yhteistyön toimintamallissa?
- Millä tavalla paikalliset yhdistykset tulevat huomioiduksi maakunnallisessa yhteistyön toimintamallissa?
Vastausten perusteella toimintamallin täytyi vastata tarpeisiin seuraavasti:
Toimintamallin täytyy tuottaa yhtäläisiä osallistumisen mahdollisuuksia kaikenlaisille yhdistyksille ja järjestöille. Järjestöjä täytyy olla mukana monipuolisesti ja toimialoittain maakunnallisessa yhteistyöelimessä. Tiedottamisen ja viestinnän tulee olla osa toimintamallin kehittämistä.
Edustajien valinnan täytyy olla läpinäkyvää ja tasapuolista. Heidän on oltava kaikkien tiedossa tiedon välittämiseksi. Etäosallistumisen tulee olla mahdollista ja osallisuusmalleja on hyödynnettävä. Koko järjestökentän tulee hyötyä toiminnasta. Tukea on saatava myös paikalliselle tasolle ja yhteys paikallisiin järjestöjen foorumeihin on oltava selkeä.
Valmisteleva järjestöyhteistyön ryhmä
Edellä kuvattujen tulosten pohjalta koottiin 32 järjestön valmisteleva järjestöyhteistyön ryhmä syksyllä 2018, jonka kanssa valmisteltiin Pohjois-Savon Järjestöneuvoston toimintamalli. Työryhmässä käytiin läpi olemassa olevat järjestöyhteistyön mallit Suomessa ja päädyttiin esittämään mallia, johon voi tutustua alla olevasta tiedostosta.
Järjestö 2.0. verkostossa mukana olevat järjestörakenteiden kehittäjät ovat mallintaneet kuntien ja maakunnan yhteistyörakenteen elementtejä. Tämä kuvaus on ollut tässä pohjana.
Työryhmän työn tuloksena toimintamalliin tuotiin seuraavat elementit:
- Edustuksellisuuden täytyy toteutua mahdollisimman laajana, mutta muodostuvan ryhmän tulisi pysyä toimivana.
- Korostetaan linkitystä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen niin, että monialajärjestötoimijan paikalle voidaan valita ajankohtaisen hyte-teeman mukainen edustaja.
- Osallisuutta edistetään niin, että jokainen edustaja edustaa toimialaansa ja viestittää omille toimialaverkostoilleen toiminnasta.
- Osallisuutta edistetään muodostamalla Pohjois-Savon Järjestöyhteistyön ryhmä, johon voi tulla kuka vain jäseneksi ja joka valitsee keskuudestaan järjestöneuvoston.
- Maakuntauudistuksen kaaduttua haetaan kumppani olemassa olevista maakunnallisista organisaatiosta. Kumppania päättiin hakea Pohjois-Savon Liiton maakuntahallitukselta. Maakuntahallitukselta pyydettiin edustajaa järjestöneuvostoon sekä mahdollisuutta käyttää ilmaiseksi maakuntasalia tapaamisiin.
Toimintamallia päätettiin lähteä kokeilemaan ja hiomaan eteenpäin saadun kokemuksen perusteella.
Ensimmäinen toimintavuosi
Ensimmäisen toimintavuoden aikana Pohjois-Savon Järjestöneuvosto asetti ensimmäisen kauden toiminnalleen tavoitteet. Työn tuloksena tuotettiin viestintäsuunnitelma sekä verkostokartta.
Osallistavina toimintoina kehittämisen aikana kokeiltiin erilaisia toimintoja ja koottiin niistä palautetta osallistuneilta järjestöiltä. Tällaisia olivat:
- Kumppanuuspöytä Kick off -tilaisuudet, joissa tutustutettiin maakunnan kehittäjiä ja järjestöjä toisiinsa. Nämä kokeiltiin jo vuoden 2018 aikana osana järjestöstrategian työstämistä.
- Pohjois-Savon Järjestöyhteistyön ryhmän tilaisuudet järjestöneuvostoa valittaessa. Ryhmän oma uutiskirje. Järjestöyhteistyön kehittämispäivät vuoden 2019 aikana.
- Pohjois-Savon Järjestöfoorumi kerran vuodessa.
- Pohjoissavolaiset.fi -järjestötietopalvelussa ilmoittaneet toimijat sekä uutiskirje.
Ensimmäisen vuoden kokemusten ja käynnistettyjen toimintojen pohjalta käynnistettiin viimeinen kehittämiskierros, jonka tavoitteena on ollut selkeyttää toimintamallia. Tämä toteuttiin kolmessa tilaisuudessa, johon pyydettiin mukaan järjestöneuvoston edustajia ja muita asiasta kiinnostuneita. Ulkopuolisena tukena työssä toimi palvelumuotoilun ammattilainen PajuConsulting Oy:stä.
Seuraavien osa-alueiden on toimittava järjestöneuvoston toiminnan turvaamiseksi
Pohjois-Savon Järjestöneuvosto toimii järjestöjen virallisena neuvottelu- ja yhteistyöelimenä. Vastinparina toimii Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus. Maakuntahallitus hyväksyy järjestöneuvoston kokoonpanon. Järjestöneuvostossa on edustaja tai edustajat maakuntahallituksesta. Pohjois-Savon liitto tukee järjestöneuvoston toimintaa tarjoamalla tapaamisille tilat sekä kahvituksen.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimin edustaja on jäsenenä järjestöneuvostossa. Edustajalta toivotaan linkkiä maakunnalliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön.
Järjestöneuvosto kokoontuu noin 6 kertaa vuodessa. Tavoitteena on etäkokousten määrän kasvattaminen. Järjestöneuvoston jäsenet ja varajäsenet kuuluvat toiminnallisiin työryhmiin, jotka vievät eteenpäin sovittuja toimintoja. Työryhmiä voivat olla: puheenjohtajisto, viestintä, järjestöfoorumi ja kunta-hyte-yhteistyö.
Järjestöneuvostolla ei ole toimintavaroja. Jäsenet ja varajäsenet osallistuvat järjestöneuvoston toimintaan osana omaa työtä tai vapaaehtoisina. Tästä syystä taustaorganisaation hyväksyntä osallistumiselle on tärkeää. Jäsenten ja varajäsenten valintaan on luotu kriteerit, jotka järjestöneuvostoon hakijoiden täytyy täyttää.
Pohjois-Savon Järjestöneuvoston jäsenillä ja varajäsenillä on suuri vastuu siinä, miten he viestittävät omalle toimialallaan sekä omalla paikkakunnallaan järjestöneuvoston toiminnasta. Järjestöneuvostolle on tehty viestintästrategia, jossa on määritelty viestinnän vastuita sidosryhmiin. Jäsenten ja varajäsenten laadukkaalla ja aktiivisella työskentelyllä on merkitystä toiminnan uskottavuudelle.
Järjestöneuvoston on etsittävä aktiivisesti kumppaneita järjestöfoorumin sekä muun toiminnan järjestämiseksi. Esimerkiksi järjestöjen kehittämishankkeiden kanssa voidaan järjestää järjestöfoorumeja ajankohtaisilla sisällöillä.
Järjestöneuvoston työ hyötyy erittäin paljon toimintaan suunnatusta taloudellisesta ja työntekijäresurssista
Järjestöneuvostolla on ensimmäisenä vuotenaan ollut käytössä asioiden valmisteluun, sidosryhmätyöhön sekä viestintään työntekijäresurssi. Järjestöneuvoston viestintäkanavana oleva Pohjoissavolaiset.fi ja sen uutiskirje ovat merkittävä ulospäin tehtävän viestinnän väline. Nämä toiminnot ovat tärkeitä toiminnan laadun, luotettavuuden sekä uskottavuuden kannalta. Rahoituskanavan löytäminen tälle työlle on tärkeä tavoite.
Pohjoissavolaisilla järjestöillä on selkeä kanava vaikuttamiseen ja näkymiseen maakunnallisessa kehittämistyössä.
- Merkittävä tulos on ollut vaikuttamismahdollisuus EU rakennerahaston ohjelmaan ja syntynyt keskusteluyhteys ESR sekä EU -tukea myöntävään ELY-keskukseen. Esimerkiksi Pohjois-Savossa järjestöt hakivat koronaepidemian seurauksiin tarkoitettua kehittämistukea runsaammin kuin muissa maakunnissa.
- Järjestöneuvoston sote-alan järjestöt olivat tuottamassa Pohjois-Savon tulevaisuuden sote -ohjelmaan järjestöosuutta. Pohjois-Savoon rekrytoidaan osallisuus- ja järjestökoordinaattori.
Järjestöneuvoston kehittämisprosessin aikana järjestetyissä paikallisissa ja maakunnallisissa tapaamisissa on saatu eteenpäin verkostoitumista ja sen myötä yhteistyötä erilaisten järjestöjen kesken. Mukana olleet järjestöt kokevat olleensa paremmin tietoisia maakunnan kehittämistyöstä ja suunnitelmista. Yhteistyö on edistynyt myös kunnissa, vaikka kehittämistyön kestäessä huomattiin, että paikalliset foorumit ansaitsisivat oman resurssinsa.
Järjestöneuvoston toiminnan sekä tiedotuksen ja viestinnän (pohjoissavolaiset.fi -uutiskirje) avulla on lisätty järjestöjen näkyvyyttä ja tuotu esiin järjestötoiminnan merkityksiä. Yhdistykset ovat saaneet uusia yhteistyökumppaneita toisistaan ja kunnista.
Kehittämistyössä mukana olleet yhteistyökumppanit näkevät, että järjestöyhteistyö on kehittynyt suunnitelmallisesti maakunnassa ja kunnissa. Järjestöyhteistyön eteenpäin viemisessä on tapahtunut asennemuutos.
Kansikuva
