Saamelaisen ikääntyneen kohtaaminen -käsikirja
Käsikirjan tavoitteena on tarjota sote-alan ammattilaiselle tietoa saamelaisen ikääntyneen kohtaamisesta, sekä lisätä ammattilaisen kulttuurista ymmärrystä.
Toimintamallin nimi
Käsikirjan tavoitteena on tarjota sote-alan ammattilaiselle tietoa saamelaisen ikääntyneen kohtaamisesta, sekä lisätä ammattilaisen kulttuurista ymmärrystä.
Käsikirjan tavoitteena on antaa valmiuksia ymmärtää kulttuurilähtöisen kohtaamisen merkitystä, ja auttaa soveltamaan omaa kulttuurista osaamista asiakastyössä.
Saamelaisen ikääntyneen hyvän hoidon, hoivan ja palvelun tavoitteena Lapin hyvinvointialueella on, että asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioidaan hoito- ja palvelupolun jokaisella askeleella. Asiakkaan taustatietoihin perehtyminen auttaa huomioimaan saamelaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet.
Saamelaisten kotiseutualue (Enontekiö, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue) sijoittuu Lapin hyvinvointialueelle. Saamelaisilla on kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto jota säädellään lailla.
Lapin hyvinvointialueen tehtävänä on saamelaisten kotiseutualueella asuvan saamelaisväestön omakielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen järjestäminen. Saamenkieliset ovat kotiseutualueellaan oikeutettuja saamaan sosiaali- ja terveyspalveluita omalla äidinkielellään. Haasteen asettaa saamen kieltä ja kulttuuria tuntevan sote-alan ammattilaisten puute (mm. Miettunen 2021 ja Heikkilä 2023).
Kohderyhmänä ovat saamelaisia ikääntyneitä tai heidän omaisiaan kohtaavat sote-alan ammattilaiset Lapin hyvinvointialueella ja muualla Suomessa. Tarve kulttuurisen osaamisen vahvistamiselle nousi saamelaisen yhteisöllisen kehittäjäasiakastoiminnan tapaamisissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Saamelaisalueella työskentelevät sote-alan ammattilaiset toivat eri yhteyksissä esiin tarpeen oppia enemmän kulttuurilähtöisestä kohtaamisesta.
Käsikirja on yksi osa osaamisen vahvistamista. Sen rinnalle tarvitaan avointa dialogia ja reflektointia työyhteisössä ja organisaatiossa. Pitkäjänteisellä sitoutumisella kulttuurisen ymmärryksen oppimisprosessiin käsikirjasta saa parhaan hyödyn. Se antaa hyvät valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kartuttamiseen esimerkiksi lisäkoulutusten avulla.
Resurssi, joka oppimisprosessiin vaaditaan tarvitaan on melko pieni, joten kyseessä on tehokas ja halpa osaamisen vahvistamisen työkalu, joka auttaa työntekijää reflektoimaan omaa toimintaansa saamelaisen asiakkaan kanssa toimiessa. Työntekijälle on hyvä nimetä kulttuuria tunteva mentorikollega, jonka kanssa on mahdollista käydä keskusteluja pitkin matkaa.
Organisaatiotason sitoutuminen prosessiin on ensisijaisessa roolissa.
Käsikirjan tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden ja heidän omaistensa kanssa työskentelyä kulttuurilähtöisellä otteella. Saamelaiskulttuurin osaamisen lisääntyminen edesauttaa saamelaisten ikääntyneiden ja heidän omaistensa kokemusta kulttuurisesti turvallisista palveluista.
Käsikirja on valmis ja luovutettu Lapin hyvinvointialueen käyttöön, mutta sitä ei ehditty hankeaikana käyttöönottamaan.
Kansikuva
