Satelliittiyhteistyö palvelutarjottimen kokoajana ja uusien toimintamuotojen kehittäjänä

Satelliittitoiminnalla kootaan yhteen mielekkään tekemisen tarjotin alueellisesti. Työelämän ulkopuolella olevia tuetaan palveluohjauksen keinoin löytämään toimintoja. Tekemisen muotoja kehitetään tunnistettujen kehittämistarpeiden mukaan.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Satelliittiyhteistyö palvelutarjottimen kokoajana ja uusien toimintamuotojen kehittäjänä
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Satelliittitoiminnalla kootaan yhteen mielekkään tekemisen tarjotin alueellisesti. Työelämän ulkopuolella olevia tuetaan palveluohjauksen keinoin löytämään toimintoja. Tekemisen muotoja kehitetään tunnistettujen kehittämistarpeiden mukaan.

Toteutuspaikka
Osallisuuden askeleet työllistymisen poluille (Osat) (ESR 2017–2020). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Vaasa
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

16.03.2020

Viimeksi muokattu

16.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Työelämän ulkopuolella olevat löytävät itselleen sopivia osallisuutta ja työ- ja toimintakykyä vahvistavia toimintoja ja voivat siirtyä askelmallin avulla koottujen toimintojen myötä kohti työ- ja opintopolkuja.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Ks. otsikko: Vinkit toimintamallien soveltajille

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toiminta on suunnattu työelämän ulkopuolella oleville ja vaikeasti työllistyville ihmisille, jotka tarvitsevat mielekästä tekemistä, työ- ja toimintakykyä vahvistavaa toimintaa ja ohjausta kohti työtä ja opintoja. Toiminta kiinnittyy osaksi kunnan sosiaali-, työllisyys- ja terveyspalveluita, Kelan ja TE-toimiston palveluita sekä järjestöjen, seurakuntien, oppilaitosten ja yritysten toimintaa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

ALUEEN TILANNE ENNEN VERKOSTOA

Kehittämiskohteina olevissa asuinympäristöissä on ollut tarjolla vain vähän mielekästä tekemistä. Työttömyys ja huono-osaisuus ovat kasautuneet alueella. Vähäisiäkään toimintoja ei ole koordinoitu siten, että asukkaat löytäisivät ne helposti tai voisivat valita, millaiseen toimintaan haluavat osallistua. Eri toimijoiden jo olemassa olevia toimintoja ja uusia aktiviteetteja kerättiin yhteen.

PALVELUTARJOTIN JA ASKELMALLI

Satelliittitoiminnassa kehittävä työntekijä neuvottelee alueen toimijoiden kanssa yksitellen. Neuvottelussa pureudutaan toimintaan, jota alueella järjestetään, ja keskustellaan toiminnan kehittämisestä. Kehittävä työntekijä lisää tiedot alueen toiminnasta palvelutarjottimelle, johon on koottuna kaikki alueella tapahtuva toiminta. Palveluohjaajat tukevat asukkaita löytämään itselleen mielekkäitä palveluita. Kullekin oikean ja mielekkään tekemisen löytämiseksi käytetään apuna askelmallia. Askelmallissa toimintaa on jaoteltu. Askelmallista löytyy matalan kynnyksen avointa toimintaa, mutta myös ryhmämuotoista toimintaa, kursseja ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Alueen asukkaat voivat osallistua oman elämäntilanteensa, voimavarojensa ja innostuksensa mukaan eri toimintamuotoihin. Asukkaat voivat myös itse vaikuttaa tarjontaan ja toimia itsekin sisällöntuottajina. Toiminta on suunnattu työelämän ulkopuolella oleville.
 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: OSALLISUUS VAHVISTUU SATELLIITTITOIMINNAN AVULLA TOTEUTETUSSA TYÖSSÄ 

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus omassa elämässä vahvistuu, kun he voivat osallistua valitsemaansa toimintaan, oppia uusia asioita, tutustua ihmisiin ja olla toteuttamassa ja kehittämässä toimintaa. Ammattilaisten osallisuus omassa työssään vahvistuu, kun he ymmärtävät paremmin osallistujien tarpeita, toistensa toimintaa ja oppivat löytämään ratkaisuja verkostoista. (1) Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa toteutuu, kun toimintaa kehitetään yhdessä ja kuullaan toisia. (2) Luotu palveluvalikko palvelee laajasti alueen asukkaita. (3)

 

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja: 

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

ALUEEN TOIMINNAN KOKOAMINEN PALVELUTARJOTTIMELLE

Kehittäjä keskustelee alueen toimijoiden kanssa ja pohtii yhdessä heidän kanssaan minkälaista mielekästä tekemistä heidän tarjoamansa toiminta tarjoaa.  Toiminta voi palvella alueen kaikkia asukkaita sellaisenaan tai sitä voidaan kohdentaa myös erityisesti heikoimmassa asemassa ja työelämän ulkopuolella oleville työikäisille.

Kun toiminnasta, sen kestosta ja muodosta on sovittu, käynnistyy esimerkiksi retki- tai taidetoiminta. Osallistujille tarjotaan ennakkoluulottomasti Itse ideoitua tai alueen toimijoiden järjestämää ohjelmaa, kuten yhteisötaiteen tekemistä, nuorisotalolla pidettävää elokuvailtaa, luontoretkiä, työllisyyttä tukevia korttikoulutuksia (esimerkiksi ensiapukortti), mielenterveyden ensiapukursseja, kursseja arjenhallinnasta ja ruuanlaittokursseja. Erityisryhmien tarpeisiin vastataan kehittämällä toimintaa yhteistyössä ryhmän edustajien kanssa, esimerkiksi somalitaustaisten naisten järjestön kanssa. Osallistujia tavoitetaan jalkautuvan palveluohjauksen ja markkinoinnin avulla. Osa ohjautuu toimintaan myös sosiaalitoimen kautta.

Uudenlaisia mielekkään tekemisen muotoja voidaan kokeilla hanketoiminnassa kehittämisrahalla joko osahankkeena tai ulkopuolisena hankintana. Esimerkiksi korttikursseja, jotka edistävän työnhakua, ja suosittuja Marttojen ruokakursseja on ostettu järjestämällä tarjouskilpailu. Toiminnan keskiössä on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa saa myös henkilökohtaista palveluohjausta.  

Palautteen antaminen kuuluu osaksi kaikkea ohjelmaa. Toimintaan osallistuvat tai työelämän ulkopuolella olevat ovat myös ohjanneet toimintaa muille oman osaamisen puitteissa. Esimerkiksi yksi osallistuja toimi korin punontakurssilla ohjaajana.

Kehittämisen motiivina on ollut ratkaisukeskeinen toiminnallisuus, jonka lähtökohtana on asukkaan tarpeet. Toiminnan kehittäminen on oppimista, joka syntyy yhteisestä tekemisestä ja uusista asukaslähtöisistä toimintamuodoista.  Palveluohjaus, tuki ja neuvonta voi tapahtua metsäretkellä tai Marttojen ruokakurssilla.  Hankkeessa päätoteuttajana toimii Vaasan kaupunki ja osatoteuttajina Vähänkyrön seurakunta, Vaasan suomalainen seurakunta, Vaasan Setlementtiyhdistys, Vaasan Mielenterveysseura ja Pohjanmaan yhdistykset. 
Yhteistyökumppaneina ovat Kela, kunnan sosiaali- ja työllisyyspalvelut sekä mielenterveyspalvelut, Te-toimisto, koulutusten tuottajat kuten oppilaitokset ja Martat, muut järjestöt, seurakunta, pienyrittäjät, osallistujat sekä kokemusasiantuntijat. 

SATELLIITTITYÖSTÄ VERKOSTOIVAAN YHTEISTYÖHÖN

Toimintaa kokoavat ja kehittävät työntekijät kutsuvat toimintaa järjestäviä tahoja sekä sidosryhmiä yhteisiin tilaisuuksiin. Yrittäjien, järjestöjen ja kunnan edustajien välinen vuoropuhelu on auttanut ymmärtämään eri toimijatahojen näkemyksiä, kulttuurisia työtapoja ja näkemystä asiakkuuksista. On havaittu, että sosiaali- ja terveydenhuollossa ilmiöitä tarkastellaan usein ongelmalähtöisesti, kun taas yritysmaailmassa ihmiset nähdään potentiaalisena työvoimana ja järjestöissä toimijoina. Yhteinen ymmärrys ihmisten toimijuudesta auttaa tarjoamaan parempia palveluita ja kytkemään toimintaa yhteen. Toiminnan järjestäjät kootaan teemakohtaisesti esimerkiksi kartoittamaan aikuissosiaalityön haasteita ja etsimään kohdennettuja osallistujien ja sosiaalityössä todetuista tarpeista lähteviä toimintamuotoja kuten nuorten naisten keskusteluryhmä.   Yhteistyötä tehdään esimerkiksi koulutus-, terveys- ja mielenterveyspalvelujen kanssa.

Kukin toiminnan tarjoaja rakentaa omaa erillistä toimintaansa osana palvelutarjotinta. Uhkana on tällöin, että jokainen palveluntarjoaja hallitsee vain pienen osan palvelutarjottimesta. Tarkoituksena on, että toimijat tutustuvat toisiinsa ja toistensa toimintaan, ja ymmärtäisivät alueen palvelutarjottimen kokonaisuudessaan. Tutustuttuaan he voivat kehittää toimintaa yhdessä.

TARVE SUUNNITTELUVAIHEESSA

Toiminnan suunnitteluvaiheessa havaittiin alueen heikoimmassa asemassa olevien tarve mielekkääseen tekemiseen. Tarve verkostoivan työn kehittämiselle vahvistui hankkeen toteutusvaiheessa. Silloin huomattiin, että kaiken alueen toiminnan kokoaminen palvelutarjottimelle vaatii suunnitelmallista yhteistyötä ja eri toimijoiden välistä verkottumista.

Kansikuva
Satelliittiyhteistyö palvelutarjottimen kokoajana ja uusien toimintamuotojen kehittäjänä -toimintamallin kansikuva.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Asiakaslähtöisyys Pitkäaikaistyöttömyys Verkostot Osallisuus Yhteiskehittäminen

Ilmiöt

Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Paljon palveluita tarvitsevat Työttömät