Satelliittiyhteistyö palvelutarjottimen kokoajana ja uusien toimintamuotojen kehittäjänä

ALUEEN TOIMINNAN KOKOAMINEN PALVELUTARJOTTIMELLE

Kehittäjä keskustelee alueen toimijoiden kanssa ja pohtii yhdessä heidän kanssaan minkälaista mielekästä tekemistä heidän tarjoamansa toiminta tarjoaa.  Toiminta voi palvella alueen kaikkia asukkaita sellaisenaan tai sitä voidaan kohdentaa myös erityisesti heikoimmassa asemassa ja työelämän ulkopuolella oleville työikäisille.

Kun toiminnasta, sen kestosta ja muodosta on sovittu, käynnistyy esimerkiksi retki- tai taidetoiminta. Osallistujille tarjotaan ennakkoluulottomasti Itse ideoitua tai alueen toimijoiden järjestämää ohjelmaa, kuten yhteisötaiteen tekemistä, nuorisotalolla pidettävää elokuvailtaa, luontoretkiä, työllisyyttä tukevia korttikoulutuksia (esimerkiksi ensiapukortti), mielenterveyden ensiapukursseja, kursseja arjenhallinnasta ja ruuanlaittokursseja. Erityisryhmien tarpeisiin vastataan kehittämällä toimintaa yhteistyössä ryhmän edustajien kanssa, esimerkiksi somalitaustaisten naisten järjestön kanssa. Osallistujia tavoitetaan jalkautuvan palveluohjauksen ja markkinoinnin avulla. Osa ohjautuu toimintaan myös sosiaalitoimen kautta.

Uudenlaisia mielekkään tekemisen muotoja voidaan kokeilla hanketoiminnassa kehittämisrahalla joko osahankkeena tai ulkopuolisena hankintana. Esimerkiksi korttikursseja, jotka edistävän työnhakua, ja suosittuja Marttojen ruokakursseja on ostettu järjestämällä tarjouskilpailu. Toiminnan keskiössä on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa saa myös henkilökohtaista palveluohjausta.  

Palautteen antaminen kuuluu osaksi kaikkea ohjelmaa. Toimintaan osallistuvat tai työelämän ulkopuolella olevat ovat myös ohjanneet toimintaa muille oman osaamisen puitteissa. Esimerkiksi yksi osallistuja toimi korin punontakurssilla ohjaajana.

Kehittämisen motiivina on ollut ratkaisukeskeinen toiminnallisuus, jonka lähtökohtana on asukkaan tarpeet. Toiminnan kehittäminen on oppimista, joka syntyy yhteisestä tekemisestä ja uusista asukaslähtöisistä toimintamuodoista.  Palveluohjaus, tuki ja neuvonta voi tapahtua metsäretkellä tai Marttojen ruokakurssilla.  Hankkeessa päätoteuttajana toimii Vaasan kaupunki ja osatoteuttajina Vähänkyrön seurakunta, Vaasan suomalainen seurakunta, Vaasan Setlementtiyhdistys, Vaasan Mielenterveysseura ja Pohjanmaan yhdistykset. 
Yhteistyökumppaneina ovat Kela, kunnan sosiaali- ja työllisyyspalvelut sekä mielenterveyspalvelut, Te-toimisto, koulutusten tuottajat kuten oppilaitokset ja Martat, muut järjestöt, seurakunta, pienyrittäjät, osallistujat sekä kokemusasiantuntijat. 

SATELLIITTITYÖSTÄ VERKOSTOIVAAN YHTEISTYÖHÖN

Toimintaa kokoavat ja kehittävät työntekijät kutsuvat toimintaa järjestäviä tahoja sekä sidosryhmiä yhteisiin tilaisuuksiin. Yrittäjien, järjestöjen ja kunnan edustajien välinen vuoropuhelu on auttanut ymmärtämään eri toimijatahojen näkemyksiä, kulttuurisia työtapoja ja näkemystä asiakkuuksista. On havaittu, että sosiaali- ja terveydenhuollossa ilmiöitä tarkastellaan usein ongelmalähtöisesti, kun taas yritysmaailmassa ihmiset nähdään potentiaalisena työvoimana ja järjestöissä toimijoina. Yhteinen ymmärrys ihmisten toimijuudesta auttaa tarjoamaan parempia palveluita ja kytkemään toimintaa yhteen. Toiminnan järjestäjät kootaan teemakohtaisesti esimerkiksi kartoittamaan aikuissosiaalityön haasteita ja etsimään kohdennettuja osallistujien ja sosiaalityössä todetuista tarpeista lähteviä toimintamuotoja kuten nuorten naisten keskusteluryhmä.   Yhteistyötä tehdään esimerkiksi koulutus-, terveys- ja mielenterveyspalvelujen kanssa.

Kukin toiminnan tarjoaja rakentaa omaa erillistä toimintaansa osana palvelutarjotinta. Uhkana on tällöin, että jokainen palveluntarjoaja hallitsee vain pienen osan palvelutarjottimesta. Tarkoituksena on, että toimijat tutustuvat toisiinsa ja toistensa toimintaan, ja ymmärtäisivät alueen palvelutarjottimen kokonaisuudessaan. Tutustuttuaan he voivat kehittää toimintaa yhdessä.

TARVE SUUNNITTELUVAIHEESSA

Toiminnan suunnitteluvaiheessa havaittiin alueen heikoimmassa asemassa olevien tarve mielekkääseen tekemiseen. Tarve verkostoivan työn kehittämiselle vahvistui hankkeen toteutusvaiheessa. Silloin huomattiin, että kaiken alueen toiminnan kokoaminen palvelutarjottimelle vaatii suunnitelmallista yhteistyötä ja eri toimijoiden välistä verkottumista.