Sosiaalisen kuntoutuksen luova polku
Sosiaalisen kuntoutuksen luova polku edistää asiakkaiden osallisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia hyödyntäen luonnon, taiteen ja kulttuurin tutkittuja vaikutuksia ryhmätoiminnassa. Polku seuraa osallisuuden osa-alueita: minä-me-yhteisö.
Toimintamallin nimi
Sosiaalisen kuntoutuksen luova polku edistää asiakkaiden osallisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia hyödyntäen luonnon, taiteen ja kulttuurin tutkittuja vaikutuksia ryhmätoiminnassa. Polku seuraa osallisuuden osa-alueita: minä-me-yhteisö.
Tavoitteena on, että osallistuja oppii löytämään voimavaroja luovuudesta ja luonnosta, ja että hänen suhteensa niihin vahvistuu. Osallisuuden tunne, itsetuntemus ja tietoisuus omasta hyvinvoinnista ja sen edistämisestä lisääntyy luonto-, kulttuuri- ja taidelähtöisen toiminnan myötä.
Osallistuminen ryhmätoimintaan vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin helpottaen ja lisäten vuorovaikutusta sekä tarjoten uusia tuttavuuksia ja näkökulmia asioihin. Vaikutukset itsetuntemukseen näkyvät oivalluksina ja itsensä ylittämisinä. Omat voimavarat tunnistetaan aiempaa paremmin. Muutokset itseluottamuksessa näkyvät myös uskalluksena kokeilla uusia asioita.
Toiminta tuo vaihtelua ja sisältöä arkeen ja tukee arkirytmin löytämisessä. Luonto- ja luova toiminta tuovat elämään luonnossa liikkumista, uusia ideoita ja inspiraatiota sekä mahdollistavat uusien taitojen oppimisen.
Verrattuna perinteiseen asiakastyöhön luonto-, taide- ja kulttuurilähtöisillä menetelmillä on mahdollista saada osallistujan tilanteesta kokonaisvaltaisempi kuva. Luontotoiminta näyttää toimintakyvyn tason moninaisesti kuten fyysisen suoriutumisen, sen miten osallistuja tulee vuorovaikutukseen, millaisia rooleja hän ottaa sekä miten toiminnanohjaus sujuu.
Luova toiminta osoittaa osallistujan kognitiivisen toimintakyvyn tason, keskittymisen haasteet, LUKI-vaikeudet. Teosten ja tekstien sisällöt voivat kuvata osallistujan mielentilaa, auttaa tunteiden käsittelyssä, avata hänelle uusia tulevaisuuksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja jne.
Polku-ryhmä kokoontuu kerran viikossa 12 viikon ajan, 2-4 tunniksi kerrallaan. Tapaamiskerrat täyttyvät erilaisista luovista harjoitteista sekä luonnossa olemisesta ja liikkumisesta. Ryhmä voi tutustua muun muassa sanataiteeseen, lumikenkäilyyn, lähiluontoon, taidenäyttelyihin ja valokuvaukseen. Tärkeimpänä tutustumiskohteena on kuitenkin oma itse.
Teemat on valittu Resilienssikukasta, johon on kuvattuina asioita, joista resilienssi l. muutosjoustavuus muodostuu. Painotettavat teemat valitaan yhdessä ryhmän kanssa.
Tapaamisten sisältö rakentuu toistuvien elementtien ympärille. Aluksi kirjoitetaan hetki Aamufiiliksiä Voimapolku-työkirjaan, tehdään virittäytymis- tai läsnäoloharjoite, lounas valmistellaan yhdessä ja tapaamiskerta päättyy Kertafiilisten kirjoittamiseen, jolloin jokainen pohtii, mikä päivän toiminnassa oli itselle merkityksellisintä. Rutiinit luovat ennakoitavuutta ja turvallisen rakenteen tapaamisille.
Alkuhaastattelussa käytössä on motivoiva haastattelu. Osallistujalle esitellään Voimapolku-työkirja ja Resilienssikukasta etsitään itselle tärkeä painotus tulevaan toimintaan. Ryhmätoiminnan päättyessä kartoitetaan yhdessä koetusta voimavarat ja työkalut arkeen, kirjataan tulevaisuuden suunnitelmat ja jatkopolut (tutustumiskäyntejä tehdään jo ryhmän aikana). Voimapolkua tutkimalla löydetään sopivimmat ”lääkkeet” Hyvinvointireseptiin.
Ohjaajia on hyvä olla kaksi, jotta työparityöskentely on mahdollista. Mukaan voidaan kutsua myös luovien ja luontoalojen ammattilaisia. Toiminnan läpileikkaavat teemat ovat itsetuntemus, läsnäolotaidot, luova ilmaisu ja luonto/ulkoilu.
Esimerkki 1. LuontoPOLKU-ryhmä
Toimintaa kuvittaa pelilauta, jossa edetään polkua pitkin.
MINÄ-VAIHE 1-2 yksilötapaamista ennen ryhmää, 4 ryhmätapaamiskertaa
RETKISUUNNITELMA - Ryhmän aloitus & ryhmän omat säännöt
KARTTA – Elämäntarina: mennyt
KARTTA – Elämäntarina jatkuu
EVÄÄT – Vahvuudet ja voimavarat
ME-VAIHE 4 ryhmätapaamiskertaa, sisältää myös yksilötapaamisia tarpeen mukaan
KOMPASSI -Arvot
PUUKKO / KIRVES – Negatiiviset ajatukset
TULUKSET – Kipinää elämään: voimavarojen ja hyvinvoinnin lähteet & Yhteisöllisen teoksen ideointi
VARAVAATTEET – Resilienssi – muutosjoustavuus & Yhteisöllisen teoksen valmistelu
YHTEISÖ-VAIHE 4 ryhmätapaamiskertaa, sisältää myös yksilötapaamisia tarpeen mukaan
RETKITSEMPIT – Asiaa ajatusten voimasta & Yhteisöllisen teoksen valmistelu
KARTTA – Mielekäs arki & Yhteisöllisen teoksen valmistelu
TALVINEN POLKU – Talvisen arjen ilot & Yhteisöllisen teoksen julkaisu
VIIMEINEN LEIRINUOTIO – Toiveet ja unelmat
MINÄ-VAIHE 1-2 yksilötapaamista ryhmän jälkeen, mukana molemmat ohjaajat
Esimerkki 2 SanaPOLKU-ryhmä
Toimintaa kuvittaa puu, jossa edetään puumajasta toiseen.
Mukana ohjaamassa oli ammattikirjailija Minna Rytisalo.
MINÄ-VAIHE 1-2 yksilötapaamista ennen ryhmää, 4 ryhmätapaamista
Kotikolo - Nimeni
Pihamaa - Luontomuistot
Minnan piilopirtti - Omat sanat
Pihasauna - Palautuminen ja turva
ME-VAIHE 4 ryhmätapaamiskertaa, sisältää myös yksilötapaamisia tarpeen mukaan
Runotalo -Erilaiset säkeet
Jukolan mökki - Tarinointia
Minnan taukotupa -Hyvät sanat
Lukupiiri - Kirjasto
YHTEISÖ-VAIHE 4 ryhmätapaamiskertaa, sisältää myös yksilötapaamisia tarpeen mukaan
Mummola – Lähipiiri, laajentaen omaan verkostoon
Minnan kylätalo - Yhteys
Tulevaisuustorppa - Katse tulevaan
Pilvilinna - Unelmat ja toiveet
MINÄ-VAIHE 1-2 yksilötapaamista ryhmän jälkeen, mukana molemmat ohjaajat
Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden palveluiden saanti on vaikeutunut eikä sopivia palveluita löydy riittävästi. Hyvinvointialueiden tulon myötä palveluiden saanti on hankaloitunut entisestään. Asiakkaalta vaaditaan aiempaa enemmän itseohjautuvuutta ja omia selviytymistaitoja.
Kehitetty toimintamalli auttaa itsetuntemuksen vahvistumisen myötä löytämään arkeen rakennetta, rytmiä ja itselle sopivia, voimavaroja lisääviä toimintoja. Odotetulta polulta pudonnut saa kokea osallisuutta yhteisöön ja yhteiskuntaan, ja hänelle tarjotaan vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Varsinkin nuoret kokevat huolta ympäristöstä. Toiminnassa pyritään vahvistamaan luontosuhdetta ja yhteyttä luontoon, joka voi olla pysyvä tuki arjessa ja elämän varrella.
Toimintamalli soveltuu erityisen hyvin sosiaalisen kuntoutuksen toimintaympäristöön. Hankkeen toiminta ei ole ollut sosiaalista kuntoutusta, mutta kohderyhmät ovat yhtenevät.
Toimintamalli on kehitetty sosiaalisen kuntoutuksen toimintaympäristössä. Kohderyhmänä olivat työmarkkinoille heikosti integroituneet henkilöryhmät.
Kehittäjäasiakas ja palkattu vertaisohjaaja ovat olleet mukana ryhmätoiminnan kehittämisessä. Toiminta on saanut osallistujien osallistamisen myötä muuttua ja vaihtaa suuntaa. Tämä on osallistujien sitoutumisen ja ryhmän onnistumisen kannalta tärkeää. Osallistujilta kerättiin palautetta ryhmän aikana ja sen päätyttyä.
Voimapolku on työkirja, joka sisältää tapaamiskerran alussa kirjoitettavat Aamufiilikset ja lopuksi kirjoitettavat Kertafiilikset. Siihen myös arvioidaan tehtyjä harjoitteita tarrojen ja värikoodien avulla. Tehdyt harjoitteet taltioidaan työkirjaan, jotta niihin voi palata myöhemmin. Sivuille voi myös tehdä omia luovia juttuja ja muistiinpanoja. Jokaisen harjoitteen kohdalla voidaan pysähtyä pohtimaan, oliko tämä minulle vaikuttavaa, ja näin opetella tiedostamaan toiminnan vaikutuksia. Niin osallistujat kuin ohjaajatkin täyttivät omaa Voimapolku-työkirjaa ryhmän aikana. Toiminnassa korostui läsnäolo sekä itsen ja toisen kuuntelu.
LUMI-osallistujille kirjoitettiin Voimapolkua ja havaintoja hyödyntäen Hyvinvointireseptit, joissa määrättiin ”lääkkeeksi” pääasiassa maksutonta toimintaa kuten esimerkiksi luonnossa liikkumista ja oleilua, uintia, läsnäoloharjoituksia, ruuanvalmistusta, näyttelykäyntejä, ideavihon käyttöönottoa, Voimapolun täyttämistä taiteillen ja kirjoittaen sekä verkko- ja kansalaisopiston kursseja.
Kohderyhmäymmärrys sekä ymmärrys luonnosta ja luovuudesta hyvinvoinnin tukemisessa ovat tärkeitä osaamisalueita ryhmän vetämisessä. Toiminta ei ole terapiaa, mutta luonto- ja taidelähtöinen toiminta voi nostaa asiakkaassa esiin asioita, jotka ohjaajan pitää osata ottaa vastaan ja käsitellä.
Toimintamalli on käytettävissä kokonaisuutena, mutta siitä voidaan hyödyntää myös osia. Työyhteisöpalavereissa voidaan esimerkiksi kokoukseen virittäytymiseksi tehdä Polku-ryhmän harjoitteita. Yhteistyökumppanien kanssa toteutetut ryhmät auttavat levittämään mallia osaksi muidenkin organisaatioiden toimintaa.
Polku-ryhmä kestää 3 kk, kun tapaamisia on kerran viikossa. Ryhmän voi ohjata yksi työntekijä, mutta havainnointi, vaikuttavuus ja työskentely vahvistuvat työparityöskentelynä.
Toimintaa voi toteuttaa myös lyhyempänä sisältäen esimerkiksi 3-4 tapaamiskertaa. Toiminnan päätavoitteena voi olla esimerkiksi luontoretki, teatterimatka tai maatilavierailu, johon virittäydytään ja jota reflektoidaan luovin ja luontoharjoittein.
Toiminnan vaikutusten tutkimisessa on hyödynnetty THL:n Pienet onnistumistarinat -arviointimenetelmää ja anonyymejä osallistujapalautteita. Lue koko vaikutusketjun katsaus tiedostosta.
Osallisuuden, hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja itsetuntemuksen sekä työllistymisvalmiuksien muutosta tukeneet kokemukset
Polku-ryhmätoimintaan osallistuneista haastateltiin viisi henkilöä. Haastatteluista löydettiin erityisesti viisi mekanismia, jotka edesauttavat muutosta kohti osallistuvampaa ja hyvinvoivempaa arkea.
1. Sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyys vahvistavat kuulumisen tunnetta
"[Toiminnan hyöty ollut] yleisesti ihmisten seurassa oleminen. — Ja se on kyllä auttanut sitä, että niinku enää ei niinku tunnu ahdistavalta lähteä kauppaan ja niinku olla ihmisten mukana."
2. Arkirytmi ja mielekkäät arjen sisällöt parantavat hyvinvointia ja vahvistavat pystyvyyden tunnetta
"Että mä olin silleen, että joka keskiviikko mulla on jotakin tekemistä. Että mä saan hoidettua kaikki muut asiat keskiviikkoon mennessä. Sitten mulla on siinä viikko aikaa tehdä taas omat uudestaan. Niin se on rytmiä antava toiminta mulle. — Arkirytmi alkoi pyörimään, kun kävi aina ryhmässä, niin sitten vaan huomasin, että se alkoi tasaantumaan joka päivälle, muillekin päiville ku ei ollut ryhmässä."
3. Kokonaisvaltainen itsetuntemus syvenee luovan ja luontotoiminnan avulla
"Oli hirveän mukava niinkun pysähtyä miettimään semmoisia asioita, mitä ei välttämättä arjessa hirveästi mieti. Niin mä koin, että se antoi kyllä hirveän paljon itselle semmoisia vähän ahaa-elämyksiä, että joo, näin mä ajattelen tommoisesta asiasta."
4. Luonto voimauttaa ja luovuus vapauttaa
"Mieli on jotenkin niin semmoinen tasapaksu. Tuntuu, että mikään ei tunnu miltään. Että mun on tosi vaikea niinkun… että sillä mä koitan kaikkea tämmöisiä, just tää kirjoittamisjuttukin, niin mä koitan tavallaan painaa näitä asioita mieleen ja pistää ne tuohon muistin sopukoihin semmoiseksi, että kun se vaan tulee se hetki, että mä vähän enemmän jaksaisin, niin mä voisin noita ruveta sitten kaivelemaan omien voimavarojen mukaan ja saada niistä semmoista kaveria sitten eteenpäin."
Miten tämä edistää pystyvyyttä, kuulumisen tunnetta, merkityksellisyyden tunnetta tai hyvinvointia?
Kun ihminen rohkaistuu lähtemään kotoa liikkeelle ja saa hyviä kokemuksia kohdatessaan uusia ihmisiä ja tilanteita, hänen itseluottamuksensa ja kokemuksensa omista kyvyistä vahvistuvat. Silloin muutkin askeleet kohti itsensä kehittämistä ja osallistuvampaa elämää mahdollistuvat. Osallistuja voi ryhtyä pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, kuka hän on, mitä osaamista hänellä on, mitkä asiat kiinnostavat ja mistä hän haluaisi oppia lisää tai mitä osaamista voisi jakaa muille.
Kuulumisen tunne vahvistuu yhteisen tekemisen myötä. Osallisuus omassa yhteisössä ja laajemmin yhteiskunnassa antavat merkityksen tunteen. Verkoston laajentuessa myös turvallisuuden tunne saa mahdollisuuden vahvistua.
Moni haastateltava koki, että ryhmässä oli ollut mahdollista vaikuttaa toiminnan sisältöihin, ja että osallistujien näkemyksiä kuunneltiin esimerkiksi yhteisöprojektin aikana. Se antaa uskoa omiin ideoihin ja vaikutusmahdollisuuksiin ja tuottaa kuulluksi tulemisen kokemuksia.
Arkirytmin löytyminen tukee fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, jotka ovat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perusta. Luonto, taide ja kulttuuri lisäävät henkistä, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Ne auttavat myös itsetuntemuksen vahvistumisessa. Sosiaalinen hyvinvointi taas elpyy ryhmässä luotettavien ohjaajien tuella.
Miten nämä vaikuttavat työllistymisvalmiuksiin?
Itsetuntemuksen lisääntyminen on selkeyttänyt kuvaa itsestä, omasta terveydentilasta ja työkunnosta sekä asioista, jotka ovat hyväksi omalle hyvinvoinnille. Tämä sekä ryhmätoimintaan osallistumisen myötä vahvistuneet arjenhallinta-, vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot ovat madaltaneet kynnystä harkita uusiin harrastuksiin, opintoihin tai työelämään hakeutumista — tai hakeutua niihin. Uusien taitojen oppiminen on lisännyt erilaista perustason luovuuteen ja luontoon liittyvää osaamista.
Alla haastateltava kuvaa, miten osallistuminen ryhmään on saanut hänet näkemään opintoihin ja työelämään paluun jälleen mahdollisena. Ryhmätoiminta on auttanut sosiaalisten ja yhteistyötaitojen elvyttämisessä ja saanut harkitsemaan keskeytyneiden opintojen loppuunsaattamista. Minäpystyvyyden tunne on vahvistunut.
"Mä oon päässyt taas tavallaan tähän rytmiin, että ihmisten kanssa ollaan ja siellä jutellaan ja siellä tehdään yhessä, eikä tarvi olla siellä omassa tilassa, niin se on vaikuttanut mun tulevaisuuteen sillä, että mä teen mun opinnot loppuun. — Opin uudestaan tekemään asioita tuolla, että osaan taas niinku puhua ja osaan taas tehdä ihmisten kanssa töitä enkä ole silleen ahdistunut koko ajan. Että sillä tavalla se on mun tulevaisuutta muuttanu, että mä pääsen jossain vaiheessa takaisin työelämään."
Maahan vain muutama vuosi sitten muuttanut osallistuja koki ryhmän erittäin positiivisena. Hän sai tietoa ryhmästä ystävän kautta ja osallistui, koska halusi parantaa suomen kielen taitoaan ja olla sosiaalisempi. Ryhmästä saatu osaamisen karttuminen voi tukea myös työllistymisnäkymiä.
Osallistujien jatkoaskeleet
LUMI-hankkeen päätavoitteena ei ole työllistyminen, vaan osallisuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen. Erityiseksi onnistumiseksi laskemme sen, jos Polku-ryhmäläinen rohkaistuu hakeutumaan uuden harrastuksen pariin esimerkiksi kansalaisopiston kurssille. Suuri onnistuminen on, jos seuraava askel onkin opinnot tai työ.
Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut osallistujien arjessa ja siinä, miten he havainnoivat ja huomioivat omaa hyvinvointiaan ryhmän jälkeen. Eristäytyneen ja passiivisen arjen muuttuminen hieman aktiivisemmaksi ja osallistuvammaksi on ensimmäinen askel kohti muita hyvinvointia edistäviä tekoja.
Itsenäinen ja hallinnassa oleva arki mahdollistaa uudet alut esimerkiksi liikunnassa, opinnoissa tai työelämässä, millä voidaan nähdä olevan yksilötason lisäksi myös yhteiskunnallisia vaikutuksia mm. palveluiden kustannuksiin.
Vaikka sitaatin LUMI-osallistuja ei ole vielä varma työelämään palaamisesta, on ryhmätoiminta antanut hänelle uskoa ja toivoa tulevaisuuteen:
"Kun tämmöiset hetket antaa kuitenkin semmoista pientä uskoa ja toivoa, ja niinkun semmoisia hyvän olon fiiliksiä. Että mä suoriuduin tästä kuitenkin. On niitä epäonnistumisia… eikä siellä ollut… että ei ole jaksanut johonkin alkaa. On mulle aika iso voitto. Ja mä oon kuitenkin tästä saanut semmoista niinkun henkistä pääomaa ja tää on ollut tosi tärkeä juttu niinku tähän hetkeen elämässä, tähän vaiheeseen elämässä, että on kuitenkin pystynyt johonkin. Niinku jaksanut johonkin paneutua. Että varmaan, jos olisi ollut niinku tätä enemmän, niin se olisi voinut olla sitten… Tää on ollut oikein sopiva mulle, että nää on kerran viikossa."
Luonto, taide ja kulttuuri ovat osoittautuneet hyviksi ja luotettaviksi kumppaneiksi tällä polulla sekä yksilön että ryhmän tasolla. Konkreettisia työkaluja jatkoon ovat Voimapolku-työkirja ja Hyvinvointiresepti sekä kaikille Polku-ryhmiin osallistuneille tarjolla olevat Kuntopolku- ja Polkukahvit-tapaamiset.
Kansikuva
