Stigmatietoisuutta lisäävä arvotyöskentely tiimeille ja työyhteisöille

Stigma ja sen ilmeneminen

Lievempiin mielenterveyden ongelmiin liittyvä stigma on viime vuosikymmenen aikana lieventynyt, mutta vakaviin psyykkisiin sairauksiin sekä päihdeongelmiin ja riippuvuuksiin liittyvä stigma on edelleen vahva. 

Stigma tarkoittaa ihmiseen tämän taustan, olemuksen, toiminnan tai sairauden vuoksi liitettyä kielteistä mielikuvaa. Se voi ilmetä muun muassa ennakkoluuloina, syyllistämisenä tai epäoikeudenmukaisena ja syrjivänä kohteluna. Stigmat vaikuttavat monin tavoin niiden kohteeksi joutuvien ihmisten ja heidän läheistensä elämään.

Stigmatisointia ja syrjintää voi tapahtua muun muassa sosiaalisessa kanssakäymisessä, työssä, opinnoissa ja erilaisissa palveluissa. Stigman ilmenemistä voidaan havainnollistaa esimerkiksi ihmisten halulla tai tarpeella pitää sosiaalista etäisyyttä joihinkin ihmisiin tai ihmisryhmiin. Ilmiötä voidaan tarkastella vaikka kysymällä ihmisiltä keitä he eivät haluaisi naapuriinsa asumaan. Sosiaalinen etäisyys heikentää ymmärrystä ja auttamisen halua. Lisäksi se vaikeuttaa kielteisten ennakkoluulojen tunnistamista ja purkamista. Toinen tapa havainnollistaa stigmaa on erilaisten palveluiden ja tukien yleinen sosiaalinen hyväksyttävyys (sosiaalinen legitimiteetti). Kärjistäen, mitä läheisemmäksi ja tutummaksi jokin ryhmä koetaan, sitä herkemmin hyväksytään myös tälle ryhmälle tarjolla olevat tuet ja palvelut. Ja päinvastoin.

Ihmisten arjessaan, lähiympäristössään ja eri palveluiden piirissä havaitsema ja kokema stigma voi muuttua sisäistetyksi käsitykseksi omasta itsestä sekä omista mahdollisuuksista ja oikeuksista. Sisäistetty stigma on yksi leimaamisen haitallisimpia seurauksia. Se voi aiheuttaa:

• häpeän ja osattomuuden tunteita
• sosiaalisten kontaktien välttelyä tai eristäytymistä
• tärkeinä pidettyjen tavoitteiden hylkäämistä ja näköalattomuutta
• palveluihin hakeutumisen esteitä tai viiveitä
• sairauden edellyttämän hoidon välttelyä tai jo alkaneen hoidon keskeyttämistä.

Myös läheiset voivat pitää esimerkiksi sairauteen liittyvää stigmaa niin lamaannuttavana ja häpeällisenä, että he eivät kykene hakemaan apua ja hoitoa läheiselleen tai tukemaan häntä hoidon läpiviemisessä. Silloin sairauteen liittyvä stigma siirtyy laajemman yhteisön kokemukseksi. 

Stigman eri muodot koskettavat myös lapsia. Varhain sisäistetyllä stigmalla, tuen puutteella ja ulossulkemisen kokemuksella on merkittäviä vaikutuksia lasten ja nuorten kasvuun ja elämään. 

Stigman tunnistaminen ja purkaminen

Omien arvojen, ennakkoluulojen ja toimintatapojen tarkastelu on avainasemassa, kun kehitämme toiminta- ja palvelukulttuuria stigmatietoisemmaksi. Meillä kaikilla on ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä toisista ihmisistä, yhteisöistä ja ilmiöistä. Näin on koulutuksesta ja ammatista riippumatta. Me ihmiset ennakoimme, luokittelemme, tyypittelemme ja yleistämme, sillä niin mielemme ja aivomme toimivat. 

Omien ennakkoluulojen ja arvojen tarkastelu ei aina ole helppoa. Eikä stigmoja ylläpitäviä rakenteita ja mekanismeja ole välttämättä helppo tunnistaa. Stigman ja syrjinnän tunnistaminen ja vähentäminen edellyttää tietoa stigman eri muodoista sekä niiden ilmenemisestä ja vaikutuksista yksilöiden ja yhteisöjen arjessa ja suomalaisessa palvelujärjestelmässä.  

Syrjimätön toiminta- ja palvelukulttuuri laadun ja hyvinvoinnin varmistajana

Alasta ja ammatista riippumatta voimme kohdata työssämme tilanteita, joissa emme tiedä, mikä olisi oikea tapa toimia. Lisäksi voimme joutua tilanteisiin, joissa tiedämme, mikä olisi oikea ja paras ratkaisu, mutta emme jostain syystä pysty toimimaan tämän mukaisesti. Eettistä ja emotionaalista kuormitusta voi syntyä myös silloin jos työntekijä havaitsee työpaikallaan syrjiviä käytäntöjä tai stigmaa ylläpitävää puhetta. 

Työyhteisöjen ja tiimien sisällä ja johtamisessa eettistä tietoisuutta voidaan lisätä lausumalla julki eettiset periaatteet ja työyhteisön keskeiset arvot. Se ei kuitenkaan riitä, sillä arvojen tulee muuttua myös teoiksi ja toimintakäytännöiksi ja näkyä niin asiakaskohtaamisissa kuin tehdyissä päätöksissä. Jotta työskentely on tuloksekasta, myös johdon on työskenneltävä ratkaisukeskeisesti. 

Miksi lähteä arvotyöskentelemään?

• Kohtaavaa työtä tekevät ammattilaiset ovat avainasemassa stigman ja syrjinnän tunnistamisessa ja purkamisessa.
• Arvotyöskentelyllä voidaan vahvistaa kohtaavan työn laatua ja asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuutta.
• Yhdenvertaiset palvelut luovat hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koko yhteiskunnan tasolle.
• Työskentely edistää myös työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista.