Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus/Vantaa-Kerava

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden rakentaminen yhteistyössä monialaisen verkoston kanssa.

Toimintaympäristö

Lakiesitys sote-uudistuksesta ja hyvinvointialueiden perustamisesta hyväksyttiin 23.6.2021, jonka mukaan Vantaa ja Kerava tulevat muodostamaan yhteisen hyvinvointialueen vuoden 2023 alusta. Laki edellyttää, että jos kuntalaisen työ ja toimintakyky on alentunut, se voidaan arvioida sote-keskuksessa ja hän saa tarvitsemansa palvelut, jotta työllistyminen, työssä jatkaminen ja pärjääminen helpottuvat.

Vantaan ja Keravan yhteenlaskettu väkiluku oli 278 000 asukasta (6/2022) ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 30 000 asukkaalla. Syyskuussa 2022 Vantaan ja Keravan alueella oli yhteensä noin 14 857 työtöntä työnhakijaa, joista pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla 5662 henkilöä ja Keravalla 660 henkilöä (Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus syyskuu 2022). Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki asukasta kohden sekä työllistymistä tukevien palvelujen kustannukset/asukas ovat maan keskiarvoa suuremmat Vantaan ja Keravan alueella (Kelasto, THL Hyks - erva-alueen asiantuntija-arvio syksy 2019). Työkykyohjelman taustaselvityksessä on arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä noin 30 % on työkyvyttömiä ja noin 20 % olisi työllistettävissä kuntoutuksen ja erilaisten työkyvyn ja työllistymisen tuen toimenpiteiden avulla. Näiden arvioiden perusteella Vantaan ja Keravan alueella on useita tuhansia kuntalaisia, joilla olisi tarve työkyvyn tuen palveluille. 

Työttömyyden kasvu on ollut koronapandemian vuoksi voimakasta Vantaalla. Osatyökykyisten ja lomautettujen määrä on kasvanut koronan myötä entisestään ja vaikeuttanut työllistymistä erityisesti vaikeasti työllistyvien keskuudessa. Koronan vaikutukset tulevat näkymään myös työttömien sosiaali-, terveys-, työllisyys- ja kuntoutuspalvelujen tarpeiden kasvuna.

Työkykyohjelman taustaselvitysten perusteella työttömillä on terveydellisiä haasteita enemmän kuin työssä käyvillä, mutta työttömät käyttävät vähemmän terveyspalveluja kuin työssä käyvät. THL:n mukaan Helsingissä ja Uudenmaan alueella työttömille tehtyjä terveystarkastuksia on toteutunut vuonna 2019 maan kolmanneksi vähiten (THL Sosiaali- ja terveyspalvelut HYKS-erityisvastuualueella asiantuntija-arvio). Vantaan ja Keravan alueelta ei ole ollut saatavilla yhtenäisiä seurantatietoja siitä, miten työttömien terveystarkastukset ovat toteutuneet. 

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli otettiin käyttöön Suomessa 2.5.2022. Palvelumalli korostaa omatoimista työnhakua, johon asiakas saa tarvittaessa tiivistä tukea TE-toimistolta tai työllisyyden kuntakokeilulta yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Palvelumallin käyttöönotto tulee lisäämään tarvetta työkyvyn arvioinnille ja työkyvyn tuen palveluiden järjestämiselle.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Haasteena työkyvyn tuen monitoimijaisen palvelukokonaisuuden luomisessa on:

  • kolmen eri toimijan (sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, TE-palvelut/työllisyyspalvelut) palveluihin vaikuttava erilaiset lait, rahoituspohja ja vastuut, mikä vaikuttaa palvelujen toteuttamiseen
  • kenelläkään toimijalla ei ole vastuuta osatyökykyisen työkyvyn tuen palvelukokonaisuudesta
  • asiakkaan/ potilaan työkykyasioita hoidetaan erillään ja sektorikohtaisesti, kokonaisnäkemys osatyökykyisten asiakkaiden palveluiden ja hoidon tarpeesta puuttuu. Tämä hidastaa palveluprosessia ja aiheuttaa katkoksia.
  • palvelukokonaisuuksia eri asiakasryhmille ja niiden tarpeisiin ei ole määritelty yhdessä
  • palvelujen käytön ja vaikuttavuuden tavoitteita ja mittareita ei ole sovittu yhteisesti eikä myöskään seurata yhdessä
  • osatyökykyisille ei ole tarjolla riittävän nopeasti ja oikea-aikaisesti palveluita
  • osatyökykyisten palvelut ovat sirpaloituneet usean toimijan alaisuuteen, jolloin asiakkaan on vaikea ymmärtää kokonaisuutta
  • asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeita ei tunnisteta eri palveluissa, koska ammattilaisten osaamisessa on puutteita
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas:

Jotta osatyökykyisten palvelutarvetta voitaisiin toteuttaa kokonaisvaltaisesti, eri toimijoiden käytössä tulisi olla samat arviointivälineet. Osa asiakkaista hyötyisi, jos parempia verkkopohjaisia ratkaisuja oli käytettävissä (itsearviointikyselyt, ohjaus omatoimipalveluihin sekä yhteisöllisiin tapahtumiin. Osalla asiakkaista taas on tarve henkilökohtaiselle neuvonnalle ja ohjaukselle palvelutarpeiden arvioinnista lähtien. 

Eri asiakassegmenteille on tarve saada kohdennetumpia palvelukokonaisuuksia. Nykyisellään eri toimijoiden hyvin erilaiset ja erillään olevat toimintamallit hidastavat niiden osatyökyisten asiakkaiden työllistymistä, joilla olisi mahdollisuus työllistyä joko tuettuna tai ilman. Tietyt asiakassegmentit taas hyötyisivät kohdennetummista työllistymiseen tähtäävistä kuntouttavista palveluista. 

Toiset asiakasryhmät hyötyisivät ohjaamisesta muiden kuin työllistymiseen tähtäävien tukimuotojen pariin.

Ammatilainen: 

Asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeita ei tunnisteta tai ei tunnisteta ainakaan kokonaisvaltaisesti. Myös tiedon saanti ja löytäminen koetaan vaikeaksi. Konsultaatiorakenteet ja ammattilaisten ohjeet työkyvyn tukeen liittyvissä asioissa ovat puutteelliset tai puuttuvat. 

Palvelut ovat pirsaloituneet eri toimijoille ja osatyökykyisten palvelujen kokonaisuus on nyt ammattilaisille vaikeasti hahmotettavissa. 

Suun terveydenhuolto tulisi huomioida osana osatyökykyisten palvelukokonaisuutta.

Organisaatio:

Yhtenäiset tavat seurata ja mitata palvelujen käyttöä ja  vaikuttavuutta sekä asiakaskokemusta puuttuvat.  Näitä tietoja ei voida nyt hyödyntää palvelujen  laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä.

Muutoksen mittaaminen

TEOT-hankkeessa mitataan asiakastyöhön, konsultointeihin ja verkostotyöhön liittyviä asioita, joista tarkempaa lisätietoa liitteenä (TEOTn mittarit.pdf).

 

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat työttömät vantaalaiset ja keravalaiset henkilöt, jotka tarvitsevat kokonaisvaltaista ja moniammatillista työkyvyn tuen tarpeen arviointia sekä tukea kuntoutukseen, koulutukseen tai eläkkeelle hakeutumisessa ja työllistymisessä.

Vantaa-Kerava alueella on toteutettu kahta asiakastyön pilottia, joihin on ohjautunut työ- ja toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita. Työkyvyn tuen palvelu  (pilotti 1) on suunnattu asiakkaille, jotka tarvitsevat työkyvyn tuen tarpeiden selvittelyä ennen kuntoutus-, koulutus- tai työllistymisvaihtoehtojen valintaa. Työkyvyn tuen palveluun on ohjautunut asiakkaita aikuissosiaalityöstä, nuorten sosiaalipalveluista, työllisyyden kuntakokeilusta, TYP:stä, kuntouttavasta työtoiminnasta tai vammaisten asiakasohjausyksiköstä. Työkyvyn tuen palvelun pilotti alkoi Vantaalla syyskuussa 2021.

Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen (pilotti 2) asiakkaiden terveyden tilanne on palveluun tullessa pääosin jo selvitetty ja asiakas on tarvittavien tukipalveluiden piirissä tai pääsemässä niihin. Asiakkaiden tavoitteena on nopea työllistyminen tai koulutuksen kautta siirtyminen työelämään. Työhönvalmennukseen asiakkaat ovat ohjautuneet kuntouttavasta työtoiminnasta, TYP:stä, työllisyyden kuntakokeilusta, aikuissosiaalityöstä tai nuorten sosiaalipalveluista. Asiakkaita on voinut tulla myös työkyvyn tuen palvelun (pilotti 1) kautta, kun terveyden tilanne ja työkyvyn tuen tarpeet on selvitetty. Työhönvalmennuksen pilotti alkoi Vantaalla joulukuussa 2021.

Keravalla molemmat asiakastyön pilotit ovat alkaneet joulukuussa 2021. Asiakkaat ovat ohjautuneet palveluun Nuorten työpaja Jengasta, aikuissosiaalityöstä, työllisyyden kuntakokeilusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. 

Asiakkaita on osallistettu oman palveluprosessin kaikissa vaiheissa. Asiakkaille on tehty esimerkiksi alkukartoitus molemmissa asiakastyön piloteissa, jolloin asiakas on kertonut taustatietojaan, omaa näkemystä tilanteestaan sekä toiveita jatkosuunnitelmien suhteen. Asiakkaiden tavoitteet on kirjattu työkyvyn tuen suunnitelmaan, jonka pohjalta asiakkaiden palvelupolut ovat edenneet ja tarvittavia työkyvyn tai työllistymisen tukipalveluita toteutettu.

Asiakkaille on lähetetty sähköpostitse tai postitse asiakastyytyväisyyskysely huhtikuussa ja syyskuussa 2022. Lisäksi lähetteitä tekeville yhteistyökumppaneille on toimitettu palautekysely sähköpostitse toukokuussa 2022. Asiakasymmärrystä on kerrytetty myös järjestämällä asiakkaille kahvitilaisuuksia, joiden ajatuksena on ollut koota työkyvyn tuen tiimin asiakkaita keskustelemaan keskenään vapaamuotoisesti tai kuuntelemaan teemallisia infoja. Tietoa asiakaskohderyhmistä ja heidän tarvitsemistaan palveluista on saatu lisäksi yhteistyökumppaneiden ja muun verkoston järjestämistä koulutuksista, NHG:n toteuttamien palvelupolkutyöpajojen kautta sekä yhteistyöverkostoissa toimiessa. 

Toimintojen suunnittelussa ja kehittämisessä on hyödynnetty myös KAP Vantaa -hankkeen kokemusasiantuntijoita, esimerkiksi asiakasesitteiden ja palvelumanuaalin teossa sekä puhujina erilaisissa tilaisuuksissa.

 

Idean valinta

Hankesuunnitelman tavoitteina (tarkista, miten kirjattu): asiakkaat, ammattilaiset

  1. asiakaskriteerit (työpaja1, toivottiin, ettei kovin tiukkoja kriteerejä) ja asiakassegmentointi, (asiakassegmentointia on tarvittu, että voitu tarkentaa asiakaskriteerejä ja asiakasprofiileja-> esimerkkiprofiilit
  2. palveluprosessin hiominen erityyppisille asiakkaille, nhg:n ja tamoran palvelupolut, kykyviisarin käyttöönotto, työttömien terveystarkastukseen ohjaaminen, asiakaskyselyt
  3. digitaaliset palvelut: palvelukartasto=sharepoint, nettisivut (asiakkaille palvelupolku ikäänkuin)
  4. asiakasvastaavamalli (työkyvyn asiakasvastaava)
  5. ammattilaisen tiedon lisääminen, kouluttaminen: koulutukset, infot, nettisivut, sharepoint, viestintäkampanja
Ratkaisun perusidea

Vantaa-Kerava alueella on tavoitteena luoda monialainen työkyvyn tuen palvelukokonaisuus, jossa osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen tarve tunnistetaan sekä työkyvyn tuen palvelut toimivat oikea-aikaisesti ja asiakaslähtöisesti. Lisäksi tarkoituksena on lisätä asiakkaiden osallisuutta oman palvelupolun suunnittelussa ja toteutuksessa sekä ammattilaisten ymmärrystä ja osaamista työkyvyn tuen palvelukokonaisuudesta ja sen hyödynnettävyydestä asiakastyössä.

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa on hyödynnetty Nordic Healthcare Groupin (NHG) tekemää nykytilan kartoitusta sekä sosiaali- ja terveystoimen, Kelan, työllisyyspalveluiden ja muiden Vantaa-Kerava alueella toimivien tahojen välistä verkostoyhteistyötä. 

Asiakastyöstä on saatu kokemusta pilotoimalla työkyvyn tuen palvelua ja laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Työkyvyn tuen palvelussa tavoitteena on selvittää asiakkaan jäljellä olevaa työkykyä ja tukea asiakasta saamaan tarvitsemansa työkyvyn tuen ja työllistymisen palvelut yksilöllisen suunnitelman mukaisesti.  Asiakkaiden tilanteiden selvittelyssä on hyödynnetty työkyvyn tuen tiimin lisäksi tarvittaessa laajempaa työkyvyn tuen verkostoa, jolta on saatu konsultaatioapua kaksi kertaa kuukaudessa.

Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tavoitteena on tukea osatyökykyisiä asiakkaita työn haussa yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Työhönvalmennuksen asiakkaiden työkyky on pääosin jo selvitetty ja tarvittavat työkyvyn tuen tukitoimet aloitettu tai käynnistymässä ennen työhönvalmennuksen aloitusta. Työkyvyn tuen palvelussa ja työhönvalmennuksessa asiakkaalle nimetään oma työntekijä eli asiakasvastaava, joka koordinoi asiakkaan tarvitsemia palveluita ja toimii yhdyshenkilönä verkostossa. 

Asiakastyön ja Vantaalla yleisesti käyttöön otetun sote asiakkuus segmentointimallin pohjalta on kehitetty työkyvyn tuen asiakassegmentointimalli. Asiakassegmentoinnin avulla ja työkyvyn tuen palveluiden asiakastapauksia soveltaen on luotu esimerkkiasiakasprofiilejä, joille on rakennettu omat palvelupolut Vantaalle ja Keravalle. Jatkossa asiakassegmentointi- ja palvelupolkumalleja voi hyödyntää asiakkaiden yksilöllisten palvelupolkujen suunnittelussa ja palveluiden kehittämisessä.  

Tietoisuutta ja ymmärrystä osatyökykyisyydestä on lisätty "Mitä sinun on hyvä tietää osatyökykyisyydestä" , "Kuinka tunnistaa ja kohdata osatyökykyinen perusterveydenhuollossa?" sekä "Kohtaa kyky - älä kyvyttömyys" -videoilla. Lisäksi Vantaan vammaispalveluiden Virtaamon kanssa yhteistyössä on tuotettu työnantajille suunnatut kolme "Yrittäjä -kohtaa kyky"-videota (videot liitetiedostona). Videoilla esiintyy kolme työnantajaa, jotka kertovat omista kokemuksistaan täsmätyökykyisen työntekijän palkkaamisesta. Työnantajille suunnattujen videoiden tarkoituksena on saada yrittäjiä/työnantajia kiinnostumaan täsmätyökykyisten henkilöiden palkkaamisesta.

Asiakkaita varten on tehty "Osatyökykyisen työttömän asiakkaan palvelumanuaali", jonka kautta asiakkaat saavat perustietoa Vantaa-Kerava alueen työkykyä tukevista palveluista. Palvelumanuaali tullaan lisäämään myöhemmin Vantaa-Keravan hyvinvointialueen internetsivuille. Sosiaalihuollon ammattilaisten osaamisen ja tiedon lisäämisen keinoja on kuvattu tarkemmin sosiaalihuollon työllistymistä tukevalla palvelupolulla. 

Video1: Työnantaja kertoo täsmätyökykyisen työntekijän palkkaamiseen liittyvistä kokemuksista.
Video 2: Työnantaja kertoo täsmätyökykyisen työntekijän palkkaamiseen liittyvistä kokemuksista.
Video 3: Työnantaja kertoo täsmätyökykyisen työntekijän palkkaamiseen liittyvistä kokemuksista.
Kohta kyky - älä kyvyttömyys -video.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työkyvyn tuen tiimi on ollut mukana Vantaa-Kerava hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden suunnittelualatyöryhmässä, jossa on visioitu "Työkykyä ja työllistymistä edistävää tuen, neuvonnan ja asiakasohjauksen" -yksikköä.  

Tärkeää on pohtia, miten hankkeena toimineen työkyvyn tuen tiimin jo kerrytettyä ammattiosaamista siirretään hyvinvointialueen palveluihin. Lisäksi TEOT-hanke on tarjonnut 28 sote-alan ammattilaiselle työkykykoordinaattorikoulutuksen, jonka kautta saatua tietoa ja osaamista on tärkeä hyödyntää jatkossa myös hyvinvointialueella. Työkykykoordinaattorikoulutuksen käyneiden ja työkykyasioiden parissa työskentelevien ammattilaisten yhteinen verkosto on yksi väline tiedon siirtoon ja säilyttämiseen. Verkoston jäsenillä on mahdollisuus konsultoida toisiaan, järjestää sisäisiä koulutuksia sekä kouluttaa myös muita sote-alan ammattilaisia työkykyyn liittyvistä asioista.  

Hyvinvointialueella työkyvyn tuen parissa työskentelevien ammattilaisten on tärkeä luoda yhteinen ymmärrys, mitä työkyvyn tuen palvelut pitävät sisällään ja sopia sisäisestä työnjaosta. Lisäksi tarvitaan monialaista vuoropuhelua työllisyyspalveluiden ja muiden vastaavanlaisia palveluita tarjoavien tahojen kanssa, jotta saadaan sovittua yhteistyökäytännöt ja eri toimijoiden välinen työnjako. Tärkeää on varmistaa, että eri toimijatahoilla on riittävästi tietoa toistensa palveluista, jotta sujuva asiakasohjaus ja konsultoinnit toimivat. 

Työkyvyn tuen tiimin kokoamien materiaalien, kuten videoiden, palvelumanuaalin ja palvelupolkukuvausten, osalta tulee ratkaista, miten ja kuka tietoja päivittää jatkossa ja miten siirto Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle toteutuu mahdollisimman sujuvasti. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden toteuttamisessa tarvitaan monialaista ja moniammatillista osaamista. Tästä syystä on tärkeä saada luotua tiimi tai ammattilaisten verkosto, jonka jäsenillä on riittävästi tietoa ja osaamista työkyvyn tuen  arvioinnista sekä palveluiden koordinoinnista ja järjestämisestä. Moniammatillisen tiimin/verkoston jäseniä tulee kouluttaa riittävästi ja huolehtia osaamisen päivittämisestä lisäkoulutuksilla sekä esimerkiksi tutustumalla muiden vastaavanlaisten toimijoiden hyviin käytäntöihin. Työkyvyn tuen tiimin/verkoston tekemää työtä tulee markkinoida laajasti, jotta palvelu tunnistetaan tärkeänä osana työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta.  

Työkyvyn tuen palveluita suunniteltaessa ja toteuttaessa monialaisen verkoston kanssa on tärkeää sopia, miten asiakkaiden tietoja käytetään, vaihdetaan eri toimijatahojen välillä ja tallennetaan tietosuoja ja tietoturva huomioiden.  Asiakastyön lähtökohtana tulee olla asiakkaan suostumus, joka löytyy tarvittaessa myös kirjallisena.  

Yhteistyötä kehitettäessä on tärkeää sopia yhtenäisistä käytännöistä, esimerkiksi miten palvelusta hyötyvät asiakkaat tunnistetaan, miten asiakkaat ohjautuvat työkyvyn tuen palveluihin ja niistä eteenpäin, miten palveluiden toimivuutta arvioidaan sekä miten palveluita jatkokehitetään. 

Asiakkaan palveluiden koordinointia helpottaa, kun asiakkaalle on nimetty oma työntekijä tai asiakasvastaava, joka toimii yhdyshenkilönä asiakkaan yksilölliseen palvelupolkuun kuuluvien yhteistyötahojen välillä.  Asiakasvastaavan tehtävänkuva tulee olla kuitenkin yhdessä sovittu ja tunnustettu myös yhteistyöverkostossa. Asiakasvastaavana työskentelevien työtehtävät olisi hyvä suunnitella ja resurssoida siten, että asiakasvastaavalla on tarvittaessa mahdollista tarjota jalkautuvaa tukea ja opastusta asiakkaille.

Asiakaslähtöisiä palveluita toteutettaessa tulee huomioida asiakkaan tarpeet ja mielipide yksilöllisen palvelupolun eri vaiheissa sekä hyödyntää asiakkaiden kokemuksia palveluiden kehittämisessä. Asiakaskokemusten lisäksi on tärkeä huomioida myös yhteistyötahojen ja kokemusasiantuntijoiden osaaminen ja kokemukset, jotta palvelua voidaan kehittää yhteiskehittämisen periaatteella.

Asiakaspiloteista saatujen kokemusten perusteella on havaittu, että monilla asiakkailla on psyykkiseen terveyteen ja päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia sekä taloudellisia haasteita ja velkaantumista. Tästä johtuen yhteistyö mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä talous- ja velkaneuvontaa tarjoavien tahojen kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vantaa Kerava alueella on pilotoitu työkyvyn tuen tiimi- ja asiakasvastaavamallia sekä työkyvyn tuen palvelua syksystä 2021 alkaen, jotka on mallinnettu nyt työkyvyn tuen palveluprosessikuvaukseen. 

Työkyvyn tuen tiimin lisäksi on koottu työkyvyn tuen verkosto, johon osallistuu oman työn ohella valikoidut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Työkyvyn tuen verkosto on tukenut työkyvyn tuen tiimin ja yhteistyökumppaneiden asiakastyötä sekä lisännyt tietoa ja osaamista osatyökykyisten asiakkaiden palvelujärjestelmästä. Kokemukset työkyvyn tuen verkoston toimivuudesta ovat vahvistaneet käsitystä, että työkyvyn tuen palveluissa tarvitaan monialaista ja moniammatillista yhteistyötä ja siitä hyötyvät niin asiakkaat kuin ammattilaisetkin. 

Työkyvyn tuen tiimi on ohjannut asiakkaita työttömien terveystarkastukseen, jonka vuoksi työttömien terveystarkastuksien määrä terveysasemilla on kasvanut Vantaalla syksystä 2021 alkaen. Työkyvyn tuen palveluprosessiin on kuulunut vuoden 2022 alusta alkaen asiakkaiden ohjaus työttömien terveystarkastuksesta myös suoraan suun terveydenhuoltoon, joka on ollut asiakkaalle maksutonta 200 euroon asti. 

Työkyvyn tuen tiimin työntekijöiden ammattiosaamista ja ymmärrystä on lisätty erilaisilla työkyvyn tukeen ja palvelujärjestelmään liittyvillä koulutuksilla. Osaamista on jaettu myös yhteistyökumppaneille infojen, koulutusten ja tukimateriaalien muodossa.

Asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arviointiin liittyen on havaittu, että lääkärin perehtyneisyys työkyvyn arviointiin ja lausuntojen kirjaamiseen edistää asiakkaan ohjaamista oikeiden etuuksien ja palveluiden piiriin. Lisäksi muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tekemillä laaja-alaisilla lausunnoilla on merkitystä asiakkaan kokonaistilanteen arvioimisessa.