Välivuokra-asuttamalla kiinni arkeen – asumisen riskit minimiin

Välivuokrauksessa järjestö tai muu toimija vuokraa asutettavalle asunnon. Välivuokra-asutettavia ovat viimesijaisten sosiaalipalveluiden ulkopuolelle jääneet tai jättäytyneet, erityisen haasteellisessa asemassa elävät henkilöt, kuten ulkona asuvat kodittomat tai asunnottomina vapautuvat vangit.

Välivuokra-asutettavien erityisenä haasteena on luottamuksen synnyttäminen itseensä, yhteiskuntaan ja yhteiskunnan palveluihin.

Välivuokraus mahdollistaa vuokra-asumisen henkilölle, joka ei itse pysty hankkimaan asuntoa esimerkiksi velallisuuden tai tulottomuuden vuoksi. Välivuokrauksessa toteutuu Asunto ensin -periaate. Toiminnalla ehkäistään esimerkiksi vankilasta vapautuvien rikoskierteen uusiutumista. Henkilölle, joka vapautuu vankilasta ilman asuntoa, järjestetään rauhallinen ja arkea tukeva asunto, sekä arjen tuki sisältöineen.

RAKENTEELLISET JA TALOUDELLISET REUNAEHDOT

Välivuokra-asuttamisen rakenteellisia ja taloudellisia reunaehtoja ja mahdollistajia ovat: 

1. kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen löytyminen välivuokrattavaksi. 
2. huoneistoturva-vakuutus, joka korvaa tavallisesta kotivakuutuksesta poiketen myös vesivahingot ja esim. vuokranantajalle koituvat tappiot vastikkeiden osalta vahingon sattuessa.
3. Kelan päätös sisällyttää mm. huoneistoturvavakuutuksen osaksi vuokraa.  
4. Sosiaalisen isännöintiin nimenomaan tässä kohderyhmässä perehtynyt työntekijä ja riittävät resurssit sekä asumisen osaamisen ja elämän hallinnan vahvistumisen mahdollistamiseksi.

TOIMINNAN TARVE JA KIINNITTYMINEN

Joillakin asunnottomuus pitkittyy ja mutkistuu. Syynä ovat vuokra-asuntojen vähyys, virallisen järjestelmän jäykkyys sekä riittämätön palvelutarjonta. Joissakin kaupungeissa poste restante -osoite ei riitä kuntalaisuuden todentamiseksi.  Asuttaminen voi olla haastavaa, mikäli siihen liittyy aiempia asunnon menettämisiä toistuvasti, asumisen häiriökäyttäytymistä, luottotietojen menettäminen tai velkakierre. Toiminta kiinnittyy rikosseuraamusalaan, palvelujärjestelmään, kolmanteen sektoriin ja vakuutusyhtiöihin.

SOSIAALINEN ISÄNNÖINTI

Asunnottomien asuttaminen edellyttää asukkaaseen tutustumista, luottamussuhteen rakentamista, konkreettisen avun ja tuen tarjoamista asumisen onnistumiseksi. Asukas huolehtii asunnon siisteydestä ja kunnossapidosta itse. Asuntoon sitoutumista tukee se, että asunto sisustetaan yhdessä asiakkaan kanssa ja sinne tehdään tarvittavat hankinnat.  Sosiaalinen isännöinti on tiivistä, yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa ja ehdoitta toteutuvaa tukea.

Sosiaaliseen isännöintiin liitetyt yksilö- ja ryhmätoiminnot tukevat asukkaan asumisosaamista, arjen rytmittämistä ja sekä työ- ja toimintakyvyn paranemista. 

YKSILÖOHJAAJA ASUKKAAN TUKENA

Tuen vastaanottaminen ei ole edellytys asumiselle. Yksilöohjaaja on kuitenkin puhelimitse yhteydessä asukkaaseen ainakin kerran viikossa. Vuokra-asumista myös seurataan sovitulla tavalla. Tarvittaessa sovitaan kotikäynneistä asumisen sujumisen seuraamiseksi ja tuen tarjoamiseksi. Kotikäyntejä varten tehdään erillinen suostumussopimus. Laki mahdollistaa puuttumisen asumiseen, mikäli asuminen häiritsee muita asukkaita tai on syytä epäillä rikosta. Asukkaan kanssa käydään keskustelua ja sovitaan ratkaisuista ongelmakierteen ehkäisemiseksi. Puuttumalla ajoissa vuokranmaksun laiminlyömiseen, asumisvaikeuksiin tai häiriöihin yhteistyössä asukkaan ja taloyhtiön tai muiden osapuolten kanssa, voidaan ongelmia ratkaista ajoissa ja asumista jatkaa.

Asukasta tuetaan arjessa. Asioita hoidetaan tarvittaessa yhdessä, esimerkiksi jalkautumalla sosiaali- ja terveyspalveluihin, täyttämällä lomakkeita ja avustamalla kodinhoidossa. Tarvittaessa tehdään kuntoutussuunnitelma ja tarjotaan sosiaalista kuntoutusta tai kuntouttavaa työtoimintaa.

YHTEISÖLLINEN TUKI JA POLKU KOHTI TYÖTÄ JA OPINTOJA

Sosiaalisessa isännöinnissä asukkaita kannustetaan sosiaaliseen toimintaan. Asutetuille tarjottiin ilmainen soppalounas viikoittain ja erilaisia matalan kynnyksen työtoimintamahdollisuuksia: ruoka-aputoimintaa, tekstiilitöitä, kirpputori- tai kunnossapito- tehtäviä sekä sosiaalisia ja toiminnallisia ryhmiä asukkaiden yksilöllisen kunnon ja kiinnostuksen mukaan. Lisäksi asutettujen kanssa tehtiin suunnitelma jatkoa varten. Asutettuja siirtyi kuntouttavaan työtoimintaan ja osa eteni suorittamaan oppisopimus- ja näyttötutkintoja. Siirtyminen työelämään oli mahdollista tukitoimien vuoksi.  Päihteettömyyttä tuettiin luomalla ohjauspolut päihdehoitoon ja tarjoamalla päihteetöntä tekemistä, kuten matalan kynnyksen työtoimintaa.

TUKIHENKILÖVALTAKIRJA HAASTEIDEN ENNAKOINTIIN

Tukihenkilövaltakirja antaa tukihenkilölle vastuun olla asiakkaan tukena asumiseen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Asiakas sitoutuu siihen, että vuokranantaja voi olla yhteydessä tukihenkilöön maksu- tai järjestyshäiriötilanteissa. Tukihenkilövaltakirja ei ole sidoksissa huoneenvuokralakiin, vaan se on asukkaan ja työntekijän henkilökohtainen sopimus. Se ei ole myöskään asumisen ehto. Tukihenkilövaltakirja tuodaan isännöitsijän tietoon, jotta ilmoitus ongelmatilanteissa menee asukkaan lisäksi vuokraavalle taholle. Asukkaalle oma tukihenkilö on tarpeellinen, jotta hänellä on joku, johon voi ottaa yhteyttä heti kun ilmenee ongelma.

RESURSSIT

Välivuokra-asuttamisen mallissa 8 asutettavaa varten on yksi täysipäiväinen yksilöohjaaja. Resursseja tarvitaan myös ryhmätoimintoihin, sosiaaliseen kuntoutukseen ja välityömarkkinoille, asukkaan vuokrakuluihin ja vakuutukseen.

HUONEISTOTURVAVAKUUTUS PIENENTÄÄ ASUMISEN RISKIÄ

Asuntoihin otetaan erillinen huoneistoturvavakuutus, joka pienentää vuokranantajan riskiä asuttaa vaikeasti asutettavia henkilöitä. Vakuutus antaa tavallista kotivakuutusta paremman suojan asuntovahingon sattuessa.  Huoneistoturvavakuutuksen ottajana on vuokranantaja. Huoneistoturvavakuutus on ympäristöministeriön sekä Pirkanmaan LähiTapiolan kehittämä pilottimalli, joka syntyi osana AUNE-toimenpideohjelmaa Riskivakuutus-hankkeessa.

Tarve toiminnalle ilmeni hankkeen suunnitteluvaiheessa. Alueen tilastoissa oli nähtävissä merkittävää asunnottomuutta ja vankilasta asunnottomana vapautuneiden määrä oli suuri. Haasteet näkyivät sekä tilastoista että vankilatyössä, kriminaalihuollossa ja asunnottomuudessa.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu ARKI (Asunto reilusti kaikille ilman ehtoja) (ESR 2017) sekä Kadulta kotiin (STEA 2018–2020) -hankkeissa tehtyyn kehittämistyöhön.