VarmaStartti – nuoren tukena kohti koulutusta ja työtä

VarmaStartissa vahvistetaan nuoren pääsyedellytyksiä kohti koulutusta ja tuetaan etenemistä omalla opintopolulla. Mallissa korostuu yksilön tarpeeseen räätälöitävä kokonaisvaltainen tuki, ketterä ja oikea-aikainen apu sekä yhteisöllinen osallisuus ja välittäminen.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
VarmaStartti – nuoren tukena kohti koulutusta ja työtä
Toimintamallin lyhyt kuvaus

VarmaStartissa vahvistetaan nuoren pääsyedellytyksiä kohti koulutusta ja tuetaan etenemistä omalla opintopolulla. Mallissa korostuu yksilön tarpeeseen räätälöitävä kokonaisvaltainen tuki, ketterä ja oikea-aikainen apu sekä yhteisöllinen osallisuus ja välittäminen.

Toteutuspaikka
ODL Säätiö Sosiaalinen kuntoutus
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Oulu
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Tekijä

Anne Santaniemi

Luotu

05.11.2020

Viimeksi muokattu

17.12.2021
Ratkaisun perusidea **

 

Yhteistyössä toteutuva palvelukokonaisuus mahdollistaa nuorille kokonaisvaltaisen tuen samassa toimintaympäristössä. Tiivistä yhteistyötä toteutetaan VarmaStartin palveluohjaajien, kuntouttavan työtoiminnan, Etsivän nuorisotyön, VALMA-koulutuksen sekä nuorelle merkityksellisten verkostojen kanssa. 

VarmaStartin yksilövalmennuksessa nuorelle tarjoutuu mahdollisuus tarkastella omaa elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti. Nuori asettaa työskentelylle tavoitteet ja arvioi tavoitteiden toteutumista säännöllisesti palveluohjaajan tukemana. Yksilövalmennuksen tiiviys ja kesto määräytyy nuoren tarpeista käsin, rinnalla kulkijuus voi jatkua myös nivelvaiheissa, esim. nuoren aloittaessa opinnot. Yksilötyön ohella nuorelle mahdollistetaan ryhmätoimintaan osallistuminen omien tavoitteiden ja voimavarojen mukaisesti. 

 

YKSILÖVALMENNUS

  • Toipumisorientaatio viitekehyksenä (voimavarat, osallisuus, toivo, merkityksellisyys ja positiivinen mielenterveys)

  • Yksilöllistä ja ratkaisukeskeistä valmennusta, jonka intensiivisyys toteutuu nuoren tilanteen ja tarpeiden mukaan. Tapaamisia keskimäärin 2-4krt/kk ja valmennusjakson kesto n. 6kk-1v.

  • Ohjauksessa käytetään työkaluina mm. Toipumistähteä 

    • Keskeistä asiakaslähtöinen tavoitteiden asettaminen ja laaja-alainen kokonaistilanteen tarkastelu.
  • Toteutuu yhteistyössä nuoren verkostojen kanssa
    • Tavoitteiden kautta selkiytetään eri palveluiden roolia nuoren tukemisessa.
    • Myös tarvittavien palveluiden piiriin ohjaamista.
  • Tuki myös nivelvaiheissa, esim. opintojen alkaessa.
  • Yksilövalmennuksessa korostuu vapaaehtoisuus. Toiminta on maksutonta ja mukaan pääsee nopeasti ilman jonotusta.
  • Hankkeessa tarjottava yksilövalmennus on suunnattu oululaisille 18-30-vuotiaille nuorille tueksi yksilöllisellä opintopolulla eteenpäin pääsemiseksi.
  • Yksilövalmennukseen ohjautuu nuoria mm. kuntouttavan työtoiminnan, VALMA-opintojen, kaupungin mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden sekä muiden verkostojen kautta. Asiakkaita ohjautuu valmennukseen myös suorilla yhteydenotoilla.
  • Yksilövalmennuksen malli 

Hyödynnettävää materiaalia teemojen mukaisesti:

Yksilöllisten polkujen mallinnus 4 asiakasprofiilin kautta:

 

RYHMÄTOIMINTA

Ryhmätoimintaa toteutetaan kolmella teemalla:

1) Vertaistuesta voimaa

2) Yhteisöllistä osallisuutta

  • Yksittäisiä tapahtumia tai retkipäiviä
  • Tarjotaan mahdollisuus uusiin elämyksiin, onnistumisen kokemuksiin ja sosiaalisin suhteisiin
  • Tavoitteena tukea yhteisöllisyyttä sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden kesken ja tarjota uusille nuorille matalan kynnyksen mahdollisuutta osallistua yhteiseen tekemiseen
  • Toteutetaan nuorten toiveiden pohjalta
  • Toteutettuja tapahtumia mm. retki Hailuotoon, kokkailupäivä ja liikuntaryhmän toiminnalliset tuokiot

3) Kokonaisvaltaista vahvistumista

  • Täydentävää ryhmätoimintaa olemassa olevalle ryhmälle.
  • Toteutettuja ryhmiä:

VALMA-ryhmän tavoitteet ja toteutus:

  • VALMA-ryhmä toteutuu lukuvuoden ajan viikoittain täydentäen opetuksen muuta sisältöä.
  • Ryhmä toteutuu yhteistyössä opiskelijoiden, VALMA-opettajan, VarmaStartin hankehenkilöstön ja Etsivän nuorisotyöntekijän kanssa.
  • Ryhmän toteutus ja tavoitteet aikataulutetaan 4 eri kokonaisuuteen. Kts. mallinnus ja teemat kuvasta
  • Toiminnan tarkempi sisältö suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa.

 

TIIVIS YHTEISTYÖ TOIMIJOIDEN KESKEN

Mallissa rakennetaan yhteistyötä Suomen Diakoniaopiston (SDO) VALMA-opetuksen, Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) Säätiön Startti kuntouttavan työtoiminnan, Etsivän nuorisotyön sekä VarmaStartti-hankkeen kautta toteutettavan yksilö- ja ryhmätoiminnan kesken.

  • Suomen Diakoniaopiston ammatillisiin opintoihin valmentava VALMA-opetus sijoittuu ODL Säätiön sosiaalisen kuntoutuksen yhteyteen. Itse oppilaitos sijaitsee samassa korttelissa pihan toisella puolella.

    • Mallissa on testattu ja saatu toimivaksi eri toimijoiden tiivis yhteistyö (SDO + ODL).
    • Eri organisaatioiden työntekijät työskentelevät saumattomasti yhdessä yhteisen työn äärellä jakaen samat työtilat, asiakkuudet ja toimintamallin.
    • VarmaStartin palveluohjaaja on mukana opiskelijavalinnassa, tarjoaa yksilövalmennusta opiskelijoille ja toteuttaa valmaopetusta täydentävää ryhmätoimintaa.
    • Valmaopiskelijat ruokailevat yhdessä kuntouttavan työtoiminnan ryhmien kanssa, ruoanvalmistuksesta vastaa keittiöpajan kuntoutujat.
    • Nuoret käyttävät osittain samoja työskentelytiloja ja osallistuvat yhteisiin ryhmätuokioihin.
    • Valmaopettaja on mukana hankkeen tiimityöskentelyssä ja tuo pedagogista osaamista hanketyöskentelyyn.

 

  • Yhteistyö mahdollistaa yhteisen tekemisen ja laajan yhteisöllisen tuen nuorille.

    • Tutussa ja samassa ympäristössä kynnykset eri palveluiden välillä häviävät ja nuori saa palvelua jouhevasti ja yksilöllisen tarpeiden mukaan.
    • Tuttuus toimijoiden kesken mahdollistaa myös ennaltaehkäisevän työskentelyotteen tilanteissa, milloin nuori hyötyy esimerkiksi jalkautuvasta tuesta.
    • Yhteistyömallin myötä nuori saa myös ketterästi lisäsparrausta silloin, kun on aika siirtyä omalla koulutuspolulla eteenpäin. 
    • Monimuotoinen oppimisympäristö kartuttaa osaamista laaja-alaisesti, mikä on mahdollista tunnistaa ja tunnustaa myöhemmin esim. opinnoissa ja työnhaussa.
      • Hankkeessa on kehitetty osaamisen tunnistamisen mahdollisuuksia ja otettu käyttöön PAIKKO-osaamistodistus Startin kuntouttavan työtoiminnan pisteissä. Prosessikuvaus avautuu linkin takaa.

 

    Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

     

    VarmaStartin kohderyhmänä ovat oululaiset n. 18-30-vuotiaat nuoret, joilla omaan koulutuspolkuun liittyvien seikkojen pohtiminen tuetusti on ajankohtaista. Kohderyhmänä ovat sekä koulutuksen ulkopuolella, kouluttamattomat tai uudelleen koulutusta tarvitsevat nuoret, että opintoihin kiinnittymättömät, koulunsa keskeyttäneet ja opintojen palaamiseen/opinnoissa pysymiseen tukea tarvitsevat nuoret. Tuen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi nuoren mielenterveys- tai päihdeongelmaa.

    Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

     

    Yksilövalmennuksen onnistumisen edellytykset:

    • Ammattitaitoinen henkilöstö, tarkoituksenmukaiset työvälineet ohjauksen tueksi esim. Toipumistähti.
    • Helppo ja nopea pääsy valmennukseen: ei lähetettä, maksuton, vapaaehtoinen.
    • Luottamuksen rakentaminen nuoreen: riittävästi aikaa työskentelylle, ei ennakkoon määriteltyä minimi tai maximi käyntikertoja.
    • Nuoren halu ja riittävät voimavarat käsitellä omaa elämäntilannetta ja asettaa tuetusti tavoitteita tulevaan.
    • Sitoutuminen nuoren tukemiseen myös silloin kuin voimavarat ovat heikommat, tarvittaessa palveluohjaus saattaen vaihtaen eteenpäin.
    • Yhteistyö verkostojen kanssa ja riittävän selkeä työnjako: mitä asioita nuori työstää minkäkin tahon kanssa. Säännölliset yhteistapaamiset nuoren luvalla.

     

    Ryhmätoiminnan onnistumisen edellytykset:

    • Riittävästi tarkoituksenmukaista toimintaa erilaiset toiveet ja tarpeet huomioiden.
    • Osallistumisen helppous: ketterä ilmoittautuminen, tarkoituksenmukainen aikataulu, tutut tilat ja ohjaajat, mahdollisuus osallistua yhdessä tutun kaverin kanssa.
    • Henkilökohtainen markkinointi ja ryhmään tukeminen.
    • Tarjotaan riittävästi tukea ryhmässä toimimiseen, vaikka se olisi vielä nuorelle vaikeaa: ei edellytetä aktiivista osallistumista vaan riittää että on mukana.
    • Ryhmän vetäjä varmistaa turvallisen ja tervetulleen olon kaikille ryhmäläisille.
    • ”Tule sellaisena kuin olet!”

     

    Yhteistyön onnistumisen edellytykset:

    • Tahto tehdä asioita yhdessä: ”omalta tontilta yhteisen tekemisen äärelle”.
    • Organisaatio mahdollistaa yhteistyön: rakenne joustaa, tilat mahdollistaa, työaika huomioidaan, riittävän selkeä mutta tarpeeksi joustava työnjako.
    • Yhteistä keskustelua, yhteistä kehittämistä, osaamisen jakamista, uskallusta pyytää apua ja rohkeutta jakaa vinkkejä.
    • Rohkeutta kokeilla, kehittää ja testata. Ei pelätä epäonnistumista: kaikki kokemukset ovat arvokkaita.
    • ”Kenen asiakas?” ”Kenen rahalla?” ”Kenen tontilla?” ”Kenen vastuulla?” –väittely voi pahimmillaan estää yhteistyön.

     

    Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

    Asiakasohjautuvuus ja oikean kohderyhmän tavoittaminen (n=164)

    • Aloittavista asiakkaista 41 % työttömänä yli 12kk,  16 % työelämän ulkopuolella, 28 % opiskelemassa (ml. Valma)

    Tarjottu ohjaus (n=164)

    • 57% hankkeen asiakkaista osallistunut pelkästään yksilövalmennukseen, 25 % pelkästään ryhmävalmennukseen ja 18 % osallistunut sekä yksilö- että ryhmätoimintaan.

    Nuorten poluttumiset toiminnan aikana (n=164)

    • Poluttumiset opintoihin tai työhön 29%
    • Poluttumiset kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun tarkoituksenmukaiseen tukeen 22%
    • Tuettu kuntouttavan työtoiminnan, Valman tai muiden opintojen jatkamisessa 31 %
    • Työskentely ei edennyt 12% (nuori ns. katoaa, palvelu ei ajankohtainen, ei motivaatiota jatkaa tms.)

    Nuoren subjektiivinen kokemus kuntoutumisesta ja tyytyväisyys palveluun

    • Sähköinen asiakastyytyväisyyskysely  (Surveypal) toteutettu säännöllisesti,  kokonaistyytyväisyys palveluun 4,7/5 (n=85)
    • Toipumistähden kokonaistilanteen koettu muutos +0,9 (asteikolla 1-10, n=25)

    Verkostojen näkemys toiminnan vaikuttavuudesta

    • Verkostoyhteistyökysely toteutettu 2019 ja 2020
    • Kuinka todennäköisesti suosittelisit palveluamme asiakkaallesi, jonka näkisit kuuluvan toiminnan kohderyhmään?” 4,6/5 (n=20)

    Yhteiskunnallinen hyöty

    • Vaikuttavan työn kautta syntyy merkitävää taloudellista säästöä 
    • Peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin. Lähde
    • Kunnan talouden näkökulmasta nuorisotyöttömyys aiheuttaa paljon kustannuksia. Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 300-1000 pvä työttömänä olleilta on 50%, lisäksi työttömyyden kautta aiheutuu veromenetystä. 

    • Linkin takaa aukeavasta koosteesta voi nähdä laskelmia yhteiskunnalisista vaikutuksista euroissa mitattaessa. 

     

    Toiminnan vaikuttavuus yksilöllisten tarinoiden kautta avattuna: 

    • Lue myös Jeren tarina Sanomalehti Kalevassa 7.12.2019 "Pahimmillaan en pystynyt lähtemään kämpiltä mihinkään." 
    • Voit lukea myös hankkeessa mukana olleen nuoren oman tarinan toiminnan vaikuttavuudesta. 

     

     

    Vinkit toimintamallin soveltajille **

     

    ”Onko meillä lupa kokeilla ja kehittää?”

    • Rahoittajan lupa? (joustavat raamit)
    • Organisaation lupa? (kokeilukulttuuri)
    • Tiimien lupa? (yhteinen visio)
    • Asiakkaiden lupa? (tarvelähtöisyys, avoimuus)

    ”Kaikki uusi herättää aina vastustusta”

    • Vastustus voi koskettaa muutosta esim. työtavoissa, työympäristössä, tiimityössä, yhteiskunnan rakenteissa jne. jne.
    • Tätä ei tarvitse pelätä, se on inhimillistä.
    • ”Mitä on tapahtumassa? Huomaa hiljaiset signaalit. Katso myös taaksepäin, ymmärrät nykyistä”

    "Kehittämisen keskiössä asiakas" 

    • Ketä toimintojen erillisyys palvelee? Selkiyttääkö työntekijän tonttia, vai helpottaako asiakkaan tilannetta?

      • Kaikki tekee kaikkea -mallissa resurssien käyttö ei välttämättä optimaalisinta
      • Toisaalta liian tiukat raamit voi estää asiakkaan kokonaisvaltaisen tuen 
    • Asiakkaan ääni kuuluviin palveluiden kehittämisessä. Asiakkaan osallisuutta voi vahvistaa monin keinoin:
      • Arvostavalla kohtaamisella ja kuulemisella. Toimiva vuorovaikutus on osallisuuden toteutumisessa keskeistä. 
      • Aidolla hyväksynnällä. Jokainen voi osallistua omalla tavalla ja se on riittävästi ja oikein. 
      • Edeten asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteita ei aseteta työntekijälähtöisesti tai  verkoston toiveiden pohjalta. 
      • Toiminnan toteutusta ei suunnitella "ylhäältä" valmiiksi, vaan jätetään aidosti tilaa  ja valtaa asiakkaille rakentaa toiminnan sisältöä.
      • Toiminnan kehittämisessä mahdollistetaan ja huomioidaan asiakkaiden osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet, esim. yhteiskehittämisen työpajat.
      • Kerätään säännöllisesti palautetta asiakkailta toiminnasta ja huomioidaan palaute toiminnan kehittämisessä.
      • Kuullaan ja huomioidaan asiakkaiden palautetta myös palautekyselykierrosten välissä, kaikessa toiminnassa. 
      • Tuija Korhosen opinnäytetyö "Nuoren osallisuuden asiakaslähtöinen kehittäminen palvelumuotoilun avulla VarmaStartti-hankkeessa". (tulossa pian)
    Kansikuva
    VarmaStartin toimintamallin kuvaus

    Kehittämisen vaihe

    icon/launch Created with Sketch. Valmis