Yhteistutkijuus on tiedon yhteisrakentelua asiakkaiden ja työntekijöiden kesken arjen sosiaalityössä. Tarkoituksena on hyödyntää yhteistoiminnallista työtapaa siten, että se lisää asiakkaiden hyvinvointia ja ammattilaisten osaamista. (Toimituksen siirtämä 6/2020)

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Yhteistutkijuus sosiaalityön menetelmänä
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Yhteistutkijuus on tiedon yhteisrakentelua asiakkaiden ja työntekijöiden kesken arjen sosiaalityössä. Tarkoituksena on hyödyntää yhteistoiminnallista työtapaa siten, että se lisää asiakkaiden hyvinvointia ja ammattilaisten osaamista. (Toimituksen siirtämä 6/2020)

Toteutuspaikka
SOCCA, 2012. Toimintamalli on syntynyt Helsingin aikuissosiaalityössä ja Soccan Heikki Waris –instituutissa 2009-2011. Tämän jälkeen toimintamalli on lähtenyt elämään lukuisissa sovelluksissa.
Paikkakunta tai maakunta
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta

Luotu

29.06.2020

Viimeksi muokattu

29.06.2020
Ratkaisun perusidea **

1) Asiakkaiden kokemustiedon hyödyntäminen sosiaalityön palvelujen kehittämisessä. 2) Dialogisten vaikuttamis- ja osallistumisfoorumien luominen.

Toimintaympäristö **

Pääkaupunkiseudulla on tehty sekä lastensuojelussa että aikuissosiaalityössä kokeiluja, joissa sosiaalityöntekijät ovat asettuneet asiakkaiden kanssa yhdessä kehittämään ja tutkimaan sosiaalipalveluja. Kokeiluissa alkuperäisinä tavoitteina on ollut antaa asiakkaille ääni ja mahdollisuus osallistua kehittämiseen ja sosiaalityön raportoimiseen. Työskentelyn edetessä on havaittu, että saadessaan mahdollisuuden tulla kuulluksi ja päästessään vaikuttamaan palvelujen kehittämiseen omilla kokemuksillaan, asiakkaat voimaantuvat. Näistä myönteisistä kokemuksista on syntynyt ajatus uudistaa perinteisiä sosiaalityön tekemisen tapoja asiakkaita osallistavaksi ja samalla voimauttavaksi. kts. Yhteistutkiminen - opas sosiaalityöhön

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön ja lastensuojelun työyhteisöt (kehittämisvaihe)

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

MAHDOLLISTAMINEN SEKÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA KESKUSTELU
Aloitetaan neuvottelu työyhteisössä toimintamallin käyttöönotosta. Paikalla on tärkeää olla sosiaalityöntekijöiden ja lähiesimiehen lisäksi päällikkötason johtaja. Käyttöönotossa on tärkeää, että siitä tulee alusta lähtien koko työyhteisön yhteinen asia. Johdon ymmärrys toiminnan periaatteista ja esimiehen tuki ovat edellytys toimintamallin käyttöönotolle. On tärkeää sopia vastuista ja konkreettisista käytännön asioiden hoitamisesta. Yhteistutkimisen menetelmä jäsentyy periaatteiden varaan, jotka on hyvä sisäistää toimintaa käynnistettäessä. Menetelmän haltuun ottaminen perustuu systeemiseen ajatteluun, jossa ei ole tarkoituksena siirtää valmista mallia sellaisenaan toimintaympäristöstä toiseen, vaan kulloinenkin toimintaympäristö ja osallistujat luovat toimintamallista oman sovelluksensa periaatteiden ohjaamana. Lisää tietoa periaatteista löytyy Yhteistutkimisen käsikirjasta: http://www.socca.fi/files/2335/Yhteistutkiminen-opas_sosiaalityohon_Kati_Palsanen.pdf.

TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN
Yhteistä toimintaa on hyvä olla riittävän usein, esimerkiksi kerran viikossa 3 tuntia. Tämän lisäksi aikaa on varattava yhteisessä toiminnassa syntyneelle avoimelle dokumentoinnille. Yhteistutkijuus tapahtuu foorumilla, jolla ei tarkoiteta perinteistä ryhmätoimintaa, jossa on etukäteen määritelty ryhmän kokoonpano ja tavoitteet. Yhteistutkijuudessa ryhmän kokoonpano voi vaihtua sekä ammattilaisosallistujien ja asiakkaiden osalta. Yhteistutkijuudessa keskeistä on, miten ja millainen yhteinen tila työskentelylle luodaan. Erilaiset tilat tuottavat erilaista keskustelua.

MITEN ASIAKKAAT MUKAAN TOIMINTAAN?
Foorumin toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Asiakkaat ovat kertoneet, että nimenomaan vapaaehtoisuus saa aikaan toimintaan sitoutumisen.Työntekijät kertovat asiakkailleen henkilökohtaisesti toiminnasta osana sosiaalityötä, minkä on huomattu vähentävän kynnystä osallistua toimintaan. "Ei ohjata, vaan kutsutaan sosiaalityön omaan toimintaan". Usein asiakkaan on helpompi lähteä mukaan toimintaan tutun työntekijän kanssa. Kirjallisten kutsujen avulla asiakkaiden mukaan saaminen on ollut vaikeaa. Vaikuttaminen on toiminut keskeisenä motivaatiotekijänä, jolla asiakkaat on saatu yhteiseeen työskentelyyn mukaan. Myös tapaamisten ilmapiirillä ja tarjoiluilla on ollut merkitystä asiakkaiden osallistumiselle.

YHTEISTOIMINNALLINEN SUUNNITTELU
Foorumin toimintaa, toimintaperiaatteita ja tavoitteita suunnitellaan yhteisesti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien. Kuitenkaan tarkoitus ei ole kiirehtiä liian nopeasti tavoitteiden tiukkaan määrittelyyn, ainakaan ammattilaislähtöisesti Tapaamiset dokumentoidaan, jotta työskentelystä kertyvää aineistoa voidaan hyödyntää erilaisin tavoin vaikuttamistyössä. Dokumentoiti on edelletys tutkimusaineiston kertymiselle ja sen avulla osallistujat voivat myös peilata omia kokemuksiaan ja hyvinvoinnin muutosta toiminnan aikana. Toiminnan ei ole tarkoitus olla ongelmalähtöinen vertaistuki- tai terapiaryhmä, mutta toiminnassa osallistujat voivat hyötyä myös ryhmäläisten vertaistuesta ja toiminta voi olla osallistujille terapeuttista. Yhteistutkijuuden tässä sovelluksessa omien tarinoiden kirjoittaminen ja puhuminen ovat toimineet tutkimus- ja vaikuttamisaineistona.

TOIMINTA JA RAPORTOINTI
Yhteistutkijuudessa toiminnan toteutus voi vaihdella suuresti. Keskeistä on asiakkaiden ja työntekijöiden yhteistyö, jossa tuotetaan yhdessä tietoa siten, että se hyödyttää osallistujia ja määriteltyjä tavoitteita. Vaikuttamisen tapoja on monia ja kussakin prosessissa ne on hyvä suunnitella yhdessä tuotetusta tiedosta riippuen. Erimerkiksi tiedolla voidaan vaikuttaa sosiaalityön opetukseen, ammattilaisten täydennyskoulutukseen, työn kehittämiseen, poliittiseen päätöksentekoon, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumalla sekä yksittäisten työntekijöiden jokapäiväiseen työhön. Tässä sovelluksessa yhdessä tuotettu tieto on raportoitu Asikastyö kohtaamisena - reseptejä vastavuoroisuuteen-kirjasessa lukuisten koulutus- ja seminaariesitysten lisäksi.

Liitteenä Asiakastyö kohtaamisena - reseptejä vastavuoroisuuteen (liitteen löydät kehittämisen polku-välilehdeltä)

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Alunperin aikuissosiaalityössä kehitetty innovaatio on saanut nopeasti oman sovelluksensa lastensuojeluun. Menetelmä on levinnyt useisiin työyhteisöihin, joissa ammattilaiset ovat yhdessä omien asiakkaidensa kanssa luoneet menetelmästä oman versionsa aikaisemmassa kehittämistyössä jäsennettyjen periaatteiden ohjaamana. Kehittämistyöhön ovat osallistuneet keskeisesti myös organisaatioiden johtotaso. Esimerkiksi Helsingissä lastensuojelun johtoryhmä on linjannut, että yhteistutkimisen halutaan vakiintuvan ja leviävän Helsingin lastensuojelun organisaatiossa laajasti. Myös Espoossa yhteistutkiminen on otettu vahvasti osaksi aikuissosiaalityön kehittämistä ja johtamista. Voidaankin sanoa, että yhteistutkimisen idea on saanut keskeisen jalansijan pääkaupunkiseudun lastensuojelun ja aikuissosiaalityön kehittämisessä. Erityisen ainutlaatuisen menetelmästä tekee se, että kehittämistyö, jossa asiakkaat ja ammattilaiset yhdessä kehittävät sosiaalipalveluja, on samalla osa arkista palvelutehtävää eli sosiaalityötä. Tämä on mahdollista kun asiakkaat kokevat hyötyvänsä kehittämistyöhön osallistumisesta vähintään yhtä paljon ellei enemmänkin kuin sosiaalityön palveluista yleensä. (vuosi 2013)

Kansikuva
Yhteistutkijuus sosiaalityön menetelmänä

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Tiede ja tutkimus Kokemustieto Yhteiskehittäminen Aikuissosiaalityö

Ilmiöt

Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Ammattilaiset Koko väestö Organisaatiot