Esteetön koti etänä -palvelu: fysio- ja toimintaterapeuttien kotiarviointi videoyhteyden avulla
Esteetön koti etänä -mallissa on kyse kuntoutusalan ammattilaisen toteuttamasta kodin esteettömyyden ja apuvälinetarpeen arvioinnista videoyhteyttä hyödyntäen. Malli on kehitetty osittain YAMK-opinnäytetyöprojektina ja osittain Tulsote-hankkeessa.
Toimintamallin nimi
Esteetön koti etänä -mallissa on kyse kuntoutusalan ammattilaisen toteuttamasta kodin esteettömyyden ja apuvälinetarpeen arvioinnista videoyhteyttä hyödyntäen. Malli on kehitetty osittain YAMK-opinnäytetyöprojektina ja osittain Tulsote-hankkeessa.
Kotiutusyksikköjakson aikana asiakkaan tilanteen mukaisesti hänen kotiinsa on mahdollista tehdä elinympäristöä ja apuvälinetarvetta kartoittava kotikäynti fysio- tai toimintaterapeutin toimesta tai vaihtoehtoisesti yhteiskäyntinä. Kotikäynti voidaan toteuttaa esimerkiksi silloin, jos asiakas tarvitsee uusien apuvälineiden käytön ohjausta tai niiden soveltuvuuden arviointia kotiolosuhteissa. Kotikäynti voidaan toteuttaa myös silloin, jos asiakkaalta, omaiselta, hoitajalta tai muulta taholta tullut viestiä, että asiakkaan kotona voisi olla mahdollisesti esteitä liikkumiselle, tai jos asiakkaan toiminta- tai liikkumiskyvyssä on tapahtunut muutoksia tai terapeutille herää jostain syystä epäilys asiakkaan kotona pärjäämisestä. (Kymsoten kotikuntoutus 2021.)
Ennakoivan kotikäynnin toimintamalliin lähdettiin kehittämään vaihtoehtoista tapaa toteuttaa sama palvelu myös etänä videoyhteyspalvelun välityksellä. Esteetön koti etänä -palvelun tarkoituksena on ketteröittää ja sujuvoittaa ennakoivan kotikäynnin tekemistä ja samalla edistää asiakkaan kuntoutus- ja kotiutusprosessia. Etäpalveluna toteutettu toimintamalli on myös oletuksena kustannustehokkaampi ratkaisu perinteiseen kotikäyntimalliin verrattuna.
Kehittämistyön kohdeorganisaationa oli projektin alkuvaiheessa Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Kymsoten), ja 1.1.2023 alkaen Kymenlaakson hyvinvointialueen kotikuntoutusorganisaatio. Kymenlaakson hyvinvointialue järjestää sosiaali-ja terveyshuollon sekä pelastustoimen palvelut Kymenlaaksossa Haminassa, Kotkassa, Kouvolassa, Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella. Noin 161 000 asukkaan hyvinvointialue työllistää 6600 työntekijää.
Kymenlaakson hyvinvointialueella tarjotaan alueen asukkaille monipuolisesti kuntoutus- ja apuvälinepalveluja, jotka auttavat arjessa sekä sairaudesta tai tapaturmasta kuntoutumisessa. Kuntoutuspalvelut toimii organisaatiossa omana tulosalueenaan osana terveyden ja sairaanhoidon palvelujen toimialuetta.
Kehittämistyö toteutettiin osittain YAMK-opinnäytetyöprojektina ja osittain Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen kuntoutuksen etäpalvelujen kehittämisprojektia. Esteetön koti etänä -palvelun kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson hyvinvointialueen kotikuntoutuksen esihenkilön, kotikäyntejä tekevien fysio- ja toimintaterapeuttien sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Tämän kehittämiskohteen lähtökohtana on ollut hyvinvointialueen tavoite lisätä etäkuntoutusta sekä muita kuntoutuksen digitaalisia ratkaisuja osaksi palvelutuotantoa.
Esteetön koti etänä - toimintamallin kehittäminen ja ketterät kokeilut toteutettiin Lauttarannan ja Karhuvuorikodin kotiutusyksiköissä, jotka ovat yli 65-vuotiaille suunnattuja lyhytaikaishoidon yksiköitä Kymenlaaksossa. Kotiutusyksiköissä hoidon ja kuntoutuksen tavoitteina on tukea ikääntyneiden kotona asumista, vahvistaa heidän toimintakykynsä eri osa-alueita sekä arvioida kotiutuvan asiakkaan apuvälineiden ja jatkohoidon tarvetta. (Kymsote 2022.)
Kehittämistyössä itse asiakkaita ei ollut mahdollista osallistaa, sillä YAMK-opinnäytetyön tutkimuslupa oli pyydetty ainoastaan ammattilaisten näkökulman tarkasteluun.
Esteetön koti etänä -palvelun toimintamalli kehitettiin tutkimusperusteisena kehittämistyönä, jossa hyödynnettiin sekä konstruktiivista että kokeilevan kehittämisen lähestymistapaa. Ennakkotiedustelun perusteella osallistumishalukkaat ammattilaiset otettiin tiiviisti mukaan kehittämistyöhön, sillä kohderyhmän osallistamisella on mahdollista edistää toimintamallin jalkautumista käytäntöön.
Esteetön koti etänä- palvelun palveluvision ja toimintamallin luomiseen osallistui yhteensä viisi (n =5) kuntoutusalan ammattilaista kotikuntoutuksesta. Palveluvisio ja toimintamalli luotiin yhteiskehittämisenä, jossa ammattilaiset osallistuivat aktiivisesti ideointiin. Tarvittava tiedonkeruu toteutettiin kahdessa eri työpajassa:
- Ensimmäinen ideariihi-työpaja Teamsissa keskittyi toimintamallin ja palveluvision luomiseen
- Toisessa työpajassa tehtiin käytännön kokeilu testiympäristössä ja vapaaehtoisella testiasiakkaalla simulaatio-oppimista hyödyntäen
Työpajoissa kerätyn tiedon perusteella luotiin palvelun prototyyppi, palveluvisio sekä tarvittavat oheismateriaalit palvelun pilotointia varten. Pilottiin osallistuvat ammattilaiset olivat saaneet teknisen toteutuksen koulutuksen jo edeltävästi työpajassa. Palvelun toimintamalli ja pilotointiin liittyvät asiat käytiin ammattilaisten kanssa läpi pilotin starttipalavereissa. Ammattilaisilla oli mahdollisuus konsultoida projektikoordinaattoria pilottijakson aikana kysymysten tai ongelmien varalta. Pilottijakso toteutettiin 6-10/2023 kotiutusyksiköissä Kuntouttavan digituetun kotiutumisen -pilotin rinnalla.
Ammattilaisten kautta toivotaan saatavan myös välillistä palautetta testiasiakkailta ja heidän omaisiltaan kokeilujen onnistumisesta. Esteetön koti etänä -prototyypin kokeilujen aikana on tärkeää tehdä toiminnan jatkuvaa arviointia yhdessä siihen osallistuvien ammattilaisten kanssa.
Esteetön koti etänä -pilotissa 6-10/2023 kokeiluja saatiin toteutettua yhteensä 2 kpl kahden eri fysioterapeutin toimesta.
Toinen kokeilu toteutettiin Signal- ja toinen Teams-yhteydellä. Molemmissa kokeiluissa asiakkaan omainen toimi avustavana henkilönä videoyhteyden päässä kuvaten asiakkaan elinympäristöä ja suorittaen fysioterapeutin ohjaamia asioita, kuten mittaustöitä.
Toisessa kokeilussa lähtötilanteena oli se, että asiakas oli täysin vuodehoitoinen. Asiakkaan tajunnantaso heikkeni heti pystyasennossa, jonka vuoksi kotikäynnin tekeminen perinteisesti ei olisi ollut mahdollista. Sekä asiakas että omainen kuitenkin toivoivat pikaista kotiutumista, mutta sen edellytyksenä oli tehdä ensin apuvälinearvio, jotta kotiutuminen olisi turvallista. Toisessa kokeilussa lähtötilanteena oli se, ettei asiakas suostunut lähtemään kotiinsa paikan päälle, joten päädyttiin etäkotiarviointiin.
Kokeiluja toteuttaneiden fysioterapeuttien mielestä etäkotiarvioinnissa sujuvaa oli mm.
- yhteistyö omaisten kanssa; omaisten tekemät ennakkomittaukset mm. ovien leveydet.
- ohjeistus ennen yhteyden ottoa ja sen aikana.
- etäyhteyden toimivuus kyseisessä käyttötarkoituksessa; kuvaamalla saatiin selville tarvittavat tiedot.
Kokeilujen perusteella haasteiksi koettiin:
- ajoittain Signal-yhteyden kautta videokuva "jäätyi", joka ajoittain haastoi arvion tekemistä
- aikataulujen sopiminen omaisen kanssa
Molemmissa kokeiluissa fysioterapeutin mielestä videoyhteyden kautta saatiin riittävästi informaatiota asiakkaan kotiympäristöstä ja apuvälineistä, jotta voitiin arvioida luotettavasti asunnonmuutostyö- ja apuvälinetarpeita. Kuvayhteys toimi hyvin ja omainen osasi kertoa yksityiskohdista tarkasti. Toisessa kokeilussa saatiin säästettyä myös terapeutin työaikaa noin 1-2 h verrattuna perinteisen kotikäynnin toteutukseen. Ajan säästö tuli pääosin siitä, kun terapeutilta jäi kuljettava matka (yhteen suuntaan 30-45 km) pois toteutuksesta. Toisessa kokeilussa etäkotiarvioinnin ansiosta pystyttiin myös nopeuttamaan asiakkaan kotiutumisprosessia arviolta 1-3 vuorokaudella.
Esteetön koti etänä -mallin merkittävimmiksi hyödyiksi nähtiin seuraavat asiat:
- kotiarvioinnin nopea toteutus
- asiakkaan voimavarojen säästö, kun edestakaiset matkat jäävät pois
- tarjoaa asiakkaille vaihtoehdon sille, että terapeutti tulisi hänen kotiinsa
- etäkotiarvioinnista saadun tiedon hyödyntäminen kuntoutuksen ja kotiutumisen suunnittelussa
- moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen videoyhteyden avulla (toimintaterapia, kuntoutusohjaus, sosiaalipalvelut jne.)
Kokeilujen perusteella fysioterapeutit toivoivat Esteetön koti etänä -palvelun otettavan pysyväksi toiminnaksi kotiutusyksikössä. Sille nähtiin olevan ajoittain paikka ja tarve. Laajentamispotentiaalia nähtiin myös muihin yksiköihin, joissa asiakkaan on tarkoitus kotiutua omaan kotiinsa. Jatkon kannalta fysioterapeutit toivoivat vielä muistuttelua siitä, että etäkotiarviointikin on vaihtoehto sekä uskallusta lähteä tekemään kokeiluja. Lisäksi selkeät ohjeet vaihe vaiheelta (mitä tehdä ja milloin) madaltaa kynnystä etäkotiarvion tekemiseen.