Etäpalveluiden ja -vastaanottojen kehittäminen, Helsinki (RRP, P4, I1)

Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kohentuminen videovastaanottojen kautta; videovastaanottojen erityispiirteet ja prosessi yksilö- ja moniammatillisten videovastaanottojen järjestämiseksi, kun asiakkaana ovat kehitysvammaiset henkilöt.

Toimintamallin nimi
Etäpalveluiden ja -vastaanottojen kehittäminen, Helsinki (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kohentuminen videovastaanottojen kautta; videovastaanottojen erityispiirteet ja prosessi yksilö- ja moniammatillisten videovastaanottojen järjestämiseksi, kun asiakkaana ovat kehitysvammaiset henkilöt.

Toteutuspaikka
Helsingin kaupunki, vammaispalvelut, kehitysvammapoliklinikka
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Jenni Soini

Luotu

26.09.2024

Viimeksi muokattu

15.11.2024
Ratkaisun perusidea

Kuvataan v. 2025.

Toimintaympäristö

Digitalisaatio on yksi merkittävimmistä tämän hetken megatrendeistä.

Sosiaali- ja terveysministeriön v. 2023 julkaiseman Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian 2023–2035 visiona on "Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi". 

Myös Helsingin kaupungilla on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan digisuunnitelma v. 2023-2025, joka painottaa digitalisaation merkitystä palvelujen ja toiminnan kehittämisessä. Digitalisaation tulee tukea entistä asiakaslähtöisempien ja sujuvampien palvelujen kehittämistä huomioiden eri asiakaskunnat.

V. 2022 toteutetussa Digiosallisuus Suomessa- selvityksessä todettiin, että digitaalisia ratkaisuja kehitettäessä tulisi tiedostaa, mitkä ryhmät ovat vaarassa jäädä digiosallisuuden ulkopuolelle, tai joiden digipalvelujen saavutettavuus voi vaikeutua. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien digiosallisuutta on kehitettävä, ja täten monikielisyyden ja -kulttuurisuuden lisäksi kehittämisessä tulisi aiempaa laajemmin huomioida myös erityisryhmät ja muun muassa asiakkaat, jotka käyttävät puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. Selvityksessä nostettiin esiin myös mahdolliset haasteet liittyen erityisesti puolesta-asiointi- ja edunvalvontatilanteisiin, jotka ovat keskeisiä kysymyksiä tarkasteltaessa myös kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuuksia toimia ja osallistua digiyhteiskunnassa.

Kuten muillakin hyvinvointialueilla, myös Helsingillä on Sotepe-toimialan muutosohjelma v. 2023-2026, jonka tavoitteena on lisätä toiminnan vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja tuottavuutta ilman asiakkaiden tarvitsemista palveluista tinkimistä. Yhtenä toimenpiteenä muutosohjelmassa on etäasioinnin laajentaminen osana palveluverkon kehittämistä.

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on linjannut, että nykyiseen käytössä olevaan asiakas- ja potilastietojärjestelmään liittyvä Maisa-asiakasportaali ja sen kaikki toiminnot ovat käytössä kaikissa palveluissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakasymmärrystä on kerrytetty useilla eri menetelmillä.

  • Maisa-videovastaanottoja pilotoitiin kehitysvammapoliklinikan psykologien tuottamien palveluiden yhteydessä keväällä 2024. Tässä yhteydessä kerättiin kokemuksia videovastaanoton toimivuudesta.
  • Työpajat pilottiin osallistuville työntekijöille.
  • Käytössä olevan asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin raporteilta on saatu tietoa kehitysvammapoliklinikan asiakaskunnasta (mm. ikäryhmät, äidinkieli, Maisa-aktiivisuus).
  • Työntekijöiden koulutustarpeita, sekä suhtautumista videovastaanottoihin ennen pilottia ja sen jälkeen kartoitettu Forms-kyselyllä.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kuvataan v. 2025.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kuvataan v. 2025.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kuvataan v. 2025.