Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Järjestöt ja seurakunnat edistävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Osa niistä toimii sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalveluiden kumppaneina tai tuottajina. Hyvinvointialueen toimintaa säätelevät lait velvoittavat hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Lisäksi hallituksen esityksessä tarkennetaan lain kirjauksia.
Useiden selvitysten mukaan toimiva järjestöyhteistyö vaatii nimettyjä vastuuhenkilöitä sekä auki kuvattuja yhteistyön prosesseja (Auvinen ym. 2021, 62; Brax 2018, 12; Valtari ym. 2020). Kuntaliitto suosittaa järjestöyhdyshenkilön tehtävää kunnille hyvänä käytäntönä (https://www.kuntaliitto.fi/hyvinvoinnin-edistamisen-hyvat-kaytannot). Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen mukaan myös sote-keskuksissa tulee olla nimetyt järjestöyhdyshenkilöt (Valtari ym. 2020).
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus muokkasi palvelujärjestelmän rakenteita ja toteuttamistapoja. Palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille haastoi myös järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien kanssa tehtävän yhteistyön totutut toimintatavat.
Pohjois-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestöyhteistyön valmistelun aikana nousi esiin, että sujuva yhteistyö vaatii yhteistyötä koordinoivaa resurssia organisaation eri tasoille. Asukkaille näkyvin taso on toiminta fyysisissä palvelupisteissä: Sosiaali- ja terveyskeskukset kokoavat asiakkaiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen paikkaan ja/tai verkostomaiseksi kokonaisuudeksi. Koordinoivaksi resurssiksi sote-keskuksissa muodostui oman toimen ohella toteutuva järjestöyhdyshenkilön tehtävä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Sosiaali- ja terveyskeskusten järjestöyhteistyön tavoitteena ovat järjestöjen ja seurakuntien toiminnan tutuksi tekeminen ammattilaisille, asiakkaille ja potilaille, järjestöjen ja seurakuntien osallistuminen sote-keskuksen toimintaan sekä sote-keskuksen tilojen käytön mahdollistaminen järjestötoimintaan.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Yhteistyön toteutumista voidaan seurata määrällisillä mittareilla, mm. järjestöesittelyjen toteutuminen sote-keskuksissa ja sote-keskusten tilojen käyttö järjestötoimintaan. Yhteistyön laatua voidaan seurata esim. hyötykysymyksillä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Yhteistyön onnistumisen näkökulmasta on tärkeää, että järjestöyhdyshenkilön tehtävään nimetty henkilö on itse innostunut asiasta ja että hänelle on varattu riittävästi aikaa tehtävän laadukkaalle hoitamiselle. Järjestöyhdyshenkilön aloittaessa tehtävässä onkin tärkeää, että paitsi hänet, myös hänen esihenkilönsä, perehdytetään toimenkuvaan yhdessä.
Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilön toimenkuva kannattaa ottaa haltuun vaiheittain:
- Tutustumalla sote-keskusten järjestöyhteistyön materiaalipakettiin
- Perehtymällä järjestöjen ja seurakuntien toimintaan
- Tiedottamalla omasta roolista sote-keskuksen työntekijöille
- Tukemalla henkilöstön perehtymistä järjestöjen ja seurakuntien toimintaan
- Sopimalla yhteistyöstä kunnan järjestöyhdyshenkilön kanssa
- Kokoamalla sote-keskuksen järjestöyhteistyön tiimi
- Tiedottamalla yhteistyömahdollisuuksista järjestöille ja seurakunnille
- Koordinoimalla sote-keskuksen järjestö- ja seurakuntayhteistyötä
- Viemällä sote-keskuksen/hyvinvointialueen ajankohtaisia asioita järjestötapaamisiin