Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilön toimenkuva
Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilö on sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijä, jonka työnkuvaan kuuluu oman toimen ohella järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien sekä kunnan järjestöyhdyshenkilön kanssa tehtävä yhteistyö.
Toimintamallin nimi
Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilö on sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijä, jonka työnkuvaan kuuluu oman toimen ohella järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien sekä kunnan järjestöyhdyshenkilön kanssa tehtävä yhteistyö.
1. Toiminnan tavoite
Sote-keskusten järjestöyhteistyön tavoitteena on järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien toiminnan tutuksi tekeminen sote-keskuksen henkilökunnalle, asiakkaille ja potilaille sekä järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien osallistuminen sote-keskuksen toimintaan ja toiminnan kehittämiseen.
Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilö toimii yhdyshenkilönä järjestöille, yhdistyksille ja seurakunnille, jotka haluavat toimia sote-keskuksessa tai tehdä sote-keskuksen kanssa yhteistyötä, mahdollistaa sote-keskuksen henkilöstön perehtymistä järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien tarjoamaan toimintaan, välittää sosiaali- ja terveysjärjestöjen kokemustoimijoita oman sote-keskuksensa kehittämistyöhön sekä yhteistyössä kunnan järjestöyhdyshenkilön kanssa vie sote-palveluihin liittyviä asioita kunnassa järjestettäviin järjestötapaamisiin.
2. Toimenkuvasta tiedottaminen
Hyvinvointialue tiedottaa järjestöyhdyshenkilöistä omissa viestintäkanavissaan ja järjestöfoorumeissaan.
Sote-keskusten järjestöyhdyshenkilö tiedottaa omasta tehtävästään ja roolistaan sote-keskusten työntekijöille sekä sote-keskuksen alueella toimiville järjestöille, yhdistyksille ja seurakunnille.
Sote-keskuksen työntekijöille voidaan tiedottaa esim. esimiesten kautta, tiimi- ja osastokokouksissa sekä sähköpostilla. Henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi tiedottamista on hyvä tehdä vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Järjestöille, yhdistyksille ja seurakunnille voidaan tiedottaa esim. kunnan järjestötilaisuuksissa tai -verkostokokouksissa, kunnan järjestöyhdyshenkilön kautta esim. sähköpostilla, omalla alueella toimivan verkostojärjestön kautta esim. sähköpostilla sekä sote-keskuksen ilmoitustaululla ja sähköisellä infotaululla.
3. Järjestöyhteistyötiimi
Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilö voi koota järjestöyhteistyötiimin niistä sote-keskuksen työntekijöistä, joilla on tai tulisi olla säännöllistä yhteistyötä järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien kanssa.
Tiimeihin voidaan kutsua mukaan esim. sote-keskuksen
- diagnoosi- ja teemakohtaiset yhdyshenkilöt, esim. sydänhoitaja, diabeteshoitaja, muistihoitaja, kansansairaushoitaja, elintapaohjaaja
- asiakas- ja palveluohjaaja tai sosiaaliohjaaja
- työkyvyn tuen asiakaskoordinaattori
- hyte-yhdyshenkilö
Tiimien tehtävänä on tukea järjestöjen näkyvyyttä sote-keskuksessa sekä henkilöstön osaamista järjestötoimintaan ohjaamisessa.
4. Yhdyshenkilönä toimiminen
Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilö toimii yhdyshenkilönä järjestöille, yhdistyksille ja seurakunnille, jotka haluavat toimia sote-keskuksessa tai tehdä sote-keskuksen kanssa yhteistyötä. Järjestöyhdyshenkilö
- perehtyy alueella toimivien järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien toimintaan
- kannustaa järjestöjä, yhdistyksiä ja seurakuntia lisäämään tiedot toiminnoistaan Lähellä.fi-palveluun
- huolehtii siitä, että sote-keskukseen toimitetut esitteet, julisteet ja sähköiset ilmoitukset lisätään ilmoitustauluille ja sähköisille infotauluille
- huolehtii siitä, että sähköpostilla toimitetut tiedotteet jaetaan niille työntekijöille, joiden työtä ne koskevat
- viestii järjestöille, yhdistyksille ja seurakunnille toiminta- ja yhteistyömahdollisuuksista sote-keskuksessa sekä kohtaamispaikkatoimijaverkoston toiminnasta
- koordinoi järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien toimintaa sote-keskuksessa
- seuraa ja arvioi toteutunutta yhteistyötä
5. Henkilöstön perehtymisen mahdollistaminen
Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilö mahdollistaa sote-keskuksen henkilöstön perehtymistä järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien tarjoamaan toimintaan. Järjestöyhdyshenkilö huolehtii siitä, että
- järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien tarjoamaan toimintaan liittyvä hyvinvointialueen perehdytysmateriaali on sote-keskuksen työntekijöiden käytettävissä
- sote-keskuksen työntekijät tietävät, mikä Lähellä.fi-palvelu on ja miten sitä voi hyödyntää asiakas- ja potilastyössä
- sote-keskuksen järjestöyhteistyötiimin asiantuntemus on tarvittaessa muiden työntekijöiden käytettävissä järjestötoimintaan ohjaamiseen liittyen
- sote-keskuksen työntekijät tietävät, milloin, mitä ja kenen toimesta sote-keskuksessa on tarjolla järjestöjen, yhdistysten tai seurakuntien toimintaa (esim. neuvonta, ryhmät)
- sote-keskuksen työntekijöiden palavereissa ja kehittämispäivässä on puheenvuoroja järjestöiltä, yhdistyksiltä ja seurakunnilta
6. Kokemustoimijoiden välittäminen
Kokemustoimija on valtakunnallisen mallin mukaisesti koulutettu henkilö, jolla on omakohtaista tai läheisenä olemisen kokemusta pitkäaikaissairaudesta, vammasta tai vaikeasta elämäntilanteesta.
Sote-palveluissa kokemustoimijoiden tehtävänä on
- lisätä ammattilaisten, opiskelijoiden ja yleisön ymmärrystä asiakkaan näkökulmasta ja kokemuksista
- kehittää sote-palveluja yhdessä työntekijöiden kanssa.
Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilön tehtävänä on välittää kokemustoimijoita oman sote-keskuksensa ammattilaisten käyttöön. Tämän mahdollistamiseksi yhdyshenkilö
- perehtyy hyvinvointialueen kokemustoiminnan toimintamalliin
- hakee tunnukset valtakunnalliseen kokemuspankkiin
Tiimit/yksiköt tilaavat kokemustoimijoita omien tarpeidensa mukaisesti ja maksavat kokemustoiminnan palkkio- ja kulukorvaukset omista budjeteistaan. Kun tiimi/yksikkö haluaa tilata kokemustoimijan:
- Tiimin/yksikön edustaja täyttää kokemustoimijan tilauslomakkeen ja lähettää sen oman sote-keskuksensa järjestöyhdyshenkilölle
- Yhdyshenkilö käsittelee tilauksen ja etsii tilaukseen sopivia kokemustoimijoita tai tarvittaessa muita kokemusosaajia valtakunnallisesta kokemuspankista tai suoraan kokemustoimijoita kouluttavista järjestöistä
- Järjestöyhdyshenkilö lähettää tilaukseen sopivien kokemustoimijoiden tiedot tiimille/yksikölle. Jos tehtävään on useampi ehdokas, tilauksen tehnyt tiimi/yksikkö tekee itse valinnan.
- Yhdyshenkilö välittää tehtävänkuvauksen kokemustoimijalle. Kokemustoimija ottaa tehtävän hoitaakseen. Mikäli kokemustoimija ei ota tehtävää hoitaakseen, tiimi valitsee ehdotetuista seuraavan.
- Yhdyshenkilö välittää kokemustoimijan tiedot ja perehdytysmateriaalin sekä tilaajan ja kokemustoimijan palautelomakkeet tiimille tai yksikölle
Hyvinvointialueen järjestökoordinaattori koostaa palautelomakkeiden tiedot vuosittain. Järjestökoordinaattori ja -yhdyshenkilöt kehittävät toimintaa yhteistyössä OLKA-toiminnan ja alueellisen kokemustoiminnan ohjausryhmän kanssa.
7. Yhteistyö kunnan järjestöyhdyshenkilön kanssa
Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilön toimii yhteistyössä kunnan järjestöyhdyshenkilön kanssa.
- Kunnan järjestöyhdyshenkilöä tavataan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tapaamisissa sovitaan, miten kunnan järjestöyhdyshenkilö viestii järjestöille sote-keskuksen ajankohtaisista asioista, miten sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilö viestii sote-ammattilaisille kunnan ajankohtaisista asioista sekä siitä, mitä asioita sote-keskus tuo kuntien järjestötapaamisiin.
- Tapaamisten välillä viestitään esim. sähköpostilla.
- Suurin osa kunnista kutsuu järjestöjä säännöllisesti koolle, joten sote-keskusten järjestöyhdyshenkilöiden on luontevaa olla mukana näiden tapaamisten suunnittelussa ja toteutuksessa.
- Sote-keskuksista tapaamisiin voivat osallistua myös mm. järjestöyhteistyötiimiin kuuluvat henkilöt.
Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilö vie sote-palveluihin liittyviä asioita kunnassa järjestettäviin järjestötapaamisiin. Sote-keskus hyödyntää järjestötapaamisia mm. seuraavilla tavoilla:
- Sote-keskuksen työntekijät tutustuvat alueensa järjestöjen ja seurakuntien edustajiin ja toimintaan
- Sote-keskus viestii järjestöille ja seurakunnille asiakkaidensa ja potilaidensa tuen tarpeista
- Sote-keskus viestii järjestöille ja seurakunnille palveluistaan
- Sote-keskus viestii järjestöille ja seurakunnille yhteistyömahdollisuuksista
- Sote-keskus osallistaa järjestöjä ja seurakuntia sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen esim. keräämällä palautetta tai kehittämisideoita tai yhteiskehittämällä palveluita toimijoiden kanssa
8. Yhteistyön seuranta ja arviointi
Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilö seuraa yhteistyön toteutumista, arvioi toteutunutta yhteistyötä itse ja yhdessä järjestöyhteistyötiimin kanssa sekä kerää palautetta yhteistyössä mukana olevilta järjestöiltä, yhdistyksiltä ja seurakunnilta.
Hyvinvointialueen järjestökoordinaattori koostaa palautelomakkeiden tiedot vuosittain. Järjestökoordinaattori ja -yhdyshenkilöt kehittävät toimintaa yhteistyössä hyvinvointialueen järjestörakenteiden (verkostojen tms.) kanssa kerätyn seuranta- ja arviointitiedon pohjalta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus muokkasi palvelujärjestelmän rakenteita ja toteuttamistapoja. Palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille haastoi myös järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien kanssa tehtävän yhteistyön totutut toimintatavat.
Sosiaali- ja terveyskeskukset kokoavat asiakkaiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen paikkaan ja/tai verkostomaiseksi kokonaisuudeksi. Kehittämistyötä tuetaan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmalla.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittaminen ja sujuva yhteistyö järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien kanssa vaatii hyvinvointialueelta yhteistyön resursseja, rakenteita ja yhdessä sovittuja toimintatapoja. Yhteistyön edellytysten hahmottaminen ja toimintatavoista sopiminen vaatii avointa, ratkaisukeskeistä vuoropuhelua sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä.
Pohjois-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestöyhteistyötä on kehitetty osana Tulevaisuuden sote-keskus -kehittämishanketta, jossa on valmisteltu sekä tulevan hyvinvointialueen resursseja ja rakenteita että sisällöllistä yhteistyötä kuten järjestöjen ja seurakuntien toiminnan kytkeytymistä asiakasohjaukseen ja digipalveluihin sekä palveluketjuihin ja -kokonaisuuksiin.
Valmistelun aikana on noussut esiin, että sujuva yhteistyö vaatii koordinoivaa resurssia organisaation eri tasoille. Asukkaille näkyvin taso on toiminta fyysisissä palvelupisteissä eli sote-keskuksissa, joten yhteistyön rakentamisessa on hyvä lähteä tältä tasolta liikkeelle. Koordinoivaksi resurssiksi sote-keskuksissa on ajateltu oman toimen ohella toteutuvaa järjestöyhdyshenkilön tehtävää.
Sosiaali- ja terveyskeskusten järjestöyhteistyötä on kehitetty työryhmissä, joihin on osallistunut toimijoita sote-palveluista, kunnista ja kolmannelta sektorilta. Työryhmät ovat valmistelleet kolmannen sektorin toimintaan perehdyttävää materiaalia sote-ammattilaisille, perehdytysmateriaalia sote-keskusten järjestöyhdyshenkilöille sekä ohjeita järjestöille ja seurakunnille sote- ja perhekeskuksissa toimimiseen liittyen. Työryhmien tuotoksia on jalostettu Tulevaisuuden sote-keskus -kehittämisohjelmien tiimeissä ja järjestöverkostoissa sekä sote-keskusten, kuntien ja kuntayhtymien järjestöyhdyshenkilöiden työpajassa.
Yhteistyön onnistumisen näkökulmasta on tärkeää, että järjestöyhdyshenkilön tehtävään nimetty henkilö on itse innostunut asiasta ja että hänelle on varattu riittävästi aikaa tehtävän laadukkaalle hoitamiselle. Järjestöyhdyshenkilön aloittaessa tehtävässä onkin tärkeää, että paitsi hänet, myös hänen esihenkilönsä, perehdytetään toimenkuvaan yhdessä.
Sote-keskuksen järjestöyhdyshenkilön toimenkuva kannattaa ottaa haltuun vaiheittain:
- Tutustumalla sote-keskusten järjestöyhteistyön materiaalipakettiin
- Perehtymällä järjestöjen ja seurakuntien toimintaan
- Tiedottamalla omasta roolista sote-keskuksen työntekijöille
- Tukemalla henkilöstön perehtymistä järjestöjen ja seurakuntien toimintaan
- Sopimalla yhteistyöstä kunnan järjestöyhdyshenkilön kanssa
- Kokoamalla sote-keskuksen järjestöyhteistyön tiimi
- Tiedottamalla yhteistyömahdollisuuksista järjestöille ja seurakunnille
- Koordinoimalla sote-keskuksen järjestö- ja seurakuntayhteistyötä
- Viemällä sote-keskuksen/hyvinvointialueen ajankohtaisia asioita järjestötapaamisiin
Sote-keskusten järjestöyhteistyön pilotointi toteutui Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella elo-joulukuussa 2022.
Sekä sote-keskusten järjestöyhdyshenkilöt (n=3) että pilottiin osallistuneet järjestöt ja seurakunnat (n=14) pitivät arviointikyselyssä kaikkia yhteistyömuotoja tärkeinä. Yhteistyömuotoina olivat järjestöjen ja seurakuntien mahdollisuudet
- toimittaa esitteitä (järjestöyhdyshenkilöt pitivät tärkeinä 5/5, järjestöt ja seurakunnat pitivät tärkeinä 4,7/5)
- pitää asiakkaille esittely (5/5, 4,7/5)
- pitää henkilöstölle esittely (4,3/5, 4,6/5)
- järjestää henkilöstölle ja asiakkaille suunnattu tapahtuma (4,3/5, 4,4/5)
- toteuttaa omaa asiakastyötä tai ryhmätoimintaa (4/5, 4,1/5)
- toimia kokemustoimijana (4,3/5, 3,7/5)
Sekä järjestöyhdyshenkilöt (5/5) että järjestöt ja seurakunnat (4,6/5) kokivat yhteistyön hyödylliseksi myös jatkossa.
Jatkokehittämistoiveina järjestöyhdyshenkilöt esittivät seuraavia:
- Työaikaa yhteistyölle
- Järjestötyön koordinaattori Pohteelle
- Tukea yhdistyksille Lähellä.fi:n käyttöön
- Lisää markkinointia tapahtumista
Myös järjestöt ja seurakunnat toivoivat yhteistyön edelleen kehittämistä:
- Yhteistyö jokaiseen sote-keskukseen
- Sote-keskuksista pyyntöjä yhteistyölle
- Avoimuus ja tasapuolisuus yhteistyössä
- Järjestöjen tapahtumien markkinointi
- Yhteisiä suunnittelupalavereita
Yhteistyön toimintamalli on tavoitteena jalkauttaa ja juurruttaa kaikkiin tarpeen mukaisiin sote-keskuksiin Pohjois-Pohjanmaalla. Syksyllä 2023 sote-keskusten järjestöyhdyshenkilöitä ei vielä ole nimetty.